Mielenterveystoipujien asema on heikentymässä hyvinvointialueilla

Klubitalot ovat mielenterveystoipujien ja palkatun henkilökunnan muodostamia yhdenvertaisia yhteisöjä. Ne edistävät toipumista sekä työ- ja opintovalmiuksia  muun muassa vertaistuen ja yksilöllisen ohjauksen avulla.

Ennen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta Klubitalot toimivat yhteistyössä kuntien kanssa. Nyt niiden kumppaneita ovat useimmilla alueilla hyvinvointialueet.

“Olemme tehneet koronapandemian jälkeen ison työn, jotta ihmiset saadaan takaisin Klubitalolle ja kuntoutumaan. Nyt koko työ on valumassa hukkaan, koska Satakunnan hyvinvointialue ei ole osoittanut Klubitalolle luvattua rahoitusta tälle vuodelle. Myöskään ensi vuodelle rahoitusta ei ole näköpiirissä”, Porin Klubitalon johtaja Annika Häggqvist sanoo.

Mielenterveystoipujat ovat jäämässä vaille tukea

Porin Klubitalon toimintaan osallistuu noin 200 mielenterveystoipujaa. 

“He jäävät nyt ilman toimintaa, koska mitään korvaavaa toimintaa ei ole tarjolla. Toimintamme on voittoa tavoittelematonta ja muita sote-palveluja täydentävää eivätkä ne kilpaile niiden kanssa. Toimintamme on todettu vaikuttavaksi, sillä se tuottaa hyvinvointia ja työkykyä”, Häggqvist kertoo.

Hänen mukaansa Satakunnan hyvinvointialue on tunnistanut Klubitalojen toiminnan merkittäväksi. Samalla se on todennut, että hyvinvointipalvelut ruuhkautuvat Klubitalon mahdollisen sulkemisen vuoksi.

“Vaikka meille on lupailtu rahoitusta, siihen liittyviä päätöksiä ei ole tehty eikä ensi vuodesta ole mitään tietoa. Syyksi on kerrottu muun muassa resurssipula ja tiedonkulun ongelmat”.

Keski-Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Kainuussa leikkauspaineita

Keski-Uudenmaan alueen Klubitaloille on puolestaan kaavailtu ensi vuodelle 20 prosentin leikkauksia. Kainuun hyvinvointialue (entinen Kainuun sote) on leikannut avustuksia merkittävästi jo neljän vuoden ajan. 

Myös Päijät-Hämeen hyvinvointialue harkitsee leikkauksia Lahden Klubitalolle ensi vuodelle. 

Toteutuessaan ne tarkoittavat merkittävää iskua talojen toimintaan. Se voi johtaa mielenterveystoipujien aseman heikentymiseen entisestään.

“Klubitaloilla jäsenet eli toipujat ovat keskeisessä asemassa, sillä jäsenet ja henkilökunta suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä. Toipujilla pitää olla oikeus mielekkääseen arkeen ja osallisuuteen sen rakentamisessa. Tämä on keskeinen ihmisoikeuskysymys”, Mielenterveyspoolin puheenjohtaja Petra Nummelin sanoo.

Klubitalojen ja muiden mielenterveysjärjestöjen toimintaa uhkaavat myös hallitusohjelmaan sisältyvät leikkaukset järjestöjen avustuksiin.

“On selvää, että Klubitalot ja muut järjestöt tuottavat hyvinvoinnin lisäksi myös taloudellista hyötyä. Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle jo nyt 11 miljardia joka vuosi. Tämä summa ei ainakaan pienene, jos järjestöjen toimintaedellytyksiä heikennetään”, Nummelin toteaa.