Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum

Ateneumin taidemuseo ja Belvederen museo Wienissä järjestävät yhteistyössä Itävallan ensimmäisen Akseli Gallen-Kallelan taiteelle omistetun näyttelyn

Jaa

Noin 60 teosta sisältävä näyttely avautuu Wienissä, Itävallassa syyskuussa 2024. Näyttely on toteutettu Ateneumin sekä Belvederen taidemuseoiden yhteistyönä ja sen kuratoivat Belvederen apulaiskuraattori, tohtori Arnika Groenewald-Schmidt sekä Ateneumin erikoistutkija Anu Utriainen.

Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti (1897). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Antellin kokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti (1897). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Antellin kokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Akseli Gallen-Kallela (1865–1931) oli jo elinaikanaan tunnettu taiteilija Suomessa ja ulkomailla. Gallen-Kallelan kuvauksilla suomalaisista ihmisistä, myyteistä ja luonnosta oli keskeinen rooli suomalaisen kansallisen identiteetin muodostumisessa. Lukuisat eurooppalaisten taideyhdistysten ja muiden toimijoiden näyttelykutsut 1900-luvulta osoittavat, kuinka hänen taiteensa vetosi kansainväliseen taideyleisöön ja taiteilijoihin myös Pariisissa, Berliinissä, Lontoossa ja Wienissä.

”Gallen-Kallelan visuaalinen kieli on omaperäinen yhdistelmä erilaisia elementtejä ja tekniikoita. Samalla kun hän keskittyi suomalaisiin aiheisiin, hän kehitti ilmaisuaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa kansainvälisten nykytaiteilijoiden kanssa. Pariisissa vietetyn ajan jälkeen uusia virikkeitä löytyi Keski-Euroopasta. Gallen-Kallela toteutti laajalle levinnyttä ajatusta taiteen ja taiteellisen tyylin uudistamisesta omassa työssään ja osallistui useisiin näyttelyihin, myös yhdessä Edvard Munchin kanssa Berliinissä sekä Secession-liikkeen taiteilijoiden* kanssa Itävallassa ja Saksassa”, Ateneumin erikoistutkija Anu Utriainen kertoo.

Vuonna 1901 Gallen-Kallela debytoi Wienin Secession-näyttelyssä, joka oli omistettu pohjoismaisille taiteilijoille. Moderne Galerie, nykyinen Belvederen taidemuseo, hankki kokoelmiinsa hänen maalauksensa Kevät (n. 1900) tästä näyttelystä.
Gallen-Kallela kutsuttiin takaisin secessionistien järjestämään monumentaalitaiteelle omistettuun näyttelyyn Wieniin vuonna 1904, jossa oli esillä mm. Jusélius-mausoleumin freskojen luonnoksia. Tässä yhteydessä taiteilija ystävystyi Gustav Klimtin kanssa. Taiteilijoiden pyrkimyksenä ilmaisun uudistamisen ohella oli kuvataiteen, arkkitehtuurin ja muotoilun nivominen yhteen kokonaistaideteokseksi.

”Yhteistyö Secession-liikkeen taiteilijoiden kanssa oli merkittävää ja jätti jälkensä Gallen-Kallelan työskentelyyn”, Utriainen toteaa. ”Vastavuoroisesti secessionistit arvostivat Gallen-Kallelan taidetta ja jakoivat hänen tavoitteensa uudistaa taidetta ja taiteellista ilmaisua.”

”Wienin Secession-taiteilijayhteisö oli paikka, jossa esiteltiin ja keskusteltiin uusista tyyleistä ja pyrittiin tätä kautta herättämään uusia lähestymistapoja taiteeseen. Akseli Gallen-Kallela kutsuttiin mukaan yhdeksi modernin taiteen edustajista. Yleisöllemme tulee olemaan jännittävää löytää tämä tuottelias taiteilija sekä tutustua hänen tulkintoihinsa suomalaisista ihmisistä, myyteistä ja maisemista, jotka ovat yhtä aikaa kansallisia ja kansainvälisiä”, Groenewald-Schmidt kuvailee.

Ateneumin taidemuseo on osa Kansallisgalleriaa, jonka yksi tehtävistä on tuoda kokoelmiensa teoksia uusien yleisöjen nähtäville. Viimeisten vuosikymmenien aikana yhteistyöhön on panostettu voimakkaasti ja Ateneumin kansainvälisestä näyttelytoiminnasta on tullut yhä näkyvämpi ja vaikuttavampi osa Suomen kulttuurivientiä.

 

Akseli Gallen-Kallela, Orangerie of the Lower Belvedere, Wien 27.9.2024-2.2.2025. Näyttely sisältää maalauksia, grafiikkaa ja huonekaluja. Ateneumin taidemuseo on saanut tukea yhteistyöprojektin valmisteluun Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.

*Secessionistit olivat taiteilijaryhmiä, jotka kapinoivat akateemisia taiteilijajärjestöjä vastaan 1800-luvun lopulla ja pyrkivät irtautumaan vallalla olleesta vanhakantaisesta tyylistä. Parhaiten tunnettu liike oli Wienin secessio, johon kuului mm. Gustav Klimt.

 

Aukioloajat: Ti - pe klo 10–20:30 | La, su klo 10–17 | Ma suljettu

Sisäänpääsymaksut: Normaali pääsymaksu 20 € | Alennettu pääsymaksu 12 € | Alle 18-vuotiaat maksutta
18 - 24-vuotiaat kuuluvat vuonna 2023 alennushintaisten lippujen piiriin

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat: press.ateneum.fi

Kuvat

Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti (1897). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Antellin kokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti (1897). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Antellin kokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Lataa
Akseli Gallen-Kallela: Järvimaisema (1901). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Akseli Gallen-Kallela: Järvimaisema (1901). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Lataa
Akseli Gallen-Kallela: Kevät, esityö Juséliuksen mausoleumin freskoa varten (1903).  Sigrid Juséliuksen säätiö. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
Akseli Gallen-Kallela: Kevät, esityö Juséliuksen mausoleumin freskoa varten (1903). Sigrid Juséliuksen säätiö. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
Lataa
Akseli Gallen-Kallela: Imatra talvella (1893). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Akseli Gallen-Kallela: Imatra talvella (1893). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Lataa
Akseli Gallen-Kallela: Sammon puolustus (1895). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Akseli Gallen-Kallela: Sammon puolustus (1895). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Lataa

Linkit

Kansallisgalleria on kuvataiteen valtakunnallinen museo. Se ylläpitää kolmea Suomen tunnetuimmista museoista, jotka ovat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Lisäksi se hallinnoi kansallista taidekokoelmaa sekä siihen liittyvää arkistoa, rakentaa kulttuuriperintöä ja edistää taiteellista sivistystä. www.kansallisgalleria.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum

Utställningen Gothic Modern skriver den moderna konstens historia på nytt4.6.2024 11:00:00 EEST | Tiedote

Medeltidens och renässansens konst erbjöd 1900-talets konstnärer emotionellt material och metoder för att behandla människans innersta känslor, psykets mörka sidor samt födseln, döden, lidandet och sexualiteten. Utställningen Gothic Modern – från mörker till ljus lyfter fram ett fascinerande fenomen som inte förr har granskats i konsthistorien, och belyser hur det uppträder i kända konstnärers verk. Ateneum inledde det betydande, internationella samarbetsprojektet redan år 2018, och museet blir också den första platsen där utställningen visas, 4.10.2024–26.1.2025.

Gothic Modern -näyttely kirjoittaa uudelleen modernin taiteen historiaa4.6.2024 11:00:00 EEST | Tiedote

Keskiajan ja renessanssin taide tarjosi 1900-luvun taiteilijoille emotionaalista materiaalia ja tapoja käsitellä ihmisen perimmäisiä tuntemuksia, psyyken pimeää puolta sekä syntymää, kuolemaa, kärsimystä ja seksuaalisuutta. Gothic Modern – pimeydestä valoon -näyttely nostaa esille kiehtovan ilmiön, jota ei ole aikaisemmin taidehistoriassa käsitelty, ja tarkastelee sen esiintymistä tunnettujen taiteilijoiden teoksissa. Ateneum käynnisti merkittävän, kansainvälisen yhteistyöhankkeen jo vuonna 2018, ja museo toimii myös näyttelyn ensimmäisenä esityspaikkana 4.10.2024–26.1.2025.

The Gothic Modern exhibition to rewrite the history of modern art4.6.2024 11:00:00 EEST | Press release

Medieval and Renaissance art provided 20th-century artists with emotional material and ways to deal with fundamental human feelings and the dark side of the psyche, as well as birth, death, suffering and sexuality. The exhibition Gothic Modern – From Darkness to Light highlights a phenomenon that has not been addressed in art history before, examining how it is manifested in the works of renowned artists. The Ateneum launched its significant international cooperation project around the topic in 2018, and the museum also serves as the first venue for the exhibition, from 4 October 2024 to 26 January 2025.

Välkommen till presskonferensen för Eero Järnefelt-utställningen på onsdag den 3 april 2024 kl. 10.15.20.3.2024 12:34:53 EET | Tiedote

Presskonferensen för utställningen hålls onsdagen 3.4.2024 kl. 10.15 både på Ateneum och på nätet – noggrannare information nedan. På Konstmuseet Ateneum ses 5.4–25.8.2024 en utställning som omfattar Eero Järnefelts (1863–1937) hela karriär. Järnefelt växte upp i en kosmopolitisk kulturfamilj och var en mästerlig natur- och porträttmålare som i sin konst ständigt sökte känsla och sanning. Den nu aktuella utställningshelheten presenterar hans omfattande produktion och hans betydelse för Finlands konst och för finskheten. De mångsidiga naturskildringarna kan få betraktaren att undra om den natur konstnären skildrade på 1800- och 1900-talen ännu existerar.

Tervetuloa Eero Järnefelt -näyttelyn tiedotustilaisuuteen keskiviikkona 3.4.202420.3.2024 12:34:53 EET | Tiedote

Näyttelyn tiedotustilaisuus on ke 3.4.2024 sekä Ateneumissa että verkossa klo 10.15 – lisätiedot alempana. Ateneumin taidemuseossa nähdään 5.4.–25.8.2024 mestarillisen luonto- ja henkilökuvaajan, tunnetta ja totuutta etsineen Eero Järnefeltin (1863–1937) koko uraa käsittävä näyttely. Kokonaisuus esittelee kosmopoliitin kulttuuriperheen kasvatin mittavaa tuotantoa sekä taiteilijan merkitystä Suomen taiteelle sekä suomalaisuudelle. Monipuoliset luontokuvaukset saavat pohtimaan, onko taiteilijan 1800- ja 1900-luvuilla kuvaamaa luontoa enää olemassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye