Työsopimus on palkanmaksun perusta – silti moni jättää tutustumatta sen sisältöön

”Työntekijän on tärkeintä tutustua perinpohjaisesti omaan työsopimukseen ennen kuin laittaa nimet paperiin. Sopimusta, jonka sisältöä ei ymmärrä, ei kannata allekirjoittaa”, painottaa palkkahallinnon asiantuntija Kirsti Paloniemi. Hän auttaa YTK Työelämän jäseniä palkkaan liittyvissä kysymyksissä.  

Työsopimukseen perehtyessä kannattaa varmistaa, että siinä on tarvittaessa kirjaus työsuhteessa noudatettavasta työehtosopimuksesta – ja että se on kirjattu oikein.  

”Yllättävän usein kuulee puhuttavan "yleisestä työehtosopimuksesta". Mitään sellaista ei kuitenkaan ole. Suurimmalla osalla aloja on yleissitova työehtosopimus, joita kyseisen alan yritysten tulee noudattaa. Esimerkiksi kaupan alalla sovelletaan kaupan alan yleissitovaa työehtosopimusta”, sanoo Kirsti Paloniemi. 

Jos alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, nojaudutaan lakiin ja sovitaan asioista paikallisesti, työntekijän ja työnantajan välillä. Muun muassa lomarahan maksaminen on silloin työnantajalle vapaaehtoista.  

Vastuu on aina sopimuksen tekijällä 

Koukeroiset ehdot eivät ole työnantajillekaan helppoja. Monessa pienessä yrityksessä palkanmaksu on ulkoistettu tilitoimistolle, joka huolehtii asiasta työnantajan ilmoittamien työtuntien perusteella. Ulkoinen palkanlaskija ei kuitenkaan välttämättä tunne alan sopimuspohjaa. Toisaalta vaikka tuntisikin, ei ulkoisella palkanlaskijalla ole velvollisuutta ottaa kantaa palkan suuruuteen tai ylitöihin ja lisiin.  

”Lain ja työehtosopimuksen noudattaminen on aina työnantajan vastuulla ja hänen tulisikin tuntea alan työehtosopimus erittäin hyvin. Työnantaja saattaa luottaa siihen, että tilitoimisto korjaa mahdolliset puutteet, mutta jos tilitoimisto jättää tämän tekemättä, jää laskelma virheelliseksi.” Omaa vastuuta palkkalaskelman ymmärtämisen osalta ei siis kannata paeta sillä ajatuksella, että “kyllä joku tietää”.  

Mikäli palkkoja sitten peritään jälkikäteen, summa voi nousta pienelle yritykselle kovin kalliiksi. On siis kaikkien etu hoitaa asiat jo matkan varrella oikein. 

Palkkalaskelma kannattaa tarkistaa joka kuukausi 

Kirsti Paloniemi kannustaa jokaista tarkistamaan palkkalaskelmansa kuukausittain. 

”Varmista, että maksettu palkka on työsopimuksen ja työehtosopimuksen mukainen. Huolehdi siitä, että sinulla on kunnollinen työajanseuranta ja että tunnit täsmäävät sovittuun. Jos huomaat tekeväsi säännöllisesti pitkiä työpäiviä, sovi työnantajan kanssa, miten ne korvataan.” 

Jos palkanmaksussa on epäselvyyksiä, kannattaa aloittaa kysymällä ja keskustelemalla työnantajan kanssa. Mitä nopeammin ja aikaisemmassa vaiheessa mahdollisiin epäselvyyksiin tarttuu, sen parempi. Asioiden kanssa ei kannata jäädä odottamaan. 

”Suuremmat yritykset huolehtivat usein palkanmaksusta itse, mutta myös silloin, kun palkanmaksusta huolehtii tilitoimisto, saattaa olla mahdollista kääntyä tilitoimiston puoleen, jos palkassa on epäselvyyksiä. Tästä asiasta voi kysyä työnantajalta. Työnantajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta kertoa työntekijöilleen, mikä toimisto palkanlaskennasta huolehtii.” 

Joskus asiat eivät ratkea keskustelemalla työnantajan kanssa tai saattaa kaivata ulkopuolisen asiantuntijan näkemystä tilanteeseen. YTK:n täysjäsenillä on käytössään Lakikaveri-palvelu, jossa voi matalalla kynnyksellä kysyä juristilta työsuhdeasioista. Tarvittaessa juristi voi myös selvittää tilannetta tarkemmin.  

Kirsti Paloniemi kertoo, että sopu löytyy yleensä nopeasti, kun yhdessä lasketaan kuinka paljon mahdollisia saatavia työntekijällä on ja Lakikaverin juristi sopii asiasta työnantajan kanssa. Jos kävisi niin ikävästi, ettei sopua löydy, on YTK:n täysjäsenillä oikeusturvavakuutus turvanaan.  

YTK Työelämän Lakikaveri: 

• Työoikeudellisena turvana YTK Työelämä ry:n 250 000 jäsenelle 24 euron vuosimaksulla.

• Lakikaveri-palvelu ei kuulu YTK Työttömyyskassan jäsenyyteen.

• Lakikaveriin sisältyy muun muassa työoikeudellinen puhelinneuvonta, juristin henkilökohtainen selvityspalvelu sekä oikeusturvavakuutus.

• Yli 10 000 YTK Työelämä ry:n jäsentä soittaa työoikeudelliseen puhelinneuvontaan vuosittain.

• Juristin selvityspalvelussa käsitellään reilu 1000 tapausta joka vuosi.

• Noin 42 % selvityspalvelun tapauksista koskee palkkasaatavia. Reilu 27 % liittyy työsuhteiden päättämisiin.