Jyväskylän yliopisto

Hyvä suoriutuminen PISA-lukutestissä ennakoi vahvasti peruskoulun jälkeistä koulutusvalintaa

Jaa

Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa osoitettiin, että lukutaidon merkitys peruskoulun jälkeiselle koulutusvalinnalle on suuri. Mitä parempi lukutaito oppilaalla on 9. luokalla sitä todennäköisemmin hän suuntaa lukio-opintoihin peruskoulun jälkeen.

Peruskoulun jälkeinen koulutusvalinta ja toisen asteen tutkinnon saavuttaminen vaikuttavat vahvasti suomalaisten nuorten myöhempiin elämänpolkuihin. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä nelivuotisessa pitkittäistutkimuksessa selvitettiin missä määrin peruskoulun lopussa PISA-lukutestillä arvioitu lukutaito, äidinkielen motivaatio ja koulu-uupumusoireet ennakoivat koulutusvalintaa peruskoulun jälkeen (lukio vs. ammatillinen koulutus) ja toisen asteen tutkinnon saavuttamista. Tutkimukseen osallistui 1351 oppilasta eri puolilta Suomea.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että hyvä lukutaito ja myönteinen käsitys itsestä äidinkielen oppijana, mutta myös uupumusasteinen väsymys ennakoivat päätymistä peruskoulun jälkeen todennäköisemmin lukioon kuin ammatilliseen koulutukseen. Kyynisyys koulunkäyntiä kohtaan peruskoulun lopussa ennakoi sen sijaan ammatillisia opintoja.

- Tulosten pohjalta oletamme, että oppilaat, jotka suuntaavat lukioon, asettavat itselleen korkeita opintotavoitteita jo peruskoulussa ja sen vuoksi heidän joukossaan riski uupumusasteiselle väsymykselle kasvaa, erityispedagogiikan apulaisprofessori Kati Vasalampi arvioi.

Peruskoulussa arvioitu lukutaito, äidinkielen motivaatio ja kouluhyvinvointi ennustivat vahvasti koulutusvalintaa peruskoulun jälkeen, mutta eivät enää toisen asteen opintojen edistymistä.

- Toisen asteen opintojen edistymisen kannalta olennaista on kuitenkin motivaatio ja hyvinvointi toisen asteen opintojen aikana. Vaikka peruskoulussa arvioitu lukutaito olisi heikompikin tai uupumus korkealla, oman paikan löytyessä todennäköisesti löytyy myös motivaatiota ja kykyä opintojen loppuun saattamiseen, Vasalampi toteaa.

Tulokset osoittavat, että perustaitojen kehittämisen lisäksi peruskoulussa on kiinnitettävä erityistä huomiota oppilaan käsitykseen itsestään oppijana ja laajemmin myös kouluhyvinvointiin, sillä taitojen lisäksi nämä tekijät vaikuttavat nuoren koulutuspolkuun.

Tutkimusartikkeli

Vasalampi, K., Tolvanen, A., Torppa, M., Poikkeus, A.-M., Hankimaa, H., & Aunola, K. (2023). PISA reading achievement, literacy motivation, and school burnout predicting adolescents’ educational track and educational attainment. Learning and Individual Differences.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kati Vasalampi

Erityispedagogiikan Apulaisprofessori

kati.vasalampi@jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote

Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.

Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote

Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye