Keskuskauppakamari: Budjettiriihestä odotettuja panostuksia koulutus- ja osaamistason nostoon

Hallituksen budjettiriihi toi valoa valtavaan urakkaan nostaa Suomen koulutus- ja osaamistasoa. Oppimistulokset ovat laskeneet jo lähes 15 vuotta. Panostamalla perusopetukseen on mahdollista kääntää tämä kehitys. Rahoitus on yksi asia, mutta sen lisäksi tarvitaan laajaa perusopetuksen uudistustyötä.  

”Perusopetuksen 50 miljoonan euron rahoituslisäys on erittäin odotettu toimenpide. Se on alku, jolla voidaan saada oppimistulosten lasku kääntymään nousuksi. Rahoituksen lisäksi tarvitaan laajempaa peruskoulun uudistamistyötä, johon hallitusohjelmasta löytyy hyvät eväät”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen. 

Suomi tavoittelee koulutustason nostoa. Korkeakoulutettujen määrä halutaan nostaa 50 prosenttiin nuorista ikäluokista, jotta voidaan vastata tulevaisuuden kasvaviin osaamisvaatimuksiin. Suomi on valitettavan paljon takamatkalla moniin kilpailijamaihin verrattuna ja siksi onkin tärkeää, että korkeakoulujen aloituspaikkalisäyksiä jatketaan ja siihen osoitetaan vajaan 12 miljoonan euron rahoitus ensi vuodelle. 

”Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäys vaatii asianmukaisen rahoituksen. Korkeakoulujen selkänahasta ei enää revitä enempää, kun huomioidaan, miten rahoitusasema on heikentynyt viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Ensi vuoden 12 miljoonan euron lisäys on hyvä alku, mutta ei vielä turvaa sitä, että tavoite koulutustason nostamisesta toteutuisi”, toteaa Valtonen.  

TKI-panostukset elintärkeitä tulevaisuuden kannalta 

Keskuskauppakamari pitää erittäin tärkeänä, että hallitus pitää kiinni tavoitteesta nostaa TKI-rahoitusta merkittävästi. Yli 260 miljoonaa euroa uutta TKI-rahoitusta vuodelle 2024 on valtava panostus, jolla rakennetaan koko Suomen tulevaisuutta. Tuottavuus- ja talouskasvun keskeinen avain on panostaminen TKI-toimintaan. 

”Täytyy kiittää hallitusta siitä, että TKI-toimintaan todella panostetaan. Tuleville vuosille jäi parannettavaa siinä, että entistä isompi osa TKI-rahoituksesta pitää saada kanavoitumaan yritysten kanssa tehtävään TKI-toimintaan”, sanoo Valtonen. 

Keskuskauppakamari painottaa, että kasvavan TKI-rahoituksen myötä Suomen on tavoiteltava kansainvälisten osaajien määrän merkittävää kasvua jo tällä hallituskaudella, sillä pelkkä rahoitus ei riitä, jos huippuosaajia ei ole. Tämän osalta konkreettiset toimenpiteet ovat vielä olleet liian vaatimattomia suhteessa haasteen kokoluokkaan.