Valkoposkihanhien päämuutto tapahtui maanantaina

Pitkään jatkuneet vastatuulet ja sateet viivästyttivät valkoposkihanhien muuttoa. Päämuutto tapahtui maanantaina 2.10.2023 kun sääolosuhteet muuttuivat sopivimmiksi, jolloin valkoposkihanhien muuttonäytelmä valtasi Itä-Suomen taivaan.

Kauempaa lähteneiden hanhien matkaan tempaantuivat myös Pohjois-Karjalan alueelle pysähtyneet kymmenet tuhannet paikalliset valkoposkihanhet. Mukana muutti myös tuhansia sepelhanhia. Yli 200 000 hanhen paikkakohtaiset päiväsummat havaittiin Rääkkylän Oravilahdella sekä Savonlinnan Puruvedellä, joissa molemmissa havaittiin arviolta 208 000 valkoposki- ja määrittämätöntä hanhea. Havaituista hanhista enemmistö oli valkoposkihanhia.

Suuria määriä muuttavia hanhia havaittiin myös Kiteen Kyyrönniemessä, jossa havaittiin n. 174 000 hanhea. Myös Kontiolahdella sekä Tohmajärven Nikunvaarassa laskettiin n. 53 000 muuttavaa hanhea.

Yhteensä voidaan arvioida muuttoon osallistuneen yli puoli miljoonaa valkoposkihanhea, joista osa tuli kauempaa arktisilta pesimäalueilta ja osa lähti Pohjois-Karjalasta.

Ennen muuton purkautumista paikalliskerääntymät olivat suurimmillaan Pohjois-Karjalan keski- ja pohjoisosissa totutun kaakkoisrajaseudun sijaan. BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan suurin kerääntymä Pohjois-Karjalassa oli n. 30 000 hanhea Liperin Siikakoskella 30.9.2023. Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan peltoalueiden suurimmat kerääntymät olivat n. 40 000 hanhea Kouvolan Muhjärvellä 28.9.2023 sekä n. 30 000 hanhea Iitin Sääskjärvellä 1.10.2023. Kaikkiaan Suomessa lepäili arviolta 250 000–300 000 valkoposkihanhea eli noin viidesosa arktisesta pesimäkannasta.

GPS-lähettimillä varustettuja valkoposkihanhia oli myös liikkeellä. Suomessa oli 3.10.2023 aamulla kuusi GPS-lähettimellä varustettua hanhea, joista viisi Pohjois-Karjalassa Liperistä Nurmekseen ulottuvalla alueella sekä yksi Joroisissa Pohjois-Savossa. Venäjällä mobiiliverkon alueella oli yhdeksän hanhea, joista osa saattaa olla jo siirtynyt Suomen puolelle. Nopein hanhista on jo talvehtimisalueellaan Saksassa. Arviolta yli puolet GPS-lähettimellä varustetuista hanhista on jo mobiiliverkon ulottuvissa, sillä toimiviksi lähettimiksi arvioidaan enää 20–30 lähetintä alkuperäisestä 70:stä.

Ilmatieteen laitoksen tutkijan Jarmo Koistisen ennuste viikolle:

"Suursäätila muuttui viime viikonloppuna niin, että lämmin lounaisvirtaus Suomessa loppui, ja matalapaineiden reitti siirtyi Jäämereltä etelämmäksi. Kun pitkäaikainen vastatuuli loppui, hanhimuutto käynnistyi toden teolla. Kuluvalla viikolla ja ensi viikonloppuna on tiedossa lisää pohjoisenpuoleisia viileitä ilmavirtauksia tai heikkotuulisia ja kuulaita päiviä Suomeen ja Vienaan, joten nyt on hanhien päämuuton aika. Hyvän muuttosään vuoksi muuttajat myös jatkavat helposti matkaansa saman tien etelämmäksi pysähtymättä ruokailemaan Itä- ja Kaakkois-Suomen pelloille. Tämä viikko näyttää, jääkö Suomeen enää suuria määriä valkoposkihanhia."

Paljonko valkoposkihanhia muutti Suomen ohitse ja paljonko valkoposkihanhia jäi paikalliseksi ja minne? Tämä selviää loppuviikon havainnoinnissa. Voidaan kuitenkin arvioida, että yli puolet yli miljoonaisesta valkoposkihanhikannasta on jo liikkeellä.

Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa

Edellisvuosien tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhen muuton etenemistä pesimäalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin talvehtimisalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen muuttosääennusteiden lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.

Lähteet ja linkkejä

• BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu

• BirdLife Suomi | Valkoposkihanhilaskennat

• Taustatietoa valkoposkihanhien pesimisestä (pohjoiskarjalanelykeskus.wordpress.com)
• Korvauksen hakeminen rauhoitettujen lajien aiheuttamisesta vahingoista ja vahinkojen ennalta ehkäisemisestä (ely-keskus.fi)