Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum

Helene Schjerfbeck -näyttely The Metropolitan Museum of Artiin New Yorkiin

Jaa

Suomen tunnetuimpiin taiteilijoihin kuuluvan Helene Schjerfbeckin teosten näyttely nähdään arvostetussa New Yorkin The Metropolitan Museum of Artissa (The Met) 5.12.2025–5.4.2026. Tämä on ensimmäinen kerta, kun suomalainen taiteilija saa näyttelyn The Metiin, joka on yksi maailman merkittävimmistä taidemuseoista. Näyttely on Ateneumin pitkäjänteisen työn tulos ja osa Klassikot maailmalle -hanketta, joka vie taidetta ulkomaille Jane ja Aatos Erkon säätiön tuella.

Helene Schjerfbeckin kolme omakuvaa eri vuosilta: 1884-1885, 1915 ja 1944.
Helene Schjerfbeck: Omakuva (1884–1885) | Helene Schjerfbeck: Mustataustainen omakuva (1915) | Helene Schjerfbeck: Punatäpläinen omakuva (1944). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo.

Seeing Silence: The Paintings of Helene Schjerfbeck
The Metropolitan Museum of Art, New York
5.12.2025–5.4.2026 

”Näyttely on unelmieni täyttymys ja ainutlaatuinen hetki suomalaisen taiteen historiassa. The Met on maailman johtava taidemuseo, ehdoton museomaailman ykkönen. Olen erityisen iloinen siitä, että suomalaisista taiteilijoista juuri Helene Schjerfbeckin näyttely saadaan The Metiin”, kertoo Ateneumin museonjohtaja Anna-Maria von Bonsdorff.

Näyttely kattaa Helene Schjerfbeckin (1862–1946) koko uran ensimmäisistä nuoruuden teoksista viimeisiin omakuviin. Esille saadaan myös muotokuvia, asetelmia ja maisemia. Yhteensä näyttelyssä on noin 60 teosta. Näyttely jatkaa Ateneumin työtä naistaiteilijoihin liittyvän tutkimuksen edelläkävijänä.

Helene Schjerfbeckin teoksista näyttelyssä nähdään muun muassa Toipilas (1888), Ompelijatar (Työläisnainen) (1905) ja omakuvat vuosilta 1884–1885, 1912, 1915 ja 1944. Teoksia lainataan Kansallisgallerian / Ateneumin taidemuseon lisäksi muista museoista ja yksityiskokoelmista. Osana näyttelyä esillä on myös maalaus Pitsihuivi (1920), jonka The Met hankki kokoelmiinsa vuonna 2023. Maalaus on ensimmäinen suomalaisen taiteilijan teos museon kokoelmissa.

Historiallinen Helene Schjerfbeck -näyttely tulee esille The Metin Robert Lehman -siipeen ja sen kuraattori on Robert Lehman -kokoelman kuraattori Dita Amory. Konsultoivana kuraattorina on toiminut Ateneumin museonjohtaja Anna-Maria von Bonsdorff. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan The Metin tuottama näyttelyluettelo, joka sisältää myös Anna-Maria von Bonsdorffin artikkelin.

Näyttelyn tuottaa The Metropolitan Museum of Art yhteistyössä Kansallisgallerian / Ateneumin taidemuseon kanssa.

New Yorkissa nähdään myös suomalaisen nykytaiteen katselmus

Näyttelyn ympärille toteutetaan myös Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin sekä Suomen New Yorkin pääkonsulaatin yhteistyönä nykytaidekokonaisuus, joka esittelee Suomen taidekenttää, sen ilmiöitä ja tekijöitä. Kolme New Yorkiin jalkautuvaa erillishanketta esittelevät useita suomalaistaiteilijoita korkealaatuisten näyttelyiden ja Yhdysvaltojen ja Suomen välisen kulttuurivaihdon kautta.

Osana tätä nykytaidekokonaisuutta nähdään Kansallisgallerian tuottama Remix the Archive -näyttely newyorkilaisessa galleriassa touko–kesäkuun 2025 aikana. Kansallisgalleria järjesti vuonna 2024 avoimen generatiivisen taiteen Combine24-kilpailun, joka innosti osallistujia luomaan generatiivista taidetta hyödyntäen Kansallisgallerian tekijänoikeusvapaata, CC0-lisensoitua kokoelmadataa. Remix the Archive -näyttely esittelee kilpailun finaaliteoksia. Kilpailun voitti Ilmo ja Aarni Kapasen teos Loom of Reality.

Ateneumin taidetta nähdään säännöllisesti maailman huippumuseoissa

Helene Schjerfbeckin teokset ovat herättäneet maailmalla suurta kiinnostusta aikaisemminkin. Vuonna 2019 Helene Schjerfbeck -näyttely sai innostuneen vastaanoton Iso-Britanniassa, Lontoon Kuninkaallisessa taideakatemiassa (Royal Academy of Arts). Lontoon jälkeen näyttely oli esillä Ateneumissa nimellä Maailmalta löysin itseni 15.11.2019–26.1.2020.

Vuosina 2015–2016 näyttely Helene Schjerfbeck: Reflections kiersi Japanissa neljässä eri museossa Tokiossa, Sendaissa, Hiroshimassa ja Hayamassa. Taiteilijan näyttely oli esillä myös Saksan Frankfurtissa Schirn Kunsthallessa 2014–2015.

”The Metin nykyinen johtaja Max Hollein toimi Schirn Kunsthallen johtajana, kun teimme yhdessä Schjerfbeckin näyttelyn sinne. Tietoisuus suomalaisesta taiteesta on kasvanut maailmalla – olemme tilanteessa, jossa Ateneumiin otetaan yhteyttä kansainvälisistä museoista eikä päinvastoin”, sanoo Anna-Maria von Bonsdorff.

Jane ja Aatos Erkon säätiön tukeman Klassikot maailmalle -hankkeen myötä Pariisin Petit Palais -museossa avautuu Pekka Halosen näyttely 4. marraskuuta 2025. Akseli Gallen-Kallelan näyttely oli esillä Belvederen taidemuseossa Wienissä 27.9.2024–2.2.2025. Petit Palais’sa nähtiin myös Albert Edelfeltin näyttely vuonna 2022.

Helene Schjerfbeck (1862–1946)

Helene Schjerfbeck on yksi tunnetuimmista suomalaisista taiteilijoista. Hän loi kokonaan oman modernin ilmaisukielen karsimalla maalauksistaan kaiken ylimääräisen. Hänestä kehittyi asetelmien, maisemien ja ihmiskuvauksen mestari, joka sai maalaamalla esiin jopa omenan sielun. Schjerfbeck tunnetaan erityisesti vahvoista omakuvistaan, joita hän teki nuoresta opiskelijasta aina ankaraan vanhuuteen saakka. Kansallisgalleriassa / Ateneumin taidemuseossa on maailman laajin Schjerfbeckin teosten kokoelma, yli 200 teosta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Omakuva, Helene Schjerfbeck (1884–1885). Maalaus esittää nuorta naista ruskealla taustalla.
Helene Schjerfbeck: Omakuva (1884–1885). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Ateneumin ystävien kokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Henri Tuomi.
Lataa
Helene Schjerfbeckin omakuva vuodelta 1912.
Helene Schjerfbeck: Omakuva (1912). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Kaunisto. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis.
Lataa
Helene Schjerfbeckin omakuva mustalla taustalla vuodelta 1915.
Helene Schjerfbeck: Mustataustainen omakuva (1915). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Hallonblad. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis.
Lataa
Helene Schjerfbeckin abstrakti maalaus omakuvasta vuodelta 1944, jossa korostuu punainen täplä kasvoilla.
Helene Schjerfbeck: Punatäpläinen omakuva (1944). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Gösta ja Bertha Stenman. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.
Lataa
Helene Schjerfbeckin maalaus "Toipilas" (1888), jossa vaaleahiuksinen lapsi istuu korituolissa pöydän ääressä, vihertävä verso kädessään.
Helene Schjerfbeck: Toipilas (1888). Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis.
Lataa
Alt-text: Maalaus istuvasta naisesta sivuprofiilissa, pukeutuneena tummiin vaatteisiin, kädet sylissä.
Helene Schjerfbeck: Ompelijatar (Työläisnainen) (1905). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.
Lataa

Liitteet

Linkit

Kansallisgalleria on kuvataiteen valtakunnallinen museo. Se ylläpitää kolmea Suomen tunnetuimmista museoista, jotka ovat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Lisäksi se hallinnoi kansallista taidekokoelmaa sekä siihen liittyvää arkistoa, rakentaa kulttuuriperintöä ja edistää taiteellista sivistystä. 

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum

Välkommen till presskonferensen för utställningen Gränsöverskridare onsdagen den 5 mars 2025 kl. 10.15.18.2.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande

Presskonferensen för utställningen hålls onsdagen den 5 mars 2025 kl. 10.15 både på Ateneum och på nätet – noggrannare information nedan. Gränsöverskridare samlar för första gången 1800-talets resande kvinnliga konstnärers arbeten 7.3–24.8.2025. Då konstnärerna på Gränsöverskridare var verksamma hade kvinnor ännu inte rösträtt. Kvinnor tvingades ofta välja mellan karriär och familj: i och med äktenskap blev de ofta tvungna att sluta med sitt arbete som konstnär. Många av de modiga konstnärerna på utställningen har varit förebilder för kvinnliga konstnärer som levde senare, såsom Helene Schjerfbeck och Ellen Thesleff. Ett konsthistoriskt betydande utställning lyfter fram tidigare helt okända konstnärer och deras nätverk, och presenterar verk som aldrig tidigare setts i Finland. Utställningen är en fortsättning på Ateneums arbete som en pionjär inom forskningen kring kvinnliga konstnärer.

Tervetuloa Rajojen rikkojat -näyttelyn tiedotustilaisuuteen keskiviikkona 5.3.202518.2.2025 10:00:00 EET | Tiedote

Näyttelyn tiedotustilaisuus on ke 5.3.2025 sekä Ateneumissa että verkossa klo 10.15 – lisätiedot alempana. Rajojen rikkojat tuo ensimmäistä kertaa yhteen 1800-luvun matkustavien naistaiteilijoiden työtä 7.3.–24.8.2025. Heidän aikanaan naiset joutuivat valitsemaan uran ja perheen välillä, eikä heillä ollut vielä äänioikeutta. Rajojen rikkojat raivasivat tietä seuraavien sukupolvien taiteilijoille. Monet näyttelyn rohkeista taiteilijoista olivat myöhemmin eläneiden naistaiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Ellen Thesleffin esikuvia. Taidehistoriallisesti merkittävä näyttely nostaa esiin aikaisemmin täysin tuntemattomia taiteilijoita ja heidän verkostojaan, sekä esittelee Suomessa ennen näkemättömiä teoksia. Näyttely jatkaa Ateneumin työtä naistaiteilijoihin liittyvän tutkimuksen edelläkävijänä.

Welcome to the Crossing Borders exhibition press conference on Wednesday 5 March 2025, at 10:1518.2.2025 10:00:00 EET | Press release

The press conference for the exhibition will be held on Wednesday 5 March 2025 at 10:15, on site at the Ateneum and online. For more information, see below. Crossing Borders will, for the first time, bring together in one exhibition the work of travelling women artists from the 1800s. The artists featured in Crossing Borders worked at a time when women did not yet have the right to vote. Women had to choose between a career and a family: when they got married, they usually had to stop working as artists. Many of the courageous artists featured in the exhibition were role models for later women artists such as Helene Schjerfbeck and Ellen Thesleff. An art-historically significant exhibition highlights previously completely unknown artists and their networks, and puts on display works never before seen in Finland. The exhibition continues the Ateneum’s work as a pioneer in research related to women artists.

Pekka Halonens utställning visas på museet Petit Palais i Paris28.1.2025 09:55:00 EET | Pressmeddelande

En retrospektiv utställning av konstmålaren Pekka Halonen (1865–1933) visas på museet Petit Palais i Paris 4.11.2025–22.2.2026. Utställningen belyser Halonens exceptionella relation till naturen och hans livsstil omgiven av familjen och konstnärsgemenskapen. Petit Palais fortsätter härmed presentationerna av finska konstnärer: på museet sågs år 2022 den populära utställningen av Albert Edelfelt. Ateneums projekt Klassikerna ut i världen för ut den finska bildkonsten i världen med stöd av Jane och Aatos Erkkos stiftelse.

Pekka Halosen näyttely Pariisin Petit Palais -museoon28.1.2025 09:55:00 EET | Tiedote

Taidemaalari Pekka Halosen (1865–1933) retrospektiivinen näyttely nähdään Pariisin Petit Palais -museossa 4.11.2025–22.2.2026. Näyttely esittelee Halosen poikkeuksellista luontosuhdetta ja elämäntapaa perheen ja taiteilijayhteisön ympäröimänä. Petit Palais jatkaa suomalaisten taiteilijoiden esittelyä: museossa nähtiin taidemaalari Albert Edelfeltin suosittu näyttely vuonna 2022. Ateneumin Klassikot maailmalle -hanke vie kuvataidetta ulkomaille Jane ja Aatos Erkon säätiön tuella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye