Suomen ympäristökeskus

Metsien alueellisella lisäsuojelulla merkittäviä ilmastohyötyjä

Jaa

Suomessa voitaisiin hillitä ilmastonmuutosta merkittävästi ja ehkäistä luontokatoa nykyistä paremmin, jos metsien suojelua lisättäisiin maakunnallisesti, kertoo Suomen ympäristökeskuksen koordinoima tutkimus. Metsien lisäsuojelun tarve on suurin useissa eteläisen Suomen maakunnissa.

Kuva: Adobe Stock
Kuva: Adobe Stock

Tutkimuksessa selvitettiin mallintamalla mahdollisuuksia saavuttaa Suomen hiilineutraaliustavoite sekä kansallisesti että alueellisesti. Tulokset osoittavat, että jos metsiä suojeltaisiin Suomen Luontopaneelin esittämän tavoitteen mukaisesti 10 prosenttia maakunnallisesti, saataisiin luontohyötyjen lisäksi merkittäviä ilmastohyötyjä. 

”Suojeltujen metsien hiilinielu olisi arviolta samaa suuruusluokkaa kuin kansalliset ihmisperäiset kasvihuonekaasupäästöt tehokkaiden päästövähennystoimien jälkeen vuonna 2050. Toisin sanoen metsien lisäsuojelulla aikaansaatava hiilinielu voisi yhdessä muiden maankäyttösektorin toimenpiteiden kanssa pitkällä aikavälillä kumota ihmisperäisten kasvihuonekaasupäästöjen vaikutukset”, sanoo tutkimusprofessori Martin Forsius Suomen ympäristökeskuksesta. Optimoitu metsien lisäsuojelu voisi siten edistää myös kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista.

Tutkimuksen mukaan kasvihuonekaasujen nettopäästöissä, eli päästöjen ja nielujen erotuksessa, on suuria alueellisia eroja. Myös olemassa olevien suojelualueiden pinta-ala ja osuus maa-alasta vaihtelevat alueellisesti huomattavasti. Jotta Suomen Luontopaneelin esittämä tavoite suojella 10 prosenttia metsistä maakunnallisesti saavutettaisiin, tulisi suojelua lisätä erityisesti eteläisessä Suomessa. 

Luontokato ja ilmastonmuutos kytkeytyvät toisiinsa ja siten niitä kannattaa myös hillitä yhdessä. Metsät ovat hiilen varasto ja hiilinielu, joten niillä on keskeinen merkitys kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. ”Suomen metsien hiilivarastoja olisi mahdollista kasvattaa merkittävästi. Ne ovat myös osa ekosysteemitilinpitoa, joka on tulossa pakolliseksi EU-maissa. Nykyisten ja tulevaisuuden hiilivarastojen ja -nielujen laskennallinen taloudellinen arvo on huomattava”, Forsius muistuttaa.

null
Metsien lisäsuojelun tarve eri maakunnissa (vihreä alue) ehdotetun 10 prosentin suojelutavoitteen saavuttamiseksi. Suojelutason tarkastelussa ei ole eritelty metsä- ja kitumaita. Uudet potentiaaliset suojelualueet identifioitiin alueellisella priorisointimallilla. Syke


Tutkimuksessa tuotettuja aineistoja voidaan hyödyntää alueellisessa ilmastomuutoksen torjuntatyössä, maankäytön suunnittelussa ja luonnonsuojelussa.

Tutkijat toteuttivat työn strategisen tutkimuksen hanke IBC-Carbonissa ja sen yhteistyöhankkeissa. Tutkimuksessa huomioitiin EU:n monimuotoisuusstrategian mukaisia ja Suomen Luontopaneelin ehdottamia tavoitteita metsien lisäsuojelulle.

null
Metsäekosysteemien hiilivaraston (puusto+aluskasvillisuus+maaperä) arvioitu kehittyminen Suomessa eri hakkuuskenaarioilla nykyilmastossa. Harmaa alue indikoi potentiaalista maksimivarastoa epävarmuuksineen. NoHarv-skenaariossa oletetaan, että hakkuut lopetetaan kokonaan. Myös eri hakkuuintensiteettiä kuvaavien skenaarioiden tulosten epävarmuus on indikoitu. Pitkän aikavälin kehityksen ennustamiseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia mm. satunnaisten tuhojen ennustamisen osalta, joita tässä tarkastelussa ei huomioitu. Syke

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

• tutkimusprofessori Martin Forsius, Suomen ympäristökeskus Syke, p. 0295 251 118, etunimi.sukunimi@syke.fi

• erikoistutkija Virpi Junttila, Suomen ympäristökeskus Syke, p. 0295 251 098, etunimi.sukunimi@syke.fi

• erikoistutkija Mikko Savolahti, Suomen ympäristökeskus Syke, p. 0295 251 595, etunimi.sukunimi@syke.fi

• yliopistotutkija Heini Kujala, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, p. 02941 28829, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Metsien lisäsuojelun tarve eri maakunnissa (vihreä alue) ehdotetun 10 prosentin suojelutavoitteen saavuttamiseksi. Suojelutason tarkastelussa ei ole eritelty metsä- ja kitumaita. Uudet potentiaaliset suojelualueet identifioitiin alueellisella priorisointimallilla.
Metsien lisäsuojelun tarve eri maakunnissa (vihreä alue) ehdotetun 10 prosentin suojelutavoitteen saavuttamiseksi. Suojelutason tarkastelussa ei ole eritelty metsä- ja kitumaita. Uudet potentiaaliset suojelualueet identifioitiin alueellisella priorisointimallilla.
Syke
Lataa
Metsäekosysteemien hiilivaraston (puusto+aluskasvillisuus+maaperä) arvioitu kehittyminen Suomessa eri hakkuuskenaarioilla nykyilmastossa. Harmaa alue indikoi potentiaalista maksimivarastoa epävarmuuksineen. NoHarv-skenaariossa oletetaan, että hakkuut lopetetaan kokonaan. Myös eri hakkuuintensiteettiä kuvaavien skenaarioiden tulosten epävarmuus on indikoitu. Pitkän aikavälin kehityksen ennustamiseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia mm. satunnaisten tuhojen ennustamisen osalta, joita tässä tarkastelussa ei huomioitu.
Metsäekosysteemien hiilivaraston (puusto+aluskasvillisuus+maaperä) arvioitu kehittyminen Suomessa eri hakkuuskenaarioilla nykyilmastossa. Harmaa alue indikoi potentiaalista maksimivarastoa epävarmuuksineen. NoHarv-skenaariossa oletetaan, että hakkuut lopetetaan kokonaan. Myös eri hakkuuintensiteettiä kuvaavien skenaarioiden tulosten epävarmuus on indikoitu. Pitkän aikavälin kehityksen ennustamiseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia mm. satunnaisten tuhojen ennustamisen osalta, joita tässä tarkastelussa ei huomioitu.
Syke
Lataa

Linkit

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote

Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.

Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande

Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.

Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote

Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.

Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release

The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.

Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote

Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye