Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum

Ateneumin taidemuseo ja Belvederen museo Wienissä järjestävät yhteistyössä Itävallan ensimmäisen Akseli Gallen-Kallelan taiteelle omistetun näyttelyn

Jaa

Noin 60 teosta sisältävä näyttely avautuu Wienissä, Itävallassa syyskuussa 2024. Näyttely on toteutettu Ateneumin sekä Belvederen taidemuseoiden yhteistyönä ja sen kuratoivat Belvederen apulaiskuraattori, tohtori Arnika Groenewald-Schmidt sekä Ateneumin erikoistutkija Anu Utriainen.

Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti (1897). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Antellin kokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti (1897). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Antellin kokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Akseli Gallen-Kallela (1865–1931) oli jo elinaikanaan tunnettu taiteilija Suomessa ja ulkomailla. Gallen-Kallelan kuvauksilla suomalaisista ihmisistä, myyteistä ja luonnosta oli keskeinen rooli suomalaisen kansallisen identiteetin muodostumisessa. Lukuisat eurooppalaisten taideyhdistysten ja muiden toimijoiden näyttelykutsut 1900-luvulta osoittavat, kuinka hänen taiteensa vetosi kansainväliseen taideyleisöön ja taiteilijoihin myös Pariisissa, Berliinissä, Lontoossa ja Wienissä.

”Gallen-Kallelan visuaalinen kieli on omaperäinen yhdistelmä erilaisia elementtejä ja tekniikoita. Samalla kun hän keskittyi suomalaisiin aiheisiin, hän kehitti ilmaisuaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa kansainvälisten nykytaiteilijoiden kanssa. Pariisissa vietetyn ajan jälkeen uusia virikkeitä löytyi Keski-Euroopasta. Gallen-Kallela toteutti laajalle levinnyttä ajatusta taiteen ja taiteellisen tyylin uudistamisesta omassa työssään ja osallistui useisiin näyttelyihin, myös yhdessä Edvard Munchin kanssa Berliinissä sekä Secession-liikkeen taiteilijoiden* kanssa Itävallassa ja Saksassa”, Ateneumin erikoistutkija Anu Utriainen kertoo.

Vuonna 1901 Gallen-Kallela debytoi Wienin Secession-näyttelyssä, joka oli omistettu pohjoismaisille taiteilijoille. Moderne Galerie, nykyinen Belvederen taidemuseo, hankki kokoelmiinsa hänen maalauksensa Kevät (n. 1900) tästä näyttelystä.
Gallen-Kallela kutsuttiin takaisin secessionistien järjestämään monumentaalitaiteelle omistettuun näyttelyyn Wieniin vuonna 1904, jossa oli esillä mm. Jusélius-mausoleumin freskojen luonnoksia. Tässä yhteydessä taiteilija ystävystyi Gustav Klimtin kanssa. Taiteilijoiden pyrkimyksenä ilmaisun uudistamisen ohella oli kuvataiteen, arkkitehtuurin ja muotoilun nivominen yhteen kokonaistaideteokseksi.

”Yhteistyö Secession-liikkeen taiteilijoiden kanssa oli merkittävää ja jätti jälkensä Gallen-Kallelan työskentelyyn”, Utriainen toteaa. ”Vastavuoroisesti secessionistit arvostivat Gallen-Kallelan taidetta ja jakoivat hänen tavoitteensa uudistaa taidetta ja taiteellista ilmaisua.”

”Wienin Secession-taiteilijayhteisö oli paikka, jossa esiteltiin ja keskusteltiin uusista tyyleistä ja pyrittiin tätä kautta herättämään uusia lähestymistapoja taiteeseen. Akseli Gallen-Kallela kutsuttiin mukaan yhdeksi modernin taiteen edustajista. Yleisöllemme tulee olemaan jännittävää löytää tämä tuottelias taiteilija sekä tutustua hänen tulkintoihinsa suomalaisista ihmisistä, myyteistä ja maisemista, jotka ovat yhtä aikaa kansallisia ja kansainvälisiä”, Groenewald-Schmidt kuvailee.

Ateneumin taidemuseo on osa Kansallisgalleriaa, jonka yksi tehtävistä on tuoda kokoelmiensa teoksia uusien yleisöjen nähtäville. Viimeisten vuosikymmenien aikana yhteistyöhön on panostettu voimakkaasti ja Ateneumin kansainvälisestä näyttelytoiminnasta on tullut yhä näkyvämpi ja vaikuttavampi osa Suomen kulttuurivientiä.

 

Akseli Gallen-Kallela, Orangerie of the Lower Belvedere, Wien 27.9.2024-2.2.2025. Näyttely sisältää maalauksia, grafiikkaa ja huonekaluja. Ateneumin taidemuseo on saanut tukea yhteistyöprojektin valmisteluun Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.

*Secessionistit olivat taiteilijaryhmiä, jotka kapinoivat akateemisia taiteilijajärjestöjä vastaan 1800-luvun lopulla ja pyrkivät irtautumaan vallalla olleesta vanhakantaisesta tyylistä. Parhaiten tunnettu liike oli Wienin secessio, johon kuului mm. Gustav Klimt.

 

Aukioloajat: Ti - pe klo 10–20:30 | La, su klo 10–17 | Ma suljettu

Sisäänpääsymaksut: Normaali pääsymaksu 20 € | Alennettu pääsymaksu 12 € | Alle 18-vuotiaat maksutta
18 - 24-vuotiaat kuuluvat vuonna 2023 alennushintaisten lippujen piiriin

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat: press.ateneum.fi

Kuvat

Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti (1897). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Antellin kokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti (1897). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Antellin kokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Lataa
Akseli Gallen-Kallela: Järvimaisema (1901). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Akseli Gallen-Kallela: Järvimaisema (1901). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Lataa
Akseli Gallen-Kallela: Kevät, esityö Juséliuksen mausoleumin freskoa varten (1903).  Sigrid Juséliuksen säätiö. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
Akseli Gallen-Kallela: Kevät, esityö Juséliuksen mausoleumin freskoa varten (1903). Sigrid Juséliuksen säätiö. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
Lataa
Akseli Gallen-Kallela: Imatra talvella (1893). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Akseli Gallen-Kallela: Imatra talvella (1893). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Lataa
Akseli Gallen-Kallela: Sammon puolustus (1895). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Akseli Gallen-Kallela: Sammon puolustus (1895). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Lataa

Linkit

Kansallisgalleria on kuvataiteen valtakunnallinen museo. Se ylläpitää kolmea Suomen tunnetuimmista museoista, jotka ovat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Lisäksi se hallinnoi kansallista taidekokoelmaa sekä siihen liittyvää arkistoa, rakentaa kulttuuriperintöä ja edistää taiteellista sivistystä. www.kansallisgalleria.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum

Helene Schjerfbeck-utställning visas på The Metropolitan Museum of Art i New York2.4.2025 07:40:00 EEST | Pressmeddelande

En utställning med verk av en av Finlands mest kända konstnärer, Helene Schjerfbeck, kommer att visas på det prestigefyllda museet The Metropolitan Museum of Art (The Met) i New York 5.12.2025–5.4.2026. Det är första gången en finsk konstnär får en utställning på The Met, som är ett av de mest betydande museerna i världen. Utställningen är resultat av Ateneums långsiktiga arbete och en del av projektet Klassikerna ut i världen som för ut den finska konsten i världen med stöd av Jane och Aatos Erkkos stiftelse.

Helene Schjerfbeck -näyttely The Metropolitan Museum of Artiin New Yorkiin2.4.2025 07:40:00 EEST | Tiedote

Suomen tunnetuimpiin taiteilijoihin kuuluvan Helene Schjerfbeckin teosten näyttely nähdään arvostetussa New Yorkin The Metropolitan Museum of Artissa (The Met) 5.12.2025–5.4.2026. Tämä on ensimmäinen kerta, kun suomalainen taiteilija saa näyttelyn The Metiin, joka on yksi maailman merkittävimmistä taidemuseoista. Näyttely on Ateneumin pitkäjänteisen työn tulos ja osa Klassikot maailmalle -hanketta, joka vie taidetta ulkomaille Jane ja Aatos Erkon säätiön tuella.

Helene Schjerfbeck exhibition to be shown at The Metropolitan Museum of Art in New York2.4.2025 07:40:00 EEST | Press release

An exhibition of works by one of Finland’s most famous artists, Helene Schjerfbeck, will be presented at the prestigious Metropolitan Museum of Art (The Met) in New York from 5 December 2025 to 5 April 2026. This is the first time that a Finnish artist has landed an exhibition at The Met, one of the most significant art museums in the world. The exhibition is the result of long-term work by the Ateneum and part of the Klassikot maailmalle (“Taking Finnish classics abroad”) project, which takes Finnish visual art abroad with the support of the Jane and Aatos Erkko Foundation.

Välkommen till presskonferensen för utställningen Gränsöverskridare onsdagen den 5 mars 2025 kl. 10.15.18.2.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande

Presskonferensen för utställningen hålls onsdagen den 5 mars 2025 kl. 10.15 både på Ateneum och på nätet – noggrannare information nedan. Gränsöverskridare samlar för första gången 1800-talets resande kvinnliga konstnärers arbeten 7.3–24.8.2025. Då konstnärerna på Gränsöverskridare var verksamma hade kvinnor ännu inte rösträtt. Kvinnor tvingades ofta välja mellan karriär och familj: i och med äktenskap blev de ofta tvungna att sluta med sitt arbete som konstnär. Många av de modiga konstnärerna på utställningen har varit förebilder för kvinnliga konstnärer som levde senare, såsom Helene Schjerfbeck och Ellen Thesleff. Ett konsthistoriskt betydande utställning lyfter fram tidigare helt okända konstnärer och deras nätverk, och presenterar verk som aldrig tidigare setts i Finland. Utställningen är en fortsättning på Ateneums arbete som en pionjär inom forskningen kring kvinnliga konstnärer.

Tervetuloa Rajojen rikkojat -näyttelyn tiedotustilaisuuteen keskiviikkona 5.3.202518.2.2025 10:00:00 EET | Tiedote

Näyttelyn tiedotustilaisuus on ke 5.3.2025 sekä Ateneumissa että verkossa klo 10.15 – lisätiedot alempana. Rajojen rikkojat tuo ensimmäistä kertaa yhteen 1800-luvun matkustavien naistaiteilijoiden työtä 7.3.–24.8.2025. Heidän aikanaan naiset joutuivat valitsemaan uran ja perheen välillä, eikä heillä ollut vielä äänioikeutta. Rajojen rikkojat raivasivat tietä seuraavien sukupolvien taiteilijoille. Monet näyttelyn rohkeista taiteilijoista olivat myöhemmin eläneiden naistaiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Ellen Thesleffin esikuvia. Taidehistoriallisesti merkittävä näyttely nostaa esiin aikaisemmin täysin tuntemattomia taiteilijoita ja heidän verkostojaan, sekä esittelee Suomessa ennen näkemättömiä teoksia. Näyttely jatkaa Ateneumin työtä naistaiteilijoihin liittyvän tutkimuksen edelläkävijänä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye