Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta: Hyvät mielenterveyspalvelut vaativat resursseja
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta vaatii mielenterveyspalveluiden turvaamiseen ja mielenterveyden edistämiseen riittävää rahoitusta. Investoinnit mielenterveyspalveluihin, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden edistämiseen maksavat itsensä takaisin ihmisten parempana työ- ja toimintakykynä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten laskuna
Neuvottelukunta on huolestunut mielenterveysongelmista kansansairautena. Mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolojen osuus työelämässä sekä mielenterveyden häiriöihin perustuvien työkyvyttömyyseläkkeiden osuus ovat kasvaneet.
Riittämätön toimeentulo, vähäinen koulutus ja haavoittuva asema lisäävät mielenterveysongelmien riskiä. Kouluterveyskyselyn mukaan osa nuorista ei ole saanut apua esimerkiksi ahdistuneisuuteen tai kiusaamiskokemuksiin.
Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta muistuttaa, että Suomella on olemassa hyvä kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuoteen 2030 asti. Lähtökohtana on mielenterveyden kokonaisvaltainen huomioiminen yhteiskunnassa ja sen eri toimialoilla ja tasoilla. Mielenterveysstrategia määrittelee suuntaviivat mielenterveyspolitiikan päätöksenteolle sekä toiminnan ja voimavarojen suuntaamiselle.
Neuvottelukunta peräänkuuluttaa strategian toimeenpanolle pitkäjänteistä ja riittävää rahoitusta. Mielenterveysstrategian tehokas toimeenpano edellyttää myös laaja-alaista yhteistyötä ja ohjaavia rakenteita, jotka tuovat yhteen eri sektorien viranomaiset ja kansalaisjärjestöt.
“Mielenterveyteen vaikuttavaa politiikkaa tehdään kaikilla hallinnonaloilla. Mielenterveys ei ole ainoastaan sosiaalipoliittinen kysymys, vaan yhtä lailla koulutuspolitiikkaa, talouspolitiikkaa, ympäristöpolitiikkaa ja turvallisuuspolitiikkaa sekä työelämää. Tästä syystä säädösvalmistelussa tulee aina arvioida vaikutukset eri väestöryhmien mielenterveyteen”, neuvottelukunnan puheenjohtaja, eduskunnan varapuhemies Paula Risikko sanoo.
Uusi mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on nimetty kaudelle 2023-27. Neuvottelukunta piti ensimmäisen kokouksensa 18.10.2023.
Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on eduskuntaryhmien ja valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen mielenterveyspoliittinen yhteistyöelin. Neuvottelukunta seuraa ja edistää mielenterveysstrategian ja hallitusohjelman muiden mielenterveyskirjausten toimeenpanoa sekä osallistuu julkiseen keskusteluun mielenterveydestä.
Kukin eduskuntaryhmä on nimennyt neuvottelukuntaan edustajansa. Neuvottelukunnan pysyvinä jäseninä toimivat valtakunnalliset mielenterveysjärjestöt Mielenterveyden keskusliitto, Mielenterveysomaisten keskusliitto - FinFami, Mieli ry ja Psykosociala förbundet.
Neuvottelukunnan puheenjohtajana kaudella 2023-27 toimii eduskunnan varapuhemies Paula Risikko. Neuvottelukunnan pääsihteerinä toimii Mielenterveyspoolin pääsihteeri Aija Salo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Paula Risikko, puheenjohtaja, p. 050 511 3107
Aija Salo, pääsihteeri p. 040 620 9515
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on eduskuntaryhmien ja valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen mielenterveyspoliittinen yhteistyöelin. Neuvottelukunta seuraa ja edistää mielenterveysstrategian ja hallitusohjelman muiden mielenterveyskirjausten toimeenpanoa sekä osallistuu julkiseen keskusteluun mielenterveydestä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Mielenterveyspooli
”Ihmisoikeudet eivät ole mielipidekysymys, vaan mielenterveyskysymys” – Pikkuparlamentissa keskusteltiin mielenterveydestä ja ihmisoikeuksista13.3.2025 13:21:12 EET | Tiedote
Mielenterveys ja ihmisoikeudet -seminaarissa 12. maaliskuuta kuultiin muun muassa rasismin ja syrjinnän mielenterveysvaikutuksista, itsemääräämisoikeuslainsäädännöstä, saamelaisten psykososiaalisista palveluista sekä järjestöistä ihmisoikeusongelmien esiin nostajina.
MEDIAKUTSU: Tervetuloa keskusteluun mielenterveysoikeuksista Pikkuparlamenttiin 12.3. kello 10.3011.3.2025 00:00:00 EET | Kutsu
Mielenterveysoikeudet eli mielenterveyteen liittyvät ihmis- ja perusoikeudet ovat ajankohtainen teema. Mielenterveyden häiriöitä kohtaavien ihmisten sekä heidän omaistensa mielenterveysoikeuksien toteutumisessa on parantamisen varaa.
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta: Vahva kansalaisyhteiskunta turvaa mielenterveyttä, osallisuutta ja luottamusta7.3.2025 15:27:12 EET | Tiedote
Neuvottelukunta toteaa, että kansalaisjärjestöjen riippumattomuus ja toimintaedellytykset on turvattava avustusleikkausten jälkeenkin, ja että järjestöille osoitettujen lahjoitusten verovähennysoikeus tulisi ulottaa myös sosiaali- ja terveysalan järjestöihin.
Mielenterveyspoolin uusi puheenjohtaja Sari Aalto-Matturi: “Järjestöjen yhteistyö ja rooli demokratian muutosvoimana on entistä keskeisempi”5.12.2024 00:00:00 EET | Tiedote
Aalto-Matturin mukaan julkiset palvelut eivät nykyisellään pysty vastaamaan mielenterveyden tuen ja avun tarpeeseen. Samaan aikaan järjestöjen ennaltaehkäisevä mielenterveystyö ja matalan kynnyksen tuki ovat uhattuina. Varapuheenjohtaja Minna Savolainen peräänkuuluttaa toivon ja tulevaisuudenuskon vahvistamista.
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta: Sosiaaliturvauudistuksessa muistettava mielenterveyskuntoutujat8.11.2024 12:09:19 EET | Tiedote
Tulevaisuuden sosiaaliturvan pitää huomioida ihmiset, joilla on mielenterveysongelmia. Sosiaaliturvan täytyy ottaa huomioon monenlaiset elämäntilanteet ja niiden muutokset.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme