Kokkolan kaupungin kunniamitalien saajat vuonna 2023
Kokkolan kaupungin kunniamitalit luovutetaan kotikaupunkiaan ansiokkaasti palvelleille henkilöille perjantaina 8.9. Kaikkiaan kunniamitali myönnetään tänä vuonna 22 henkilölle.
Kultainen, hopeinen tai pronssinen kunniamitali voidaan myöntää kokkolalaiselle, joka työpanoksellaan on näyttävästi tuonut kotikaupunkiaan esille, ansioituneelle luottamushenkilölle tai kaupungin nykyiselle tai entiselle työntekijälle ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta kunnallisesta toiminnasta tai kiitollisuuden osoituksena huomattavista palveluksista. Kunniamitali voidaan myöntää myös ansioista tieteen tai taiteen alalla, pitkäaikaisesta ja merkittävästi panoksesta yhteiskuntaelämässä sekä merkittävästä saavutuksesta urheilun parissa.
Kultaisen kunniamitalin saavat
- Kulttuurivaikuttaja, toimittaja Outi Airola, kiitoksena mittavasta ja avarakatseisesta työstään kotikaupunkimme kulttuurielämän elävöittäjänä sekä monipuolisesta toimittajan työstään niin kaupunkilehden päätoimittajana, kun valtakunnallisen televisiomedian aluetoimittajana.
- Kaupunginvaltuutettu Reino Herlevi, pitkäaikaisesta luottamushenkilötyöstään sekä aktiivisuudestaan ja tarmokkuudestaan kaupunginhallituksen edellisenä puheenjohtajana, jota hän johti kehittävällä ja ihmisläheisellä otteella.
Hopeinen kunniamitali myönnetään
- Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin taiteelliselle johtajalle Malin Bromanille
- kaupungingeodeetti Matti Kivistölle
- valtuutettu Mauri Lahdelle sekä
- järjestöaktiivi Terho Tattarille.
Pronssinen kunniamitali myönnetään yrittäjä Erkki Ahtiaiselle, puutarhuri Sari Elorannalle, seuratoimija Nils Fagerholmille, aikuisliikunnan asiantuntija Satu Heinojalle, hammaslääkäri-yrittäjä Onerva Helastille, torivalvoja Gun Isosalolle, Hauhtosen tilan yrittäjille Elina ja Veli-Matti Jukkolalle, toimitusjohtaja Pia Kinnuselle, diakoniatyöntekijä Taina Lammiselle, kuvataiteilija Hannu Leimulle, uimari-urheilija Andreas Lindqvistille, hankepäällikkö Lasse Luomalalle, toimittaja Tiina Ojutkankaalle, valtuutettu Tapio Pajunpäälle sekä valokuvaaja Clas-Olav Slottelle.
Kunniamitalien ja kunniamainintojen myöntämisestä päättää kaupungin luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostuva mitalitoimikunta.
Lisäksi palkitsemistilaisuudessa huomioidaan Ykspihlajan Työväen Soittajat r.y. sekä Gymnastikföreningen Nordan r.f.100 vuotisesta toiminnasta Kokkolassa.
Yhteyshenkilöt
Sonja RemellKaupunginjohtajan sihteeri
Puh:040 806 5013sonja.remell@kokkola.fiTietoja julkaisijasta
Kokkola. Meillä on laajempi horisontti
Kokkolan kaupunki on Keski-Pohjanmaan kaksikielinen maakuntakeskus, jossa asukkaita on noin 48.000. Kokkolan elinkeinoelämän veturi on kansainvälisestikin merkittävä kemianteollisuuden keskittymä, jota täydentävät Suomen suurin raideliikenne- ja panamaxsatama sekä monipuolinen yritystoimijoiden verkosto. Myös monipuoliset tapahtumat, matkailu ja loma-asuminen tuovat kaupunkiin kävijöitä.
Kuningas Kustaa II Aadolf perusti Kokkolan kaupungin 400 vuotta sitten Pohjanlahden rannalle. Meri on tuonut mukanaan vahvat kaupan ja logistiikan perinteet merenkulusta ja laivanrakennuksesta teollisuuteen ja sivistykseen. Sijainti meren ja lentoyhteyksien äärellä, pääradan ja E8-tien varrella varmistaa niin ihmisten, tavaroiden kuin ideoidenkin liikkuvuuden.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kokkolan kaupunki
Renoveringen av Sundets kantmurar vid torget börjar18.12.2024 09:46:49 EET | Pressmeddelande
Staden renoverar kantmurarna vid torget som är i dåligt skick. Arbetsområdet inhägnas på avsnittet mellan Torggatan och bron vid Fiskhallen redan före jul. Själva arbetet inleds efter trettondagen. Arbetet påverkar inte fordonstrafiken. Trafiken på gång- och cykellederna längs Sundet leds förbi arbetsområdet.
Suntin reunamuurien uusiminen alkaa torin kohdalla18.12.2024 09:46:49 EET | Tiedote
Kaupunki uusii Suntin huonokuntoiset reunamuurit torin kohdalla. Työmaa aidataan Torikadun ja Kalahallin viereisen kaarisillan välisellä alueella jo ennen joulua. Työ käynnistyy loppiaisen jälkeen. Työmaa ei vaikuta ajoneuvoliikenteeseen. Suntin viereisillä kevyenliikenteenväylillä kulkijat ohjataan työmaa-alueen ohi.
Hållbar konsumtion kräver åtgärder – Karleby med om att starta omställningen17.12.2024 14:28:00 EET | Pressmeddelande
Finlands miljöcentral har publicerat siffror om konsumtionsbaserade växthusgasutsläpp beträffande alla kommuner i Finland år 2019. Siffrorna visar att kommunerna i Finland ännu ligger långt ifrån nivån för en hållbar konsumtion. I Karleby är de konsumtionsbaserade utsläppen per invånare 9,4 tCO2e, vilket är mycket nära medeltalet i Finland. De konsumtionsbaserade utsläppen fördelas enligt följande: Hushållens konsumtion: cirka 84 % Stadens upphandling: cirka 13 % Investeringar: cirka 3 % Växthusgasutsläppen från hushållens konsumtion uppgick till cirka 7,9 tCO2e år 2019. Som jämförelse skulle utsläppsnivån i linje med Parisavtalets 1,5-gradersmål vara cirka 2,5 tCO2e år 2030 och endast 0,7 tCO2e år 2050. Det finns alltså mycket kvar att göra, men vi går i rätt riktning: i Karleby har utsläppen från konsumtion minskat med 9,2 procent från 2015. Staden strävar aktivt efter att minska också de konsumtionsbaserade utsläppen. Karleby deltar i Kulma-projektet som utvecklar konsumtionsbaserad
Kestävä kulutus vaatii tekoja – Kokkola mukana käynnistämässä muutosta17.12.2024 14:28:00 EET | Tiedote
Suomen ympäristökeskus SYKE on julkaissut kaikkien Suomen kuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt vuodelta 2019. Tiedot osoittavat, että Suomen kunnissa ollaan vielä kaukana kestävän kulutuksen tasosta. Kokkolan asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt olivat 9,4 tCO2e, mikä on hyvin lähellä Suomen keskiarvoa. Kulutusperusteisten päästöjen jakautuminen on seuraava: Kotitalouksien kulutus: noin 84 % Kaupungin hankinnat: noin 13 % Investoinnit: noin 3 % Kotitalouksien kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 7,9 tCO2e vuonna 2019. Vertailuna Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen mukainen päästötaso olisi noin 2,5 tCO2e vuonna 2030 ja vain 0,7 tCO2e vuonna 2050. Vaikka työtä riittää, suunta on oikea: kulutusperäiset päästöt ovat laskeneet Kokkolassa 9,2 prosenttia vuodesta 2015. Kaupunki pyrkii aktiivisesti vähentämään myös kulutusperusteisia päästöjä. Kokkola on mukana Kulma-hankkeessa kehittämässä kulutusperusteista laskentaa, jonka avulla arvioidaan kuntalaisten k
Karleby stads arbetshälsoenkät 202417.12.2024 13:46:56 EET | Pressmeddelande
eNPS-talet som mäter arbetstagarupplevelsen nådde målet, diskussionskulturen behöver utvecklas.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme