Lasten ja nuorten terapiatakuu tulee ulottaa kaikille alle 29-vuotiaille
Mielenterveyspooli peräänkuuluttaa lasten ja nuorten kuulemista terapiatakuun valmistelussa ja arvioinnissa sekä ihmisten moninaisuuden huomioon ottamista terapiatakuun toteuttamisessa.
Mielenterveyspoolin vaatimukset lasten ja nuorten terapiatakuun toimeenpanolle
-
Lasten ja nuorten terapiatakuu tulee kohdentaa kaikille alle 29-vuotiaille nuorisolain ikämääritelmän mukaisesti.
-
Lasten ja nuorten terapiatakuulle ei tule asettaa alaikärajaa.
-
Terapiatakuun tulee olla saavutettava kaikille lapsille ja nuorille.
-
Terapiatakuun toimeenpanoon on otettava mukaan koko lasten ja nuorten perustason palveluverkosto.
-
Lasten ja nuorten terapiatakuun toimeenpanon onnistumista ja vaikutuksia tulee seurata ja arvioida systemaattisesti. Seurannassa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon eri kohderyhmät.
-
Lasten ja nuorten kokemustietoa ja mielipiteitä tulee koota ja kuulla osana seurantaa ja arviointia.
-
Hallituksen tulee käynnistää koko väestöä koskevan terapiatakuun valmistelu.
Lasten ja nuorten terapiatakuun ikäraja nuorisolain mukaiseksi
Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu lasten ja nuorten terapiatakuu. Terapiatakuu merkitsee yhdenvertaista ja joustavaa pääsyä perusterveydenhuollossa tarpeen mukaiseen hoitoon, kuten lyhytpsykoterapiaan tai muuhun vaikuttavaan psykososiaaliseen hoitoon.
Tarvittaessa ihmisen on päästävä nopeasti myös erikoissairaanhoitoon tai Kelan kuntoutuspsykoterapiaan.
Lasten ja nuorten terapiatakuuta valmistellaan parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Terapiatakuun ikärajaa ei ole toistaiseksi määritelty. Mielenterveyspoolin mielestä terapiatakuu tulisi kohdentaa kaikille alle 29-vuotiaille nuorisolain (nuorisolaki 1285/2016 §3) ikämääritelmän mukaisesti. Mielenterveyden häiriöistä kolme neljäsosaa puhkeaa ennen 24. ikävuotta nuoruusiän ollessa korkeinta riski-ikää.
Takuun ulottaminen nuoriin aikuisiin nuorisolain ikärajan mukaisesti vastaisi myös siihen ajankohtaiseen ongelmaan, että mielenterveysperustaiset sairauslomat ovat 2010-luvulla kasvaneet alle 34-vuotiailla.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 7 prosenttia 15-24-vuotiaista nuorista oli työelämän ja koulutuksen ulkopuolella (niin kutsutut NEET-nuoret). Myös nuorten perheiden elämänvaihe saattaa olla kuormittava. Lisäksi nuoruusikävaihe on pidentynyt kulttuurisesti.
Lasten ja nuorten terapiatakuulle ei tule asettaa alaikärajaa. Vaikuttavaa ja vakavampia ongelmia ennaltaehkäisevää mielenterveyshoitoa on syytä tarjota jo pienille lapsille perheineen silloin, kun tarve tähän tunnistetaan. Myös vanhemmuuden tukemiseen on tärkeää löytää keinoja.
Terapiatakuun tulee olla saavutettava kaikille lapsille ja nuorille
Lapset ja nuoret ovat taustoiltaan ja elämäntilanteiltaan valtavan moninainen joukko. On varmistettava, että mielenterveyspalvelut ovat tosiasiallisesti saavutettavia koko maassa kaikenlaisille lapsille ja nuorille, mukaan lukien esimerkiksi työttömät, laitoksissa asuvat, maahanmuuttajataustaiset, paperittomat, vammaiset, ruotsin-, saamen- ja viittomakieliset lapset ja nuoret sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret.
Palveluita tulee olla tarjolla myös niille nuorille, joilla on jokin elämänhallintaan tai toiminnanohjaukseen vaikuttava haaste, kuten neuropsykiatrista oireilua tai päihdeongelma, sekä niille nuorille, joille lyhytinterventiot eivät sovellu tai riitä.
Terapiatakuun toimeenpanoon on otettava mukaan koko lasten ja nuorten perustason palveluverkosto, kuten perustason mielenterveyspalvelut yhteistyössä sosiaalihuollon sekä muiden lasten ja nuorten elämänpiirin toimijoiden kanssa.
Myös työterveyshuollon rooli on keskeinen työelämässä olevien nuorten osalta. Hoitoketjun tulee olla sujuva ja hoidon tarpeen arvioinnin tulee tapahtua ripeästi.
Lasten ja nuorten terapiatakuun toimeenpanon onnistumista ja vaikutuksia tulee seurata ja arvioida systemaattisesti. Seurannassa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon eri kohderyhmät. Lasten ja nuorten kokemustietoa ja mielipiteitä tulee koota ja kuulla osana seurantaa ja arviointia.
Hallituskauden aikana pitää alkaa valmistella terapiatakuun ulottamista koko väestöön. Kaikki ikäryhmät kattava terapiatakuu säästäisi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ja muita kustannuksia yhteiskunnalle.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aija Salo, pääsihteeri
0406209515
etunimi.sukunimi@mieli.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Mielenterveyspoolin muodostavat suomalaisen mielenterveystyön keskeiset toimijat. Verkostossa on mukana yhteensä 32 järjestöä. Mielenterveyspooli tekee väestön mielenterveyttä vahvistavaa yhteiskuntapolitiikkaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Mielenterveyspooli
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta: Sosiaaliturvauudistuksessa muistettava mielenterveyskuntoutujat8.11.2024 12:09:19 EET | Tiedote
Tulevaisuuden sosiaaliturvan pitää huomioida ihmiset, joilla on mielenterveysongelmia. Sosiaaliturvan täytyy ottaa huomioon monenlaiset elämäntilanteet ja niiden muutokset.
Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta Maailman mielenterveyspäivänä: Valtion talousarviossa on panostettava mielenterveyskriisin torjumiseen10.10.2024 09:22:30 EEST | Tiedote
Heikentyneen mielenterveyden kustannukset yhteiskunnalle ovat nyt jopa 11 miljardia euroa vuosittain. Valtion talousarviossa tuleekin torjua mielenterveyskriisiä monipuolisin toimin.
Mielenterveyspoolin kannanotto: Avustusleikkauksia kohtuullistettava –Mielenterveysjärjestöjen työ on korvaamatonta24.9.2024 13:53:28 EEST | Tiedote
Mielenterveyspooli vetoaa eduskuntaan, jotta se kohtuullistaisi sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusleikkauksia valtion talousarviossa.
Mielenterveyspooli vei mielenterveyden säästövinkit budjettiriiheen – Näin hallitus löytää kestäviä säästöjä3.9.2024 10:30:28 EEST | Tiedote
Säästövinkeillä Mielenterveyspooli muistuttaa hallitusta siitä, että kestäviä säästöjä saadaan aikaan vain löytämällä ratkaisuja mielenterveyskriisiin.
Mielenterveyspooli ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto: Rajut leikkaukset järjestöiltä heikentävät palveluita, ennaltaehkäisyä ja demokratiaa17.6.2024 04:00:00 EEST | Tiedote
Hallitus on hylkäämässä ihmiset, joilla on päihde- tai mielenterveysongelma. Jopa kolmanneksen leikkaukset kansalaisjärjestöiltä vaarantavat matalan kynnyksen tuen päihde- ja mielenterveysongelmiin. Samalla kasvavat kustannukset ja paine julkisen sektorin palveluissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme