Tengeliöjoen Portimokosken kalatiet toteutuvat

Ohitusuomat mahdollistavat Tengeliönjoen latvojen aukeamisen vaelluskaloille, ja niiden takaa aukeaa lähes 1000 kilometriä virtavettä. Luvanhaltijoina Portimokosken kalateille ovat Tornionlaakson voima sekä Pellon ja Ylitornion kunnat.

Kalateiden rakentaminen on mahdollistunut TRIWA-LIFE hankkeen ja maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelman rahoituksella. Virtaveden vapauttaminen toteuttaa EU:n biodiversiteettistrategian ja ennallistamisasetuksen tavoitteita.

Portimokosken padot ovat Tornionjoen vesistön ainoa keskeinen vaelluseste. Alempi Haapakosken padon ohittava kalatie toteutetaan luonnonmukaisena ohitusuomana. Portimojärven säännöstelypadon kalatie toteutetaan hybridikalatienä eli kalatie sisältää sekä luonnonmukaisen että teknisen osuuden. Kalateillä ei tule olemaan vaikutusta Portimokosken vanhan uoman vedenpinnan korkeuteen.

Tengeliönjoen kalateiden merkitys Tornionjoen vesistössä on tiedostettu jo vuosikymmenien ajan. Hankkeelle ei löytynyt rakennuttajaa, joten Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomainen on poikkeuksellisesti itse hankkeen rakennuttajana. Valmistuneet rakenteet siirtyvät luvanhaltijoiden vastuulle. Kahden kalatien kustannukset ovat arviolta noin 1,6 miljoonaa euroa.

Kalatiet mahdollistavat meritaimenen lisääntymisen latvavesillä

Portimokosken voimalaitos valmistui vuonna 1987. Joen pohjoisessa haarassa sijaitsevalla Haapakoskella on ollut myllytoimintaa satojen vuosien ajan, ja haarassa sijaitseva Haapakosken voimalaitos valmistui 1920-luvulla. Tengeliönjoki on alun perin tunnettu meritaimen- ja siikajokena, mutta patoamisten jälkeen kannat on hävinneet joesta. Meritaimen on Suomessa erittäin uhanalainen.

Kalateiden rakentaminen on yksi merkittävä osa vaelluskalojen palauttamisen kokonaisuudessa. Tengeliönjoella pitää tehdä myös muita toimenpiteitä vaeltavan kalakannan palauttamiseksi. Kun vaellusyhteys on puuttunut vuosia, vaeltavan kalakannan palauttamiseen menee aikaa.