Arto Teronen ja Jouko Vuolle: Kiveen hakattujen nimien takana on elämän suloisia ja katkeria makuja
Hautakivi on kylmä ja hiljainen. Kun ihminen kuolee, hänen nimensä hakataan kiveen, mutta nimen takana on elettyä elämää: lämpöä, piinkovia pyrkimyksiä, kipeitä kyyneleitä ja onnen hetkiä. Urheilijan koko elämä ansaitsee tulla nähdyksi, eivät vain tärkeimmät mitalit. Näin tehdään Arto Terosen ja Jouko Vuolteen Kiveen hakatut -kirjasarjassa, jonka yhdeksäs osa Urheilijoiden voittoja ja tappioita (Kirjapaja) on juuri ilmestynyt. Edesmenneiden urheilijoiden läheisiä haastatelleet pitkän linjan urheilutoimittajat piirtävät kohteistaan kokonaista ja inhimillistä kuvaa. ”Olemme saaneet kieltämättä erikoisella tavalla olla mukana lähes kahdensadan ihmisen elämässä ja kuolemassa”, he toteavat kirjan esipuheessa työstään kirjasarjan parissa. Uudessa kirjassa tutustutaan kahdenkymmenen edesmenneen urheilijan elämään.
Uusi kirja alkaa väkevällä kuvauksella kiekkokansan hyvin muistamasta Lalli Partisesta, ”Punaisesta kolmosesta”, joka ei urallaan jättänyt yleisöä tai varsinkaan vastustajia kylmäksi. Kirjaa lukemalla selviää muun muassa, kuinka tämä taistelija sai erikoisen etunimensä. Tunteita herätti myös suuri urheiluvaikuttajana kirjaan päässyt Ilkka Kanerva, jota kirjoittajat muuten vertaavat erääseen 1700-luvulla eläneeseen Giacomo Casanovaan – samalla väärinkäsityksiä molemmista herroista oikoen. Esiteltyjen urheilijoiden joukossa on runsaasti tuttuja, mutta myös tavalliselta penkkiurheilijalta unohtumaan päässeitä nimiä. Kuka muistaa Paavo Aaltosen, Lontoon vuoden 1948 olympialaisten voimistelun kolminkertaisen kultamitalistin, saati tuntee hänen elämäntarinaansa?
Jokaisesta urheilijasta esitellään pienissä faktalaatikoissa keskeiset saavutukset sekä syntymä- ja kuolinajat. Sekä faktojen että niiden takana olevien elämäntarinoiden kautta lukija saa ison annoksen urheilullista yleissivistystä ja samalla kiehtovan katsauksen 1900-luvun arjen historiaan. Urheilijoiden elämäntarinoista ei etsitä kiiltokuvia, vaan lukijalle esitellään niin ihmiselämän rosoja kuin julkisuudelta piilossa ollutta kauneuttakin. Kun näkökulma on urheilijoiden omissa tarinoissa, historiaa tulee katseltua hyvin inhimillisenä ja ruohonjuuritasoisena. Kilpa-ampuja Väinö Markkanen hämmästeli itsekin, kuinka orvosta huutolaispojasta tuli lopulta Tokion vuoden 1964 olympialaisten vapaapistoolin kultamitalisti. Kukaan suurista nimistä ei ollut syntynyt kultamitali kaulassa – eikä menestys tuonut kaikille onnea myöhemminkään, sillä elämä tarjosi sekä voittoja että tappioita.
Edesmenneiden omaisten ja ystävien haastattelujen ja muistelmien ansiosta kiveen hakatut nimet heräävät eloon ja tekevät kirjasta viihdyttävän. Siksi kirja antaakin paljon sekä vannoutuneelle penkkiurheilijalle, elämäntarinoiden ystävälle että historian harrastajalle.
Arto Teronen ja Jouko Vuolle ovat kokeneita urheilutoimittajia, jotka ovat tehneet suosittua Kiveen hakatut -radiosarjaa ja kahdeksan aiempaa Kiveen hakatut -kirjaa sekä monia muita teoksia. Viimeisimmät teokset Urheilun alkuja ja loppuja (2022) sekä Kalevi ”Kallu” Tuominen (2022).
Arto Teronen ja Jouko Vuolle, Urheilijoiden voittoja ja tappioita. Kiveen hakatut. Kirjapaja 2023. 295 s. Kansi Mika Tuominen. ISBN 978-952-354-824-4. Kl 79.1./99.1.
Lisätietoja ja haastattelut: Jouko Vuolle| | p. 0400 505 306 | jouko.vuolle@yle.fi
Arvostelukappaletilaukset: Minna Vatja | mediakoordinaattori | minna.vatja@kirjapaja.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna VatjaMediakoordinaattoriKirjapaja, Publiva Oy
Puh:09 6877 4543minna.vatja@kirjapaja.fiKuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kirjapaja
Samuel Salovuori: Yksilökeskeisyys vääristää aidon yksilöllisyyden31.10.2024 08:17:00 EET | Tiedote
Yksilökeskeisyys on parhaimmillaan vapautta, rajoitteiden poissaoloa ja mahdollisuuksien runsautta, mutta usein ihminen ei sen keskellä tiedä, mihin ja miten tuota vapautta käyttäisi. Tehdessään epätietoisena elämänsä isoja valintoja hän ahdistuu ja kokee riittämättömyyttä. Kaiken epävarmuuden takana on elämän suuria kysymyksiä: kuka oikein olen ja mitä lopulta kaipaan kaikkein eniten?
Ariel Neulaniemi: Elämänmakuisia tarinoita kitaran kotiutumisesta kirkkoon20.8.2024 08:17:00 EEST | Tiedote
”Aina se sama puro virtaa, mutta aina se löytää jotenkin eri tavalla uomansa.” Toimittaja ja muusikko Ariel Neulaniemi on koonnut suomalaisen kristillisen populaarimusiikin eli suomigospelin vaiheikkaat vuosikymmenet yksiin kansiin uutuusteokseensa Suomigospelin tarina (Kirjapaja 2024). Haastatteluissa, aikalaiskuvauksissa ja valokuvissa suomigospelin tarinaa kertovat itse tekijät ja kokijat vuosikymmenten varrelta.
Johanna Mantere: Raskaudessa kasvaa sekä vauva että vanhempi14.8.2024 08:09:00 EEST | Tiedote
Lapsen odotus on kokonaisvaltainen matka, joka voi alkaa jo kauan ennen kuin viivat piirtyvät raskaustestiin. Raskaudenajan tukea hallitseva lääketieteellinen kieli korostaa terveyden seurantaa ja riskien hallintaa, mutta mitä kaikkea jää piiloon?
Tiia Trogen: Leikki kuuluu kaikille ja hyödyttää kaikkia7.5.2024 07:21:00 EEST | Tiedote
Ihminen on elinikäinen leikkijä pikkuvauvaiästä isovanhemmuuteen asti. Leikki on myös avain moniin lapsen kasvattajan kohtaamiin haasteisiin. Uudella Leiki kanssani -kirjallaan Tiia Trogen haluaa sekä rohkaista aikuisia leikkimään että lisätä tietoa leikin eri muodoista ja hyödyistä. ”Leikin ei tulisi kuulua vain lapsuuteen vaan sen tulisi olla aina osa elämää. Leikin muoto usein muuttuu, mutta tarve leikkiä ei katoa”, Trogen painottaa.
Inka Ikonen: Kertomus turvattoman lapsen kasvusta turvalliseksi vanhemmaksi24.4.2024 07:58:00 EEST | Tiedote
”Lapsen syntymä aloitti minun matkani oman itseni syntysijoille.” Inka Ikosen uusi kirja Sinussa näen minut on intiimi ja avoin kertomus niistä kokemuksista ja tunteista, joita lapsen syntymä voi vanhemmassa nostaa esiin. Äidiksi tuleminen pakotti Ikosen käymään perusteellisesti läpi elettyä elämäänsä ja tekemään pitkän, paikoin kivuliaan matkan omaan itseen. Lapsesta tuli peili, jota vasten oma elämä asettui katsottavaksi. Kirjoittaja käy läpi paitsi uuden tilanteen esiin nostamia vaikeita tunteita ja muistoja, myös eri tapoja, joilla hän on niitä työstänyt. Yksi keskeinen viesti onkin tunteiden näkyväksi tekeminen ja niiden rohkea kohtaaminen. Kirja itsessään on kaikessa omakohtaisuudessaan jo esimerkki tästä. Tunteiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin, painottaa kirjailija.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme