Alvar Aalto -säätiö

Elina Brotheruksen ennen näkemättömät teokset tuovat uuden näkökulman Alvar Aallon arkkitehtuuriin

Jaa

”Etsin, teen, löydän – ja otan kuvia. En puutu tilaan, mutta ihmisen läsnäolo herättää sen.” Elina Brotherus

Watering Plants, teossarjasta Arkkitehdin talossa, 2020
Watering Plants, teossarjasta Arkkitehdin talossa, 2020 © Elina Brotherus

Aalto2-museokeskuksessa avautuu lokakuussa Elina Brotheruksen näyttely Tila. Esillä olevat teossarjat on kuvattu vuosien 2019–2022 aikana kolmessa Alvar Aallon suunnittelemassa rakennuksessa: Alvar Aallon kotitalossa Helsingissä, Muuratsalon koetalossa Jyväskylässä sekä Paimion parantolassa. Elina Brotherus kuuluu tämän hetken kansainvälisesti tunnetuimpiin valokuvataiteilijoihin. Näyttelyn teokset nähdään nyt ensimmäistä kertaa.

Brotherus kertoo kiinnostuksensa arkkitehtuuriin saaneen alkunsa Alvar Aallon ranskalaiselle taidegalleristille suunnittelemasta yksityistalo Maison Louis Carrésta. Brotherus tutustui taloon kuvatessaan siellä näyttelyään varten vuonna 2015.

“Maison Louis Carré sai minut innostumaan arkkitehtuurista. Aallon arkkitehtuuri on mielestäni erityisen näyttämöllistä: siinä on paljon toisiinsa avautuvia näkymiä ja tilasarjoja, joihin on helppo sijoittaa työssäni keskeinen ihmishahmo”, Brotherus kertoo.

Brotheruksen Aalto-sarjat erottuvat perinteisestä arkkitehtuurivalokuvauksesta juuri esittämällä ihminen toimijana, tilan päähenkilönä.


VALOKUVIA KOLMESTA ALVAR AALLON KOHTEESTA

Brotheruksen näyttelyn varhaisin sarja Kesävieraita on kuvattu vuonna 2019 Muuratsalon koetalolla (1952–54), joka oli Alvar ja Elissa Aallon kesähuvila.

”Vaikka Aalto oli tuolloin jo hyvin tunnettu arkkitehti ja maailmankansalainen, hän suunnitteli itselleen todella yksinkertaisen ja vaatimattoman kesämökin. Siinä on jotain hyvin suomalaista ja liikuttavaa”, Brotherus kuvailee.

Teossarja Arkkitehdin talossa on kuvattu vuonna 2020 Alvar ja Aino Aallon kotitalossa (1935–36) Helsingissä, ja kolmas teossarja Paimion parantolassa (1929–33) vuonna 2022.

Brotherus kuvaa pääasiassa yksityiskodeissa, sillä häntä kiinnostaa dialogi tilan ja asukkaan kanssa. Tästä syystä Paimion parantolassa kuvattu teossarja on hänen tuotannossaan poikkeuksellinen.

”Paimio on kiinnostava paikka. Toisaalta se on Aallon arkkitehtuurin kansainvälinen läpimurto ja rohkea funkisrakennus väreineen ja muotoineen. Intiimiä mittakaavaa tuo kuitenkin se, että monille potilaille ja hoitajille parantola oli tosiasiallisesti koti useiden vuosien ajan”, Brotherus kuvailee.

Brotherus valitsee kuvauspaikkansa huolellisesti, mutta hän ei kuitenkaan suunnittele kuvia etukäteen.

“Tyypillisesti tulen paikalle mukanani kamera, kaksi linssiä sekä kassillinen vaatteita. En hanki kuviin erityistä puvustusta vaan valitsen omista vaatteistani sellaisia, jotka sopivat talon aikakauteen. Vaatteilla voin myös tuoda kuviin haluamiani värejä ja geometrisiä muotoja. Kuvat löytyvät spontaanisti paikan päällä: on ihanaa ja jännittävää ettei etukäteen tiedä mitä löytää.” 

Elina Brotheruksen Tila-näyttely on esillä Aalto2-museokeskuksessa Jyväskylässä 27.10.2023 – 4.2.2024. Näyttely on osa ennennäkemättömän laajaa, temaattista näyttelykokonaisuutta Tila – Aika – Liike, joka on esillä  Aalto2-museokeskusen lisäksi Jyväskylän taidemuseossa ja Galleria Ratamossa.


Elina Brotherus

Elina Brotherus työskentelee valokuvauksen ja liikkuvan kuvan parissa. Hänen työnsä on vaihdellut omaelämäkerrallisen ja taidehistoriallisen lähestymistavan välillä. Subjektiivisen kokemuksen, ihmishahmon ja maiseman sekä taiteilijan ja mallin suhteen tutkiminen on hänen viimeaikaisissa teoksissaan saanut rinnalleen leikkisää performatiivisuutta.

Brotherus asuu ja työskentelee sekä Helsingissä että Avallonissa Ranskassa. Hänen ensimmäinen kansainvälinen näyttelynsä oli vuonna 1997. Brotheruksen teoksia on useissa julkisissa kokoelmissa, mm. Pompidou-keskuksessa Pariisissa, nykytaiteen museo Kiasmassa, Moderna Museetissa Tukholmassa, Serlachius-museoissa Mänttä-Vilppulassa ja Brooklyn Museumissa New Yorkissa. Brotherus on saanut työstään useita merkittäviä palkintoja. Tällä hetkellä hän työskentelee Taiteen edistämiskeskuksen Taiteilijaprofessorina.


Aalto2-museokeskus on uusi arkkitehtuurin, muotoilun ja kulttuuriperinnön kohtaamispaikka Jyväskylässä.


Vuonna 2023 on kulunut 125 vuotta Alvar Aallon (1898−1976) syntymästä. Modernin suunnittelun uranuurtajat, arkkitehdit Alvar, Aino ja Elissa Aalto tekivät poikkeuksellisen rikkaan ja monipuolisen uran sekä Suomessa että kansainvälisesti. Juhlavuoden aikana Alvar Aalto -säätiö tuo esiin - yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa - Alvar Aallon arkkitehtitoimiston (1923−1994) tarinaa ja töiden taustalla vaikuttaneita, yhä tänäkin päivänä ajankohtaisia ajatuksia.

 

Mediatiedustelut: 
Teemu Rahikka
press@aalto2.museum
puh. 044 799 5541

Näyttelytiedustelut:  
Näyttelyintendentti Mari Murtoniemi
mari.murtoniemi@alvaraalto.fi
puh. 040 355 9162

Avainsanat

Kuvat

Watering Plants, teossarjasta Arkkitehdin talossa, 2020
Watering Plants, teossarjasta Arkkitehdin talossa, 2020
© Elina Brotherus
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Alvar Aalto -säätiö toimii paremman arkiympäristön ja muotoilukulttuurin hyväksi lähtökohtanaan Alvar Aallon ja hänen elämäntyönsä humanistiset ja ekologiset arvot. Alvar Aalto -museo, säätiön osana, pitää yllä ja kartuttaa kokoelmiaan ja arkistojaan sekä tuottaa monipuolisia yleisön- ja asiantuntijapalveluita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Alvar Aalto -säätiö

Studio Aalto now officially a protected building12.11.2024 13:56:22 EET | Tiedote

Studio Aalto and its garden area are now officially protected by decision of the Uusimaa Centre for Economic Development, Transport and the Environment on 15.10.2024. Built as an architect’s office in 1955 (extended 1962–63), the Studio is of major importance as the place where Aalto´s nationally and internationally renowned architecture was created. The Studio is well-preserved and intact, and represents architectural-office construction of the 1950s and 60s. Most of the layers of furniture accumulated over the Studio’s decades as an office have also been exceptionally well preserved, and are part of the protected entity – the first Aalto site in Finland to be listed.

Alvar Aallon ateljeelle positiivinen rakennussuojelupäätös12.11.2024 12:13:03 EET | Tiedote

Alvar Aallon ateljee ja sen piha-alue on suojeltu rakennussuojelulailla Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksellä 15.10.2024. Arkkitehtitoimistoksi vuonna 1955 valmistuneella (laajennus 1962–63) ateljeerakennuksella on merkittävä rooli valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnustetun Aallon rakennustaiteen syntysijana. Kokonaisuudessaan hyvin säilynyt ateljee edustaa 1950–60 -lukujen arkkitehtitoimistorakentamista. Pääosa toimiston aikaisesta, vuosikymmenten aikana kertyneestä irtokalustuksesta on myös säilynyt erinomaisesti, ja osa nyt suojeltua kokonaisuutta – ensimmäisenä Aalto-kohteena Suomessa.

Valtakunnallinen SAMASSA TILASSA -seminaari kokoaa yhteen arkkitehtuuri- ja muotoiluoppimisen ystävät 1.11.202424.9.2024 14:52:13 EEST | Tiedote

Ihminen haluaa viihtyä ympäristössään. Arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatus tarjoaa aineksia oman olemassaolon pohtimiseen sekä hyvinvointiimme vaikuttavien tekijöiden ymmärtämiseen. Arkkitehtuuri ja muotoilu kuuluvat arkeemme. Suunnitellun ympäristön havainnointi, siitä keskusteleminen tai vain nauttiminen kuuluvat kaikille. Mihin sinä kiinnität huomiota omassa ympäristössäsi? Oletko oman lähiympäristösi asiantuntija?

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye