Tela: Työeläkkeiden automaattinen vakauttaja on iso riski nykyisille ja tuleville eläkkeensaajille – hätäinen valmistelu voi särkeä eläketurvaan kohdistuvan luottamuksen
Hallitus antoi maanantaina työmarkkinajärjestöille toimeksiannon neuvotella Suomen seuraava eläkeuudistus.
![](/data/images/public/26857/70032512/ba815d84-d90a-426c-b1a7-1ed3291bced9-w_720.png)
Tavoitteena on neuvotella eläkeuudistus, joka vakauttaisi julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Euromääräisesti tämä on noin miljardin. Neuvottelutuloksen tulee valmistua tammikuun 2025 loppuun mennessä ja siihen tulee sisällyttää myös niin sanottu sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä.
Uudistuksen päällimmäinen puoli kunnossa
Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes on tyytyväinen sopeutuksen mittakaavaan.
– Eläkeuudistukselle annettu suora säästötavoite on sinällään aika lähellä niitä arvioita, joita työeläkevakuuttajat ja Eläketurvakeskus ovat esittäneet yksityisalojen työeläkejärjestelmän rahoitusvajeesta pitkällä aikavälillä, Siimes toteaa.
– Tärkein ajuri eläkeuudistukselle ovat nyt ja viime vuosikymmenellä syntyneet pienet ikäluokat. Tärkeintä on turvata työeläkkeiden rahoitus ja eläkkeiden riittävän taso, kun he ovat aikanaan työelämässä, Siimes sanoo.
Siimes pitää hyvänä myös sitä, että neuvottelut säilyvät työmarkkinaosapuolten käsissä.
Tämä eläkeuudistuksen ensimmäinen osa on Siimeksen mukaan kohdillaan.
Automaattisen vakauttajan puoleen liittyy vakava riski
Eläkeuudistuksen toisen osan muodostaa toimeksiannon tavoitteissa mainittu sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä. Se on Siimeksen mukaan suuri tuntematon, joka voi pahimmillaan valjastaa eläketurvan paikkaamaan muun julkisen talouden alijäämiä ja kansantalouden kohtaamia shokkeja.
– Eläkeuudistuksen keinoksi lukittu sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä voi tulla tarkoittamaan lähes mitä tahansa. Käytännössä kyse on kuitenkin pitkällä aikavälillä tapahtuvasta työeläkkeiden leikkaamisesta tavalla tai toisella, sanoo Siimes.
Sääntöpohjaiset vakauttajat ovat sopeutusmekanismeja, joilla pyritään vakauttamaan eläkejärjestelmän rahoitus ennalta määrättyjen sääntöjen avulla. Vakauttaja voisi leikata maksussa olevien työeläkkeiden indeksikorotuksia, työssäkäyville kertyviä eläkkeitä tai molempia.
Vaihtoehtoisesti eläkkeiden rahoitusta voitaisiin toki sopeuttaa eläke-etuuksien leikkausten lisäksi myös nostamalla eläkemaksua. Se voi kuitenkin olla vaikeaa siksi, että maksun vakauttaminen on nyt asetettu yhdeksi toimeksiannon tavoitteista, sanoo Siimes.
Työeläkkeiden rahoituksessa on kolme liikkuvaa elementtiä: eläkemaksut, työeläkesijoituksille saatavat tuotot ja eläke-etuudet. Siimes pitäisikin yhtälön kaikki elementit pöydällä, kun eläkeuudistusta suunnitellaan.
– Sijoitustuottojen parantamiseen tähtäävä uudistus voi ratkaista ison osan sopeutustarpeesta. Koko ratkaisu se tuskin kuitenkaan on, koska sääntöpohjainen vakauttajakin on toimeksiannossa mukana, Siimes muistuttaa.
Siimes näkee, että vakauttaja olisi toteutustavastaan riippumatta perustavanlaatuinen muutos suomalaisen työeläketurvan periaatteisiin.
– Sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä olisi iso muutos suomalaisten etuusperusteiseen eläketurvaan, jossa työeläke on maksettu ansaitun suuruisena ja inflaatiolta suojattuna. Onko vakauttajan pitkän aikavälin vaikutusten arviointiin ja niitä koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun riittävästi aikaa, kun neuvottelutulos on määrä saavuttaa jo vuoden 2025 tammikuun loppuun mennessä? Siimes kysyy.
– Automaattisia vakauttajia pohdittaessa täytyy kiinnittää huomiota niiden sukupolvi- ja sukupuolivaikutuksiin pitkällä aikavälillä. Automatiikalla voi lopulta olla hyvin sattumanvaraisia vaikutuksia eri ikäluokkien väliseen tulonjakoon ja toimeentuloon eläkkeellä, sanoo Siimes.
– Sääntöpohjainen vakauttaja rajoittaisi toteutuessaan myös eduskunnan päätösvaltaa työmarkkinajärjestöjen neuvotteluvallan ohella, toteaa Siimes.
Eläkeuudistuksen hankalimmat kysymykset pähkinänkuoressa
- Olennaista on, millaisiin muuttujiin sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä kytketään eli mitkä seikat laukaisisivat leikkurin: Kytkettäisiinkö vakauttaja tiukasti työeläkejärjestelmän omaan tulo- ja menoyhtälöön vai laajempiin Suomen talouteen vaikuttaviin tekijöihin?
- Millaiset sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset vakauttajan käyttöönotolla on? Ehditäänkö vaikutukset selvittää riittävän hyvin toimeksiannolle nyt annetussa määräajassa? Ja osataanko niitä arvioida riittävän hyvin myös pitkän aikavälin näkökulmasta?
Uudistuksen lähtökohdat
- Työeläkkeiden rahoituksessa ei ole vajetta, kun tarkastellaan kokonaisuudessaan julkisten ja yksityisalojen eläkkeitä. Yksityisalojen työeläkkeissä on kuitenkin eläkemaksun nousupainetta 2040-luvulta alkaen.
- Eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä haastaa väestön ikääntyminen ja erityisesti 2010- ja 2020-luvuilla laskenut syntyvyys.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Suvi-Anne Siimestoimitusjohtaja
Puh:040 0414303suvi-anne.siimes@tela.fiJenni Heinoviestintäpäällikkö
Puh:040 170 4656jenni.heino@tela.fiTietoja julkaisijasta
Työeläkevakuuttajat Tela
Salomonkatu 17 B
00100 Helsinki
https://www.tela.fi/
Työeläkevakuuttajat Tela on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työeläkevakuuttajat Tela
Salaisuuksien jäljillä -sarja: Kumpi voittaa – sijoittajasakaali vai työeläkevirtahepo?12.6.2024 10:52:36 EEST | Uutinen
Työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnan sääntely rajaa tuottomahdollisuuksia verrattuna yksityiseen sijoittamiseen. Vertailu yksityisen ja eläkevarojen sijoittamisen välillä on muutenkin vaikeaa: esimerkiksi lakisääteisen työeläkkeen tarjoamaa työkyvyttömyysturvaa on erittäin hankalaa ja kallista järjestää yksityisiltä vakuutusmarkkinoilta, muistuttaa Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa Telan Salaisuuksien jäljillä -sarjan uusimmassa jaksossa. Osana eläkeuudistusta tehdään kuitenkin sijoitusuudistusta, jossa vakavaraisuussääntelyä tarkistamalla pyritään työeläkevakuuttajien sijoitustuottojen parantamiseen. Maltillinen riskinoton lisääminen on tarpeen, koska sijoitustuottojen merkitys eläkkeiden rahoittamisessa kasvaa.
Työeläkealan it-kulut jatkavat laskuaan7.6.2024 07:08:11 EEST | Tiedote
Työeläkealan tietojärjestelmäkulut olivat vuonna 2023 yhteensä vajaat 207 miljoonaa euroa. Kulut laskivat edellisvuoteen verrattuna reilulla kuudella miljoonalla eurolla eli lähes kolme prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan kokoamasta selvityksestä koskien alan it-kuluja.
Työeläkevarojen kasvu turvaa tulevaisuuden työeläkkeitä – varojen määrä 258 miljardia euroa28.5.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten työeläkkeiden rahoituksessa käytettävien eläkevarojen määrä kasvoi noin seitsemällä miljardilla eurolla vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Kotimaisen talouden heikosta vireestä huolimatta sijoitusten positiivinen kehitys jatkui ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, ja varojen määrä ylsi maaliskuun lopussa yhteensä 258 miljardiin euroon. Luvut käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista.
Eduskuntaan paremman politiikan verkosto: Luottamuspääoma suomalaisessa politiikassa romahdusvaarassa23.5.2024 10:30:00 EEST | Tiedote
Kansalaisten luottamus eduskuntaan on ollut jo pitkään laskussa. Tuoreimman valtioneuvoston kanslian teettämän Kansalaispulssi-kyselyn mukaan vain 45 % kansalaisista luottaa eduskuntaan melko paljon tai täydellisesti.
Salaisuuksien jäljillä -sarja: EU:n koura ei yllä suomalaisen eläkeläisen kukkarolle10.5.2024 12:28:55 EEST | Uutinen
Euroopan unionilla on keinoja jäsenmaiden taloudelliseen ohjaukseen, mutta suomalaiseen eläkejärjestelmään se ei tällä hetkellä pääse puuttumaan, sanoo Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes Salaisuuksien jäljillä -sarjan uudessa jaksossa. Sarjassa paljastetaan ilmiöitä työeläkkeiden rahoituksen ja tulevaisuuden maailmasta. Tulevien euroedustajien kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, että unionin kehitys ei hyvää tilannetta muuta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme