Blogi | Ylilääkäri Lasse Rämö: ”Vahingon kärsineitä potilaita kohdeltava tasavertaisesti”
Potilaan hoitoon ja sairaustilojen arviointiin liittyy aina riskejä: joko ei huomata olennaisia asioita potilaan tilassa, ja hoito ajautuu niin sanotusti väärille raiteille, tai asianmukaisestikin tehty diagnoosi ja annettu hoito eivät johda toivottuun lopputulokseen. Vaikka me kaikki potilastyössä toimivat haluamme potilaille parasta mahdollista lopputulosta, tulee hoitoprosesseissa siitä huolimatta vastaan tilanteita, jotka vievät hoitoa ei-toivottuun suuntaan, kirjoittaa Potilasvakuutuskeskuksen ylilääkäri Lasse Rämö blogissaan.

Näissä tilanteissa on tärkeää, että potilaan kanssa keskustellaan avoimesti tapahtuneesta. Jokainen meistä tekee (työ)elämässä virheitä. Useimmiten potilas ymmärtää tämän, kun asiasta kertoo, ja myös pahoittelee tapahtunutta. Tarvittaessa potilasta opastetaan tekemään vahinkoilmoitus tänne meille, Potilasvakuutuskeskukseen.
Hoitosuhde potilaan kanssa yleensä jatkuu potilasvahingon jälkeen. Oma kokemukseni on, että hoitosuhde ei kärsi aiemmasta virheestä huolimatta, kunhan asia on avoimesti käsitelty. Mahdollisen vahinkoilmoituksen käsittelystä huolehtii Potilasvakuutuskeskus, ja me hoitotyön ammattilaiset keskitymme auttamaan potilasta parhaan kykymme mukaan.
Potilasvakuutuskeskuksen ylilääkärinä tärkeä tehtäväni on pyrkiä varmistamaan, että vahingon kärsineet potilaat tulevat kohdelluksi tasavertaisesti niin, että korvausperusteet ovat linjassa keskenään. Lisäksi pääsen vaikuttamaan siihen, miten yhteiskunnan puolelta voidaan tukea eri tahoja potilasvahinkotilanteessa. Vahingonkärsineelle on taloudellista kompensaatiota ja tukea vahingon seurausten minimoimiseksi, ja hoitaneelle taholle puolestaan annetaan ohjausta siihen, miten vahinko olisi todennäköisesti ollut vältettävissä.
Keskeistä kaikissa haittatapahtumissa on arvioida niihin johtaneita syitä. Toiveeni on, että PVK:n päätökset käsitellään organisaatioissa keskittyen siihen, mitä seuraavalla kerralla voisi tehdä toisin, jotta vastaava tilanne ei toistuisi. Ilolla olen todennut, että omassa yksikössäni HUS:ssa PVK:n päätökset käydään systemaattisesti läpi, ja pyritään arvioimaan kriittisesti omaa toimintaa. Virheiden peittelyä ei katsota hyvällä.
Olen myös itse laatinut vastineita PVK:n selvityspyyntöihin potilasvahinkoepäilyissä. Nämä tapaukset pyrin näkemään mahdollisuutena arvioida omaa toimintaani kriittisesti ja samalla oppia uutta.
Potilasvakuutuskeskuksen ylilääkärin isot saappaat
Aloitin Potilasvakuutuskeskuksen ylilääkärinä elokuussa. Vakuutuslääkäreiden maailma on tullut tutuksi Liikennevakuutuskeskuksen asiantuntijalääkärinä vuodesta 2014 ja PVK:ssa vuodesta 2022 lähtien.
Pitkäaikainen edeltäjäni täällä PVK:ssa on Eero Hirvensalo, joka on tehnyt mittavan uran myös HUS:ssa. Häneltä sain perinnöksi isot saappaat. Kiitän Eeroa merkittävästä tuesta, jota olen saanut näiden ensimmäisten kuukausien aikana. Hänen kokemuksensa on tärkeä voimavara, jonka varassa on hienoa lähteä kehittämään asioita edelleen.
Työ Potilasvakuutuskeskuksen ylilääkärinä on monella tapaa merkityksellistä, ja tarjoaa poikkeuksellisen näköalapaikan siihen, mitä eri puolilla Suomea terveydenhuollossa tapahtuu.
Missioni on vahvistaa entisestään hoidon turvallisuutta Suomessa. Potilaiden täytyy voida luottaa siihen, että meillä on tarjolla laadukasta hoitoa, kun he hakevat apua vaivoihinsa. Toivon myös, että PVK nähdään niin potilaiden kuin terveydenhuollon ammattilaistenkin puolelta positiivisena toimijana tilanteissa, joissa hoito ei ole edennyt halutulla tavalla.
Kirjoittaja
Lasse Rämö
Lasse on PVK:n ylilääkäri. Hän on toiminut HUS:ssa ortopedian ja traumatologian erikoislääkärinä vuodesta 2013 lähtien. Lasse väitteli tohtoriksi vuonna 2021, ja hän jatkaa edelleen aktiivisesti tutkimustyötä potilastyön ohella.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Viestintä
Arkisin yleensä klo 9–15
Kuvat

Potilasvakuutuskeskus - potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten turvana
Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset Suomessa. PVK ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset.
PVK toimii potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten turvana ja tuottaa potilasvahingoista tietoa terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden toiminnan sekä potilasturvallisuustyön tueksi. Keskuksen jäseniä ovat kaikki Suomessa potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Potilasvakuutuskeskus
BLOGI | Turvallinen synnytys on jokaisen oikeus – myös muuttuvassa sairaalakartassa8.4.2025 07:10:00 EEST | Blogi
Suomessa on alhainen äiti- ja lapsikuolleisuus, mutta potilasvahinkoja voi yhä tapahtua. Synnytyksen etenemistä ja mahdollisia ikäviä yllätyksiä ei voi ennustaa. Nostaako synnytysten keskittäminen isompiin keskuksiin kotisynnytysten määriä entisestään, ja miten se vaikuttaa potilasturvallisuuteen, pohtii potilasturvallisuuslääkäri Morag Tolvi blogissaan.
BLOGI | Hoito ei vastannut odotuksia - onko kyseessä potilasvahinko?2.4.2025 06:50:00 EEST | Blogi
Suomen korkeatasoiseen terveydenhuoltoon kohdistuu suuria odotuksia. Aina hoidon lopputulos ei kuitenkaan vastaa toiveita, ja mieleen voi hiipiä epäilys hoitovirheestä. Terveydenhuoltoon liittyy väistämättömiä riskejä, eikä kaikkia sairauksia voida parantaa tai edes lievittää, muistuttaa Minna Plit-Turunen blogissaan.
BLOGI | Vuosiraportin suurin uutinen: valtakunnassa kaikki hyvin19.3.2025 06:19:00 EET | Blogi
Potilasvakuutuskeskus julkaisee vuosittain potilasvahinkotilastot sille ilmoitetuista tapauksista ja korvatuista vahingoista. Vuosiraportti tarjoaa harvoin yllätyksiä. Miksi näin on, pohtii Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen blogissaan.
Potilasvahinkoilmoitusten määrässä nousua – korvauksia maksettiin 25,2 miljoonaa euroa19.3.2025 06:18:00 EET | Tiedote
Potilasvahinkoilmoitusten määrä kasvoi vuonna 2024, ja ilmoitusten kokonaismäärän ennustetaan ylittävän vuoden 2023 tason. Nousu viittaa siihen, että koronapandemiaa edeltänyt vuoden 2019 ennätystaso lähestyy. Korvattavat potilasvahingot liittyivät useimmiten leikkaus- ja anestesiatoimenpiteisiin sekä kliinisiin hoito- ja tutkimustoimenpiteisiin.
Lapsille tapahtuu harvoin potilasvahinkoja25.2.2025 06:07:00 EET | Tiedote
Vuosittain Suomessa korvataan runsaat 2 000 potilasvahinkoa. Valtaosa korvattavista vahingoista tapahtuu aikuisille. Alaikäisille eli alle 18-vuotiaille lapsille tapahtuneita vahinkoja korvataan vuosittain noin 140, mikä on 6 prosenttia kaikista korvattavista vahingoista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme