Vesihuollon hiilineutraaliuden edistämiseksi tarvitaan uusia keinoja
Vesihuollon kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää useilla tavoilla, mutta uusia ja vaikuttavia keinoja tarvitaan. Nykyisillä päästövähennyskeinoilla ei saavuteta hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2030 mennessä. Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa arvioitiin ensimmäistä kertaa kattavasti Suomen vesihuollon elinkaarisia kasvihuonekaasupäästöjä ja niiden vähentämisen keinoja.
Jäteveden- ja lietteenkäsittelystä suurimmat päästöt
”Nyt tehtyjen laskelmien mukaan Suomen vesihuollon elinkaariset kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 0,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa. Se vastaa noin 1,6 % Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa raportoiduista päästöistä”, erikoistutkija Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.
Laskelmat kattoivat vesihuoltoverkostojen piirissä olevan vesihuollon. Yli puolet vesihuollon kasvihuonekaasupäästöistä muodostuu jätevedenpuhdistuksessa ja puhdistamolietteen käsittelyssä.
Kokonaiskäsitys jätevedenpuhdistuksessa, puhdistamolietteen käsittelyssä sekä viemäriverkostoissa muodostuvista typpioksiduuli- ja metaanipäästöistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä on puutteellinen. Esimerkiksi mittaustietoa viemäriverkostojen kasvihuonekaasupäästöistä ei ole lainkaan saatavilla Pohjoismaista, missä pitkät siirtomatkat ja toisaalta viileä ilmasto ovat olennaisia tekijöitä päästöjen muodostumisen näkökulmasta.
Päästöjen vähentämiseen on useita keinoja
”Potentiaalisia ja melko pieniä muutoksia vaativia päästövähennystoimia tarkasteltiin koko vesihuoltoketjun osalta, muun muassa energian- ja kemikaalinkäytön optimointia, kemikaalien korvaamista vähäpäästöisemmillä vaihtoehdoilla sekä kompostoinnin vähentämistä ja mädätyksen lisäämistä lietteenkäsittelyssä” kertoo johtava asiantuntija Vuokko Laukka Suomen ympäristökeskuksesta.
Lisäksi tarkasteltiin kahta isomman kokoluokan toimea: pintaveden korvaamista tekopohjavedellä talousveden tuotannossa sekä ravinteiden talteenottoa jätevesistä.
Tutkijat arvioivat, että tarkastelluilla päästövähennystoimilla voitaisiin vähentää vesihuollon kasvihuonekaasupäästöjä yhteensä enintään 30 %. Vesihuoltolaitoksilla tehtävistä päästövähennystoimista merkittävimpiä olivat ravinteiden talteenotto ja kierrätys, kaukolämmön tuotanto jätevedestä, energiankulutuksen vähentäminen sekä kemikaalikulutuksen tarkentaminen.
Hiilineutraaliuteen on vielä pitkä matka
Vesihuollolle on asetettu tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä Vesilaitosyhdistyksen (VVY) strategiassa. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriön vesitalousstrategia linjaa, että vesihuoltoa kehitetään hiilineutraaliksi ja toimintavarmaksi muuttuvassa ilmastossa.
”Nyt tehdyn tutkimuksen valossa näyttää kuitenkin selvältä, että olemassa olevilla päästövähennyskeinoilla ei päästä hiilineutraalisuustavoitteeseen” Lehtoranta toteaa. Tutkijat painottavat, että uusien päästövähennyskeinojen tunnistaminen edellyttää tutkimus- ja kehittämistyötä. Siinä myös vesihuollon toimijoilla on keskeinen rooli. Myös hiilineutraaliustavoitetta tulee tarkentaa ja sen saavuttamista tukea valtakunnallisen strategian avulla.
Uusi laskentatyökalu vesihuoltolaitoksille julkaistaan loppuseminaarissa 23.11.2023
Hankkeessa on tuotettu kaikille avoin ja ilmainen laskentatyökalu, jonka avulla vesihuoltolaitokset voivat arvioida eri toimintojen kasvihuonekaasupäästöjä. Laskuri julkaistaan hankkeen loppuwebinaarissa 23.11.2023. Ilmoittaudu webinaariin viimeistään 22.11.2023..
Vesihuki-hanke: Vesihuollon hiilineutraalisuuden ja kiertotalouden edistäminen
Hankkeen rahoituksesta vastasivat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto sekä neljä hankkeessa mukana ollutta pilottilaitosta: Joensuun Vesi, Kouvolan Vesi, Kymen Vesi sekä Tampereen Vesi. Lisäksi yhteistyötä tehtiin AFRY oy:n Vesihuoltolaitoksen ilmastotyökalut -hankkeen kanssa.
Lisätietoa
Johtava asiantuntija Vuokko Laukka, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 047, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoistutkija Suvi Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 362, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
- Hanke: Vesihuollon hiilineutraalisuuden ja kiertotalouden edistäminen (Vesihuki) (syke.fi)
- Raportti: Vesihuollon kasvihuonekaasupäästöt Suomessa ja päästövähennystoimien vaikuttavuuden arviointi. Suvi Lehtoranta, Vuokko Laukka, Kiia Mölsä, Jarmo Linjama, Janne Pesu, Jyrki Laitinen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2023.
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Number of moths has remained stable for 30 years, but the species have changed significantly27.6.2024 15:21:49 EEST | Press release
The 30th anniversary report of the national Nocturna moth monitoring, coordinated by the Finnish Environment Institute (Syke) and launched in 1993, presents the history, background and changing species of moths in Finland. Nocturna is one of Finland's longest-running monitorings of species and the third longest-running moth monitoring in Europe. As moths are sensitive to changes in the environment, their monitoring provides valuable information about the effects of global warming, for example.
Antalet nattfjärilar har hållits stabilt i 30 år, men artbeståndet har förändrats avsevärt27.6.2024 15:20:36 EEST | Tiedote
Finlands miljöcentrals 30-årsrapport om den riksomfattande Nocturna-nattfjärilsuppföljningen som inleddes 1993 presenterar nattfjärilsuppföljningens historia, bakgrund och nattfjärilsarter som förändras i vårt land. Nocturna är en av Finlands längsta uppföljningar av organismgrupper och den tredje längsta uppföljningen av nattfjärilar i Europa. Nattfjärilarna uttrycker lätt förändringar i miljön, så uppföljningen av dem ger värdefull information om bland annat effekterna av den globala uppvärmningen.
Det varma vädret ökade antalet observationer av cyanobakterier i insjöarna, vid kusterna och i Finska viken27.6.2024 13:06:21 EEST | Tiedote
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat sedan förra veckan. Till följd av det varma vädret förekommer det något mer cyanobakterier i insjöarna än genomsnittet för tidpunkten. Observationerna av cyanobakterier har ökat betydligt i Finska vikens havsområde och i norra delen av Östersjöns huvudbassäng.
Warm weather has increased blue-green algae observations in inland waters, on the coasts and in the Gulf of Finland area27.6.2024 13:04:13 EEST | Press release
The number of blue-green algae observations has increased since last week. As a result of the warmer weather, the occurrences of blue-green algae in inland waters are slightly above average for the time of year. There has been a significant increase in blue-green algae observations in the Gulf of Finland and in the northern part of the Northern Baltic Proper.
Lämmin sää lisäsi sinilevähavaintoja sisävesillä, rannikoilla sekä Suomenlahden alueella27.6.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevähavaintojen määrä on lisääntynyt viime viikosta. Lämpimien säiden seurauksena sinilevää esiintyy sisävesillä ajankohtaan nähden hieman keskimääräistä enemmän. Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet merkittävissä määrin Suomenlahden merialueella ja Itämeren pääaltaan pohjoisosassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme