Haitalliset vieraslajit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta – niiden torjuminen vaatii toimialarajat ylittävää kansainvälistä yhteistyötä 

Ihmisen toimien seurauksena vieraslajeja on jo levinnyt maailman kaikkiin osiin. Haitallisten vieraslajien aiheuttamat uhat ovat lisääntyneet kaikkialla – myös Suomessa – ja tulevaisuudessa uhkien ennustetaan entisestään kasvavan. Haitallisten vieraslajien määrän kasvua ja leviämistä voidaan kuitenkin hillitä ja niiden aiheuttamia haittoja vähentää erilaisilla lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteillä.

”Vieraslajeista luonnolle ja ihmisyhteisöille koituvia haitallisimpia vaikutuksia ei ole vielä liian myöhäistä torjua ja välttää, kunhan haitallisten vieraslajien torjuntaan sitoudutaan, siihen osoitetaan riittävät resurssit ja tarvittavaa lainsäädäntöä pannaan toimeen sekä valvotaan”, sanoo Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho.

Vieraslajien aiheuttamat haitat liittyvät esimerkiksi siihen, että ne voivat syrjäyttää alkuperäistä lajistoa ja lisätä eliöyhteisöjen samankaltaistumista. Tämä vähentää luonnon monimuotoisuutta, heikentää ekosysteemien toimintoja ja vaarantaa luonnon ihmiselle tuottamia hyötyjä eli ekosysteemipalveluja. Vieraslajit voivat olla myös taudinaiheuttajia tai levittää tauteja sekä loisia.Vieraslajien aiheuttama ympäristön muuttuminen voi johtaa myös luonnon järjestelmien sopeutumiskyvyn heikkenemiseen esimerkiksi ilmastonmuutosta vastaan.

Ennaltaehkäisy on tehokkain keino haitallisten vieraslajien torjumiseksi

Vieraslajien saapumisen estäminen on yleensä sekä ympäristön että talouden kannalta tehokkain keino niiden torjumiseksi. Vieraslajien tulon ehkäisy Suomen rajojen yli vaatii yhteistyötä eri toimialojen välillä sekä naapurimaiden kanssa. Kansainvälisesti tilanteen hallinta edellyttää kaikkien maiden sitoutumista.

Mikäli uudelle alueelle ihmistoimien seurauksena päässyt laji vakiintuu, alkaa levittäytymään ja aiheuttaa uudella elinalueella haittaa paikallisille ekosysteemeille ja eliölajeille, kyse on haitallisesta vieraslajista. Kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia, mutta jotkin niistä voivat kehittyä haitallisiksi ja aiheuttaa peruuttamattomia kielteisiä vaikutuksia luontoon.

Jos ennaltaehkäisy ei onnistu, haitallisten vieraslajien esiintymien varhainen havaitseminen, hävittäminen, eristäminen ja kontrollointi on tarpeellista. Jos vieraslaji on päässyt leviämään tai vakiintumaan, on sen poistaminen ympäristöstä usein hankalaa ja saattaa vaatia jopa ekosysteemiä vahingoittavia toimia. Luontopaneeli toivoo, että lähtökohtaisesti pyrittäisiin välttämään tilanteita, joissa haitallinen vieraslaji joudutaan poistamaan esimerkiksi myrkyttämällä. Alueen luontaisella lajistolla voi kestää pitkään palautua, ja riskinä on myrkyllisen aineen leviäminen laajemmalle ympäristöön.

”Esimerkiksi haitalliseksi määritellyn rohmutokon leviäminen on näillä näkymin pystytty pysäyttämään yhteen varsinaissuomalaiseen lampeen, mutta haitallisen kalalajin hävittäminen myrkyttämällä vahingoitti lammen muutakin lajistoa. Haitallisten vieraslajien torjunnassa pitäisi panostaa ennaltaehkäisemiseen”, sanoo Suomen Luontopaneelin toinen varapuheenjohtaja, professori Ilari Sääksjärvi.

Julkisessa keskustelussa vieraslajit ja tulokaslajit liitetään herkästi osaksi samaa ongelmaa, mikä näkyy myös nykyisen hallitusohjelman kirjauksissa. On tärkeää tehdä ero luontaisten lajien, vieraslajien, haitallisten vieraslajien ja tulokaslajien välillä. Esimerkiksi ilmaston lämmetessä monet lajit siirtyvät omin avuin kohti pohjoista. Suomenkin lajisto muuttuu luontaisesti, ja tänne on saapunut 2000-luvulla jo useita satoja tulokaslajeja. Omin avuin ilman ihmisen myötävaikutusta saapuneet lajit eivät kuulu vieraslajilainsäädännön piiriin, eikä niitä pääsääntöisesti tule pyrkiä torjumaan.

Suomi voi tehdä paljon haitallisten vieraslajien torjumiseksi – ELY-keskukset avainasemassa

Suomen noin 48 000 eliölajista noin tuhannen arvioidaan olevan vieraslajeja – tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Kaikista Suomessa tavatuista vieraslajeista luonnolle tai ihmiselle haitallisiksi on arvioitu noin 160 lajia, hyödylliseksi katsotaan muutamia kymmeniä ja loppujen on arvioitu tällä hetkellä olevan neutraaleja, eli ne eivät aiheuta haittaa eivätkä hyötyjä. Ilmastonmuutos sekä maa- ja merialueiden käytön muutokset helpottavat sekä lajien siirtymistä että niiden vakiintumista uusille alueille.

“Suomessa vieraslajien aiheuttamaan uhkaan on herätty melko hyvin ja lainsäädäntömme on haitallisten vieraslajien osalta suhteellisen kehittynyttä. Suomen vieraslajiluettelot eivät kuitenkaan ole kattavia. Niihin on sisällytetty vain kaikkein haitallisimmat ja kustannustehokkaimmin torjuttavissa olevat lajit. Vieraslajien torjuminen ja lainsäädännön toimeenpano vaatii valtiolta nykyistä enemmän aktiivisuutta”, sanoo Sääksjärvi.

Suomessa ELY-keskuksilla on lain mukaan mahdollisuus puuttua tilanteisiin, joissa on uhka vieraslajin leviämiselle. Jos vieraslajia esimerkiksi kasvatetaan tai päästetään ympäristöön tahallaan tai huolimattomuudesta, voi ELY-keskus määrätä hävittämään vieraslajin esiintymän.

"ELY-keskusten tulisi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallintaa koskevan lainsäädännön perusteella herkemmin määrätä kunnat ja muut kiinteistön omistajat toimenpiteisiin haitallisten vieraslajien leviämisen rajoittamiseksi ja hävittämiseksi. Tähän ne kuitenkin tarvitsisivat lisää osaavaa henkilökuntaa ja rahallisia resursseja”, Kotiaho toteaa.

Omaehtoisen ennakoinnin ja ennaltaehkäisyn mahdollistamiseksi kansalaisyhteiskunnan kaikkien toimijoiden vieraslajitietoisuutta tulisi parantaa.Luontopaneeli suosittelee, että myös yksityisiä toimijoita voitaisiin kannustaa osallistumaan vapaaehtoisesti vieraslajien torjunnan rahoittamiseen etenkin aloilla, joiden toimintaan liittyy merkittäviä vieraslajiriskejä. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi matkailu, kansainvälinen merenkäynti ja rahtiliikenne, päivittäis- ja kulutustavaroiden maahantuonti sekä puutarhatuotteiden, kotieläintuotteiden ja lemmikkien maahantuonti ja myynti.

Lisätietoja

• Suomen Luontopaneelin julkaisuja 2/2023: Haitalliset vieraslajit ja niiden torjuminen Suomessa – Hallitustenvälisen luontopaneelin (IPBES) raportin mukautus Suomen olosuhteisiin
• IPBESin tuore arviointiraportti tarkastelee vieraslajien nykytilaa, niiden aiheuttaman uhan vakavuutta sekä keinoja invaasioprosessin eli vieraslajien kulkeutumisen, saapumisen, vakiintumisen ja leviämisen torjumiseksi. Suomen Luontopaneelin mietintö summaa raportin pääviestit ja esittää suosituksia haitallisten vieraslajien torjumiseksi Suomessa.
• Janne Kotiaho, Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja ja Jyväskylän yliopiston ekologian professori, puh. 050 594 6881, janne.kotiaho@jyu.fi
• Ilari Sääksjärvi, Suomen Luontopaneelin toinen varapuheenjohtaja ja Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori, puh. 040 546 0976, ileesa@utu.fi
• Sanna Autere, Suomen Luontopaneelin viestinnän asiantuntija, puh. 050 532 9301, sanna.autere@helsinki.fi