Sinituotteen teettämä kyselytutkimus: Muovin lajittelu aiempaa aktiivisempaa – nuorilla on silti paljon petrattavaa

Sinituote teetti vuoden 2023 kesäkuussa IRO Researchilla suuren kierrätyskyselyn*, johon vastasi 1000 suomalaista. Erityisen mielenkiintoisen kyselystä teki se, että vastaava kysely toteutettiin neljä vuotta aiemmin vuonna 2019. Vastausten välillä saattaa paikoin nähdä suuriakin eroja, toisinaan vastaukset ovat hämmästyttävän samoilla linjoilla.

– Monet kyselyn tuloksista olivat ennalta-arvattavissa, kuten muovin lajittelun yleistyminen, sillä tähän vaikuttavat jo muutokset jätelaissa ja EU:n asettamat direktiivit. Tästä huolimatta yllätyksiäkin tuli vastaan, Sinituotteen markkinointijohtaja Marika Saarinummi sanoo.

Muovin lajittelussa selvä muutos

Muovijätettä lajitellaan nyt huomattavasti aiempaa aktiivisemmin. Tuoreessa kyselyssä muovipakkausjätettä kertoo lajittelevansa kolme neljästä vastaajasta. Vielä vuonna 2019 vastaava luku oli hieman yli puolet. 

Epäilemättä muutokset jätelaissa vaikuttavat muovijätteen lajittelun suosion kasvuun. Noin 60 prosenttia vastaajista kertoo, että kodin tai taloyhtiön kiinteistöstä löytyy muovinkeräysastia. Merkillepantavaa on kuitenkin myös se, että metallin-, kartongin-, lasin- ja paperinkeräysastiat olivat täsmälleen yhtä yleisiä. Lasinkeräysastioiden määrä on kasvanut huomattavasti neljän vuoden takaisesta, jopa enemmän kuin muovinkeräysastioiden määrä. Vuonna 2019 lasinkeräysastia löytyi vain 12 prosentin kiinteistöstä, mutta nyt määrä on kasvanut 60 prosenttiin. Tästä huolimatta lasia lajiteltiin jo vuonna 2019 hyvin aktiivisesti. Lähes 90 prosenttia vastaajista kertoo lajittelevansa lasi-, metalli-, kartonki- ja paperijätettä – ja lukemat olivat neljä vuotta sitten hyvin samanlaiset. 

– Muovinkeräysastioiden yleistyminen kiinteistöissä ja omakotitaloissa on varmasti tärkein syy muovijätteen lajitteluaktiivisuuden parantumiseen. Se ei kuitenkaan selitä kaikkea, kuten huomaamme lasien lajittelun prosenteista. Varmasti myös ihmisten herääminen muovin aiheuttamiin ongelmiin on vaikuttanut paljon, Saarinummi miettii.

Yli 65-vuotiaat aktiivisimpia lajittelijoita

Biojätteen lajittelu on nyt lähes yhtä yleistä kuin muovin lajittelu. Vastaajista hieman yli 70 prosenttia kertoo lajittelevansa biojätteen. Biojätettä lajitellaan aavistuksen aktiivisemmin kuin neljä vuotta sitten, mutta muutosta on tapahtunut vain muutaman prosenttiyksikön verran. Vähiten lajitellaan vaatteita ja kenkiä. Vastaajista noin puolet lajittelee vaatteet ja kengät. Loisteputkia ja energiajätettä lajittelee niin ikään noin hieman yli puolet vastaajista. Myös nämä lukemat ovat miltei täsmälleen samat kuin neljä vuotta sitten.

Ikäluokkien välillä on myös selkeä ero lajitteluaktiivisuudessa. Yleensä ottaen nuoret aikuiset lajittelevat yli 65-vuotiaita heikommin. Esimerkiksi muovipakkaukset lajittelee 18–24-vuotiaista noin 60 prosenttia kun vastaava luku on yli 65-vuotiailla miltei 90 prosenttia. Myös muissa jätelajeissa lajitteluaktiivisuus kasvaa selvästi ikävuosien mukana.

Pantti motivoi

Vastaajista noin neljännes ei siis lajittele muovipakkauksia. Yleisin syy tähän on tilan puute kotona, näin vastaa 37 prosenttia. Muita syitä muovipakkausten lajittelemattomuuteen ovat keräyspisteiden sijainti kaukana kodista (35 prosenttia vastaajista) ja pakkausten pesemisen ja lajittelun työläys (29 prosenttia vastaajista). Vielä vuonna 2019 peräti puolet mainitsi kierrätyspisteiden kaukaisen sijainnin yleisimmäksi syyksi siihen, ettei muovipakkauksia lajitella.

– Kyselyn tulokset vahvistavat omat arviomme, mitä tulee kuluttajien kohtaamiin haasteisiin lajittelussa. Olemme huomioineet tämän tuotekehityksessämme kehittämällä uusia lajitteluastioita, jotka sekä tuovat tyylikkäitä esillä pidettäviä ratkaisuja lajitteluun että ratkaisevat kaapin sisällä jätteiden erittelyä. Haluamme auttaa kuluttajia löytämään mahdollisimman toimivia ratkaisuja ja sitä kautta kannustaa lajitteluun, koska tilanpuute on niin monilla jopa este lajittelulle, Saarinummi sanoo.

Mikä sitten motivoisi lajittelemaan muovipakkauksia, jos sitä ei vielä tee? Paras motivaattori muovin lajitteluun olisi pantti. Näin vastaa hieman yli puolet. Hieman yli 40 prosenttia kaipaa myös selkeämpiä merkintöjä muovipakkauksiin, jotta olisi helpompi tietää, mitkä muovit saa lajitella muovinkeräyksessä. 

Selvä enemmistö, lähes 80 prosenttia, nuorissa, 18–24-vuotiaissa aikuisissa on pantin kannalla. Vastaavasti yli 65 vuotiaissa pantti motivoi vain 45 prosenttia vastaajista, jotka eivät tällä hetkellä lajittele muovijätettä. Nuoret aikuiset kaipaavat myös varttuneempaa väkeä useammin tietoa muovipakkausten lajittelun konkreettisista hyödyistä. Nuorista lähes kolmannes haluaa konkreettista tietoa, kun 35-vuotiaista tai sitä vanhemmista vastaajista lisää konkreettista tietoa kaipaa alle 10 prosenttia.

Nuoret haluavat elää ympäristöystävällisesti

Kaikista vastaajista 60 prosenttia mainitsee tärkeimmäksi syyksi lajitella roskia tiedon, että monesta kierrätetystä roskasta voi valmistaa uutta raaka-ainetta ja uusia tuotteita. Hieman alle puolet sanoo, että syy lajitella roskia on halu elää ympäristöystävällisesti. 

Vastauksissa on kuitenkin selkeitä eroja ikäluokasta riippuen. Tieto roskan uudesta elämästä  on tärkein syy 70 prosentille yli 65-vuotiaista vastaajista, mutta 18–24-vuotiaista aikuisista näin vastaa vain 35 prosenttia. Nuorilla aikuisilla sen sijaan korostuu halu elää ympäristöystävällisesti. 18–34-vuotiaista noin 60 prosenttia mainitsee tämän lajittelun tärkeimmäksi syyksi. 

Syyt lajittelulle ovat valtaosalle selvästi ympäristöön sidonnaiset. Puhtaan pakon ja yleisten sääntöjen noudattamisen mainitsee lajittelun syyksi vain alle 10 prosenttia kaikista vastaajista.

* Sinituotteen IRO Researchilla teettämään kyselyyn vastasi 1000 suomalaista kesäkuussa 2023.