EK:n Vientibarometri: Puolet vientiyrityksistä on hajauttanut toimitusketjuja, puolet kasvattanut varastoja
Suomalaiset vientiyritykset jatkavat vauhdilla toimitusketjujensa hajauttamista ja kasvattavat varastoja reaktiona maailmankaupan epävarmuuksiin. Sen sijaan vain harva on palauttanut toimintoja Suomeen tai lähialueelle, osoittaa Elinkeinoelämän keskusliiton Vientibarometri.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK aloittaa uuden vientiyritysten näkymiin ja vientimarkkinoiden muutoksiin pureutuvan yrityskyselyn tuottamisen puolivuosittain.
EK:n kansainvälisestä kaupasta ja kauppapolitiikasta vastaava johtaja Timo Vuori tulkitsee ensimmäisen Vientibarometrin tuloksia, jotka perustuvat 427 vientiyrityksen toimitusjohtajan vastauksiin:
”Vientiyritykset ovat selvästikin nopeuttaneet liiketoiminnan uudelleenjärjestelyjä, joilla vastattiin ensin koronan ja nyt kiristyvän geotalouden herättämiin huoliin. Toimitusketjujen hajautuksen ja varastojen kasvattamisen avulla yritykset ennaltaehkäisevät riskejä, joita voisi aiheutua Kiinan ja USA:n tai jopa EU:n kesken kärjistyvästä kauppasodasta tai logistiikan äkillisestä häiriöstä.”
”Samaa tekevät muutkin länsimaiset yritykset. Toimet esimerkiksi Kiinassa harkitaan kuitenkin tarkkaan – irtikytkennän sijaan ratkaisuna nähdään riskienhallinnan vahvistaminen. Tuoreimpien kansainvälisten yrityskyselyjen mukaan vain 10 prosenttia Kiinassa toimivista länsimaisista yrityksistä harkitsee Kiinasta vetäytymistä kokonaan, mutta 75 prosenttia uudelleenjärjestelee liiketoimintaa ja pidättäytyy uusista investoinneista maahan”.
Poimintoja EK:n Vientibarometrin tuloksista
- Maailmantalouden epävarmuudesta huolimatta 46 prosenttia vientiyrityksistä ilmoittaa viennin säilyvän ennallaan ja 24 prosenttia uskoo vientinsä kasvavan seuraavan 6 kuukauden aikana. Maantieteellisesti viennin kasvu painottuu erityisesti Pohjoismaihin ja EU-maihin.
- Viennin kasvun suurimmat haasteet ovat kotimaan näkökulmasta pula osaavasta työvoimasta ja kansainvälisesti tarkastellen maailmanpoliittinen epävarmuus. Kaupan esteet ja protektionismi eivät vielä merkittävästi vaikeuta yritysten vientiä, sillä vain 16 prosenttia vientiyrityksistä ilmoittaa kaupanesteistä.
- Vientiä harjoittavista yrityksistä 45 prosenttia on tehnyt viimeisen vuoden aikana muutoksia toimitusketjuihinsa.
- Näistä 59 prosenttia on hajauttanut toimitusketjujaan useammalle toimittajalle tai useampaan maahan. Tärkeimmät syyt toimitusketjujen muutoksille ovat olleet koronapandemian aiheuttamat toimitushäiriöt, Venäjän hyökkäyssota ja kiristyvät suurvaltajännitteet.
- 48 prosenttia on kasvattanut varastojaan varmistaakseen liiketoimintansa häiriöttömyyden.
- Vain 10 prosenttia on palauttanut tuotantoaan Suomeen tai lähialueille.
- 27 prosenttia yrityksistä ilmoittaa tehneensä muutoksia toimitusketjuihinsa vastuullisuuteen liittyvistä syistä.
- Suurvaltapolitiikalla eli Kiinan ja Yhdysvaltojen kiristyvillä kauppasuhteilla on ollut vaikutusta 50 prosentille kyselyyn vastanneista vientiyrityksistä.
- Näistä 62 prosenttia ilmoittaa, että suurvaltapolitiikalla on ollut merkitystä toimitusketjujen hallintaan ja 42 prosentin mukaan sillä on ollut merkitystä yrityksen tekemiin markkinavalintoihin.
- Yritysjohtajat ovat huolestuneita EU:n pärjäämisestä kiristyvässä globaalissa kilpailussa. 82 prosenttia kyselyyn vastanneista vientiyrityksistä on huolissaan Euroopan kilpailukyvystä suhteessa Yhdysvaltoihin.
EK:n Vientibarometri toteutettiin 17.8.-29.8.2023. Tulokset perustuvat 427 vientiyrityksen toimitusjohtajan vastauksiin.
Tutustu tuloksiin infografiikan muodossa.
Lisätiedot:
Johtaja Timo Vuori, puh. 050 553 5319, timo.vuori@ek.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Uuden yrittäjyysohjelman rakennettava kasvukäännettä – EK:n huomio viidessä osa-alueessa20.12.2024 09:06:02 EET | Tiedote
Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan Suomeen kasvuyrittäjyysohjelmaa, jolla haetaan keinoja taloutemme palauttamiseksi takaisin kasvu-uralle ennätysmäisen pitkän heikon talouskasvun ajan jälkeen. EK pitää yrittäjävetoisen kasvukäänteen olennaisina osatekijöinä nopeita ja konkreettisia toimenpiteitä, jotka keskittyvät eritoten hallinnollisen sääntelytaakan keventämiseen, kannustavaan verotukseen sekä kasvu- ja TKI-rahoituksen uudistamiseen.
Suomelle satojen miljoonien eurojen lisätulot päästökaupasta – EK esittää tulojen kohdentamista puhtaan liikenteen vauhdittamiseen10.12.2024 08:00:00 EET | Tiedote
EU:n päästökauppa laajenee meri- ja lentoliikenteen lisäksi tieliikenteeseen. Liikenteen kustannukset nousevat vuositasolla yli miljardilla eurolla, mutta samaan aikaan päästökauppatuloja palautuu valtiolle sadoilla miljoonilla euroilla. EK kiirehtii hallitusta valmistelemaan rahoitusmallia, jolla uudet päästökauppatulot saadaan kohdennettua kasvavien liikennekustannusten alentamiseen ja puhtaan liikenteen innovaatioihin. On tärkeää, että vihreää siirtymää vauhditetaan myös liikenteessä päästökaupan avulla. Meri- ja lentoliikenne kuuluvat jo teollisuuden kanssa samaan EU:n laajuiseen päästökauppaan. Tieliikenne tulee EU:n uuden polttoainejakelun päästökaupan piiriin vuonna 2027. Samalla on tunnistettava päästökaupan huomattava kustannusvaikutus: päästökaupasta aiheutuu Suomen liikenteelle yli miljardin euron vuosittaiset lisäkustannukset. Bensan hinta nousee arviolta 16 snt/l ja dieselin 11 snt/l. Samoin meri- ja lentoliikenteen lippujen ja rahtien hinnat nousevat. Erityisesti tieliike
Yritykset osallistuneet aktiivisesti Ukraina-keräykseen – keräys laajenee vesi- ja jätehuoltoon sekä rakentamiseen5.12.2024 06:00:00 EET | Tiedote
EK:n ja sisäministeriön Ukraina-keräys on tuottanut tulosta. Yritykset ovat tarjonneet Ukrainaan yli 20 avustuserän verran energia-alan laitteita ja tarvikkeita. Lahjoituskampanja jatkuu edelleen ja se myös laajenee vesi- ja jätehuollon sekä rakentamiseen laitteisiin ja kalustoon. EK käynnisti alkusyksystä yhdessä sisäministeriön kanssa lahjoituskampanjan ”Autetaan Ukraina yli talven”. Haastoimme koko jäsenistömme lahjoittamaan sähkön- ja lämmöntuotantoon liittyviä laitteita Ukrainan hyväksi, kertoo EK:n johtava asiantuntija Markku Rajamäki: ”Yritysten tarjoamat 20 avustuserää koostuvat esimerkiksi erikokoisista generaattoreista, aggregaateista, muuntajista, aurinkopaneeleista, sähkönjakeluverkon komponenteista ja edellä mainittujen varaosista. Tämäntyyppisiä laitteita tarvitaan esimerkiksi sairaaloiden leikkaussalien toimintaan sekä koulujen ja päiväkotien lämmitykseen.” Kampanja laajenee vesi- ja jätehuollon sekä rakentamiseen laitteisiin ja kalustoon Kampanja jatkuu edelleen, koska
EK: Teollisuuspoliittisen strategian toimeenpano ratkaisee sen merkityksen4.12.2024 20:30:51 EET | Tiedote
Suomen hallituksen tulee viedä konkretiaan keskeiset tuoreen teollisuuspoliittisen strategian esitykset ensi kevään puoliväliriihessä. EK:n mukaan tämä on tärkeää kasvukäänteen vahvistamiseksi sekä Suomen kehittämiseksi myönteisesti niin investointiympäristönä kuin yritysten uudistumisen ja viennin vauhdittamiseksi. Elinkeinoministerille luovutetussa strategiassa linjataan mm. että investointikilpailussa pärjäämiseksi Suomen on huolehdittava riittävistä kannustamista niin korkeaa jalostusarvoa kuin taloudellista turvallisuutta lisääville investoinneille. Tämän hetkiset EU:n väliaikaiseen kriisipuitteeseen (TCTF) kytketyt toimet ovat voimassa vuoden 2025 loppuun. Strategiassa todetaan olevan tarpeen selvittää vaihtoehtoisia kannustimia, jotka olisivat voimassa tämän jälkeen. "Näitä jatkopäätöksiä on lähdettävä hahmottelemaan ennakoiden. Kun tulevat EU-linjaukset asettavat myöhemmin puitteet sille mikä on mahdollista, hallituksen on oltava heti valmis etenemään ja viestimään siitä myös y
Suomen elinkeinoelämä seisoo horjumatta Ukrainan rinnalla ja Venäjä-pakotteiden takana2.12.2024 14:00:00 EET | Tiedote
Kansainvälisen epävarmuuden kasvaessa on keskityttävä Ukrainan tukeen ja Euroopan rivien yhtenäisyyteen. Venäjä-pakotteiden purkamisesta ei nykytilanteessa ole syytä edes keskustella, linjaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Ukrainan puolustustaistelussa on käsillä sodan kriittisimmät kuukaudet niin taistelukentillä kuin kotirintamalla. USA:n vallanvaihto on syventänyt huolta Ukraina-tuen jatkumisesta ja suurvaltojen neuvotteluagendoista. Ajankohtainen tilanne oli esillä EK:n isännöimässä Elinkeinoelämän Ukraina-foorumissa 2.12. Epävarmuuden keskellä EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies muistuttaa Ukraina-tuen kulmakivistä: ”Nyt jos koskaan on välttämätöntä, että Suomen ja koko Euroopan Ukraina-linja pitää ja yhteinen viestimme on kirkas: pysymme horjumatta Ukrainan rinnalla. Venäjä-pakotteet ovat ja pysyvät. Nykykehityksen valossa niiden purkamisesta ei ole syytä edes keskustella.” Elinkeinoelämän 5 viestiä ajankohtaiseen Ukraina-keskusteluun 1) Venäjä-pak
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme