Satelliitit auttavat sodan vaikutusten arvioinnissa Ukrainassa
Satelliittihavainnot osoittavat, että Ukrainan sodan alusta alkaen ilmansaasteiden pitoisuudet ovat olleet selvästi tyypillisiä arvoja matalampia monissa Ukrainan kaupungeissa sekä monilla teollisuusalueilla ja voimalaitosten ympäristössä. Pitoisuuksien lasku johtuu teollisuuden ja energiantuotannon toiminnan heikentymisestä, ja näihin liittyvästä fossiilisten polttoaineiden kulutuksen laskusta, sekä sodan aiheuttamasta pakolaisuudesta.
Helmikuusta 2022 lähtien Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut voimakkaasti Ukrainan yhteiskuntaan ja talouteen. Satelliittihavainnot tarjoavat puolueetonta tietoa sodan vaikutusten seurantaan ja arviointiin. Tuoreessa Scientific Reports -lehdessä julkaistussa tutkimusartikkelissa satelliittihavaintoja hyödynnetään sodan vaikutusten arvioinnissa.
Satelliittihavainnot osoittavat, että typpidioksidipitoisuudet (NO2) ovat laskeneet jopa 40 % vuonna 2022 suurissa Ukrainan kaupungeissa, sekä voimalaitosten ja teollisuusalueiden ympäristössä. Typpidioksidi (NO2) on ilmansaaste, jota syntyy pääasiassa palamisprosesseissa esimerkiksi liikenteen, teollisuuden ja energiantuotannon yhteydessä.
Noin kahdeksan miljoonaa ukrainalaista (noin 24 % koko väestöstä) on lähtenyt maasta pakolaisina ympäri Eurooppaa. Ihmisten väheneminen vaikuttaa voimakkaasti mm. energian kulutukseen ja liikenteen päästöihin. Tämän lisäksi Ukrainan teollisuustuotanto, erityisesti metalli- ja kemianteollisuus, on sodan aikana laskenut jopa 40–50 % edellisestä vuodesta. Tämä on johtanut sähkön kysynnän laskuun ja vastaavasti sähköntuotannon vähenemiseen voimalaitoksista. Satelliiteista saadut hiilidioksidihavainnot (CO2) osoittavat fossiilisten polttoaineiden käytön vähenneen erityisesti Itä-Ukrainassa, jossa suurimmat päästölähteet sijaitsevat.
“Rauhan aikana ilmansaasteiden väheneminen on tervetullut ilmiö. Tässä tilanteessa havaitut muutokset kertovat kuitenkin siitä, kuinka suuri vaikutus sodalla voi olla yhteiskuntaan ja talouteen,” kertoo tutkimusta vetänyt Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Iolanda Ialongo.
Poikkeukselliset palojen leviämisalueet rintamalinjan lähellä
Satelliittikuvat ja satelliiteista tehtävät palohavainnot viittaavat poikkeukselliseen palojen jakaumaan rintamalinjan alueella. Tämä voi johtua tykistötulesta tai muista sotaan liittyvistä paloista, eikä niinkään tyypillisistä maatalouteen liittyvistä polttoprosesseista.
Satelliittikuvista havaittiin myös suuria muutoksia Mariupolin kaupungin alueella, joka joutui hyökkäyksen kohteeksi sodan kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Maaliskuun 2022 jälkeen Mariupolin metallurgisten teollisuuslaitosten korkean lämpötilan signaali katoaa satelliittikuvista, mikä viittaa teollisuustoiminnan keskeytymiseen. Vastaavasti myös typpidioksidipitoisuudet ovat laskeneet Mariupolin alueella.
Julkaistussa tutkimuksessa käytettiin eurooppalaisen Sentinel-5P/TROPOMI-satelliitin sekä NASAn OCO-2-satelliitin tuottamia havaintoja. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös satelliittikuvia Sentinel 2 -satelliitista sekä palotuotteita VIIRS-satelliitista.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen, Lvivin yliopiston sekä yhdysvaltalaisen USRA:n kanssa. Tutkimuksen rahoittamiseen osallistuivat ulkoministeriö (Instituutioiden välisellä kehitysyhteistyön instrumentilla) ja Suomen Akatemia (Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus ACCC-lippulaiva sekä Inversiomallinnuksen ja kuvantamisen huippuyksikkö).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erikoistutkija Iolanda Ialongo, llmatieteen laitos, iolanda.ialongo@fmi.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutos lisää metsäpaloja Fennoskandiassa8.11.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Metsäpalokausi pitenee, metsäpalojen määrä lisääntyy ja palanut alue kasvaa nykyisestä vuosisadan loppuun mennessä. Tämä selviää Ilmatieteen laitoksen tekemästä tutkimuksesta, jossa ilmastonmuutoksen vaikutusta metsäpaloihin Fennoskandiassa arvioitiin kuudessa erilaisessa ilmastonmuutosskenaariossa.
Lokakuu 2024 oli maailmanlaajuisesti toiseksi lämpimin7.11.2024 08:31:00 EET | Tiedote
Copernicus-ilmastopalvelun mukaan vuosi 2024 on hyvin todennäköisesti mittaushistorian lämpimin. Vuoden 2024 keskilämpötila ylittää todennäköisesti myös 1,5 asteen rajan.
Lyly-myrskyn tuulet ja tykkylumi aiheuttivat vahinkoja maan etelä- ja länsiosassa2.11.2024 11:37:16 EET | Tiedote
Suomen merialueilla mitattiin ensimmäistä kertaa hirmumyrskytuulta. Sunnuntaiksi tulossa uusi lumisadealue.
Lokakuu oli koko Suomessa tavanomaista lämpimämpi1.11.2024 12:26:48 EET | Tiedote
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan lokakuu oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi, paikoin harvinaisen lämmin. Kuukauden keskilämpötila vaihteli Enontekiön noin nollasta asteesta lounaissaariston noin +10 asteeseen.
Arktinen merijää kutistui syyskuussa vuosikymmenelle tyypilliseen laajuuteen31.10.2024 08:21:32 EET | Tiedote
Vuonna 2024 arktisen merijään laajuus oli pienimillään 11. syyskuuta, jolloin jään peittämä ala oli 4,28 miljoonaa neliökilometriä. Laajuus on kuudenneksi pienin mittaushistoriassa ja lähes sama kuin viime vuoden syyskuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme