Joet ja järvet tulvalukemissa eri puolilla maata - harvinainen syystulva Pohjanmaalla
Sateet ovat nostaneet joet tulvalukemiin erityisen nopeasti Pohjanmaan maakunnissa, mutta myös Kainuussa, Pirkanmaalla ja Lounais-Suomessa vedet ovat poikkeuksellisen korkealla. Omistajien kannattaa tarkistaa laiturien ja veneiden kiinnitykset, ja nostaa irtaimisto pois tulvaveden ulottuvilta. Liikkumista tulvivilla alueilla tulisi välttää erilaisten riskien vuoksi.
![Jokiranta Raahessa lokakuussa 2023.](/data/images/public/69819243/70038899/fb810dfb-510f-433c-bc75-a5a5d0eaf176-w_720.png)
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehottaa Pattijoen varrella asuvia seuraamaan tilannetta viikonloppuna ja suojaamaan tarvittaessa rakennuksia. Apuna voi käyttää pientalon suojausopasta (Youtube).
Viikonlopulle ennustetut sateet voivat nostaa jokien vedenpintoja etenkin Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjanmaan pienimmät joet ehtivät kääntyä laskuun ennen lauantain sateita, eikä näissä todennäköisesti sade nosta pintoja edellisen huipun tasolle. Poikkeuksena on Pattijoki, jonka alaosille vaikuttaa lauantaille ennustettu merenpinnan nousu. Siikajoella ja Kalajoella joet tulvivat viikonloppuna alavimmille pelloille ja saattavat katkaista paikallisteitä. Myös Uudellamaalla veden ennustetaan tulvivan alavimmille pelloille.
Järvet jatkavat nousuaan vielä ainakin lähipäivinä. Järvien vedenpinnat ovat lähes koko maassa tavanomaista korkeammalla. Erityisen korkealla pinnat ovat Suomenselän alueella sekä Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla.
Koko syksyn sademäärät ovat laajoilla alueilla olleet erittäin runsaita, mikä on kyllästänyt maaperän ja täyttänyt järvet ja joet ääriään myöten. Tästä syystä viime päivien runsaat sateet erityisesti länsirannikolla vaikuttivat nopeasti vedenkorkeuksiin.
Pohjois-Pohjanmaalla pahin tilanne on ollut Patti- ja Kalajoella
Sateet ovat nostaneet jokien ja järvien pintoja nopeasti Pohjanmaalla. Voimakkainta vedenpintojen nousu on ollut Pohjois-Pohjanmaalla, missä mm Pattijoki ja Kalajoki ovat tulvineet liikenneväylille ja asuinrakennuksia on kastunut. Raahessa, Kalajoen kaupungissa, Kokkolassa sekä Siikajoella on suojattu myös asuinrakennuksia.
Raahessa Haapajärven tekoaltaan pinta on ylittänyt säännöstelyn ylärajan. Nousua on hillitty juoksutusten avulla sekä pumppaamalla vettä altaasta. Sadetta kertyi enimmillään yli 50 mm Raahen ja Kalajoen seuduilla.
Etelä-Pohjanmaalla mittaushistorian suurimpia havaintoja
Runsaimmat sateet saatiin keskiviikkona Oulusta Ähtävänjoelle ulottuvan alueen vesistöissä. Ähtävänjoella virtaama nousi poikkeuksellisen suureksi. Herrforsin voimalaitoksella virtaama oli torstaina noin 67 m3/s, joka on samaa luokkaa kuin mittaushistorian suurin havainto keväältä 1982.
Kälviänjoella virtaama ei ole ollut yhtä suuri sitten vuoden 2000 kevättulvan. Lappajärven pinta on sateisen syksyn ansiosta korkeammalla kuin kertaakaan syksyllä vuodesta 1939 alkaneella havaintojaksolla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ennusteet: Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus (Syke) / Tulvakeskus, p. 0295 251 439, etunimi.sukunimi@syke.fi
Vesitalousasiantuntija Riku Eskelinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, p. 050 351 1927, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, p. 0295 027 794, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
Tulvakeskus - Ennusteita, varoituksia ja varautumista
Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.
Lisää: vesi.fi/tulvakeskus
![](/data/images/public/69819243/70038899/b532af7d-9602-4569-b151-60a5f893543d-w_780.png)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Relatively small amount of blue-green algae have been observed in inland waters, but there are plenty of observations on the coast and in the open sea25.7.2024 13:17:22 EEST | Press release
The blue-green algae situation has remained stable in inland waters, and slightly less blue-green algae than in previous monitoring years have been observed. Blue-green algae observations have increased on the coasts, and plenty of observations have also been made in the Bothnian Sea and the Åland Sea.
För tidpunkten har ganska lite cyanobakterier observerats i insjöarna, men vid kusten och på öppet hav finns det rikligt med observationer25.7.2024 13:06:55 EEST | Tiedote
Algläget har hållits stabilt i insjöarna och cyanobakterier har observerats något mindre än genomsnittet för tidpunkten under tidigare uppföljningsår. Observationerna av cyanobakterier har ökat vid kusten och rikligt med observationer har också gjorts i Bottenhavet och Ålands hav.
Ajankohtaan nähden sinilevää on havaittu sisävesillä melko vähän, mutta rannikolla ja avomerellä havaintoja on runsaasti25.7.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevätilanne on pysynyt sisävesillä vakaana, ja sinilevää on havaittu ajankohtaan nähden hieman keskimääräistä vähemmän kuin aikaisempina seurantavuosina. Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet rannikoilla, ja havaintoja on tehty runsaasti myös Selkämerellä ja Ahvenanmerellä.
Blue-green algae observations have increased in coastal and open sea areas18.7.2024 13:18:58 EEST | Press release
Blue-green algae observations have increased in coastal and open sea areas, but the situation in inland waters is typical of the season. Blue-green algae have been observed especially on the coasts of Southwest Finland, Uusimaa and Kymenlaakso. Abundant blue-green algae occur in the open sea area throughout the Gulf of Finland.
Observationerna av cyanobakterier har ökat vid kusterna och på öppna havsområden18.7.2024 13:08:13 EEST | Tiedote
Observationerna av cyanobakterier har ökat vid kusterna och på öppna havsområden, men i insjöarna är läget typisk för tidpunkten. I kustområdena har cyanobakterier observerats särskilt längs kusterna i Egentliga Finland, Nyland och Kymmenedalen. I det öppna havsområdet förekommer rikligt med cyanobakterier i hela Finska viken.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme