BLOGI | Vuosiraportin suurin uutinen: valtakunnassa kaikki hyvin

Jaa

Potilasvakuutuskeskus julkaisee vuosittain potilasvahinkotilastot sille ilmoitetuista tapauksista ja korvatuista vahingoista. Vuosiraportti tarjoaa harvoin yllätyksiä. Miksi näin on, pohtii Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen blogissaan.

Kuvassa on Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen
Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen Eeva Murtolahti Potilasvakuutuskeskus

Viimeisin poikkeuksellinen tilanne ajoittuu vuoteen 2020, jolloin koronapandemia vaikutti vahinkoilmoitusten määrään odottamattomalla tavalla: kiireettömän hoidon rajoitusten vuoksi potilasvahinkoilmoituksia tehtiin selvästi tavanomaista vähemmän. Pandemian jälkeen hoitokäyntien ja toimenpiteiden määrän kasvu on heijastunut myös vahinkoilmoituksiin: vuonna 2024 ilmoituksia tehtiin lähes yhtä paljon kuin pandemiaa edeltäneenä vuonna 2019.  

Miksi tilastot sitten eivät tarjoa yllätyksiä tai raflaavia uutisaiheita? Miksi vahinkoilmoitusten määrä säilyy jokseenkin ennallaan, vaikka seuraakin sitä, miten terveydenhuollossa kulloinkin kyetään potilaita vastaanottamaan? Näin siitäkin huolimatta, että Potilasvakuutuskeskus on pyrkinyt lisäämään tunnettuuttaan, jotta potilasvahinkoa epäilevät osaisivat hakea korvausta. Miksei korvattavien vahinkojen osuus tai maksettujen korvausten määrä merkittävästi muutu suuntaan tai toiseen?  

Oma tulkintani on se, että suomalainen terveydenhuolto on lähtökohtaisesti laadukasta, turvallista ja ammattitaidolla hoidettua. Kuten kaikessa ihmisten tekemässä työssä myös terveydenhuollossa sattuu ajoittain poikkeavia tilanteita ja potilasvahinkojakin, mutta järjestelmällinen panostus potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun pitää vahinkomäärät vakaalla tasolla.  

Koska terveydenhuollon toiminnan ja lainmukaisen korvausperusteen täyttymisen arviointi on haastavaa, Potilasvakuutuskeskus saa vuosittain ilmoituksia myös tapauksista, joissa laissa määritelty korvausperuste ei täyty. Vahinkoilmoitus on ainoa keino selvittää, onko potilasvahinkoa tapahtunut, ja siksi jokainen ilmoitus on tärkeä – myös niissä tapauksissa, jotka eivät lopulta johda korvauksiin.  

Suurin osa maksetuista korvauksista koostuu jatkuvista ansionmenetyskorvauksista. Koska lakisääteinen potilasvakuutus on ollut voimassa lähes 38 vuoden ajan, osa ansionmenetyskorvausta saavista saavuttaa vuosittain eläkeiän, ja korvausmäärät heidän osaltaan laskevat. Tasainen korvausmäärä kertoo siitä, että ansionmenetyksestä korvauksia saavien joukosta poistuu vuosittain suunnilleen sama määrä henkilöitä kuin korvausten piiriin tulee uusia.  

Ehkäpä suurin uutinen onkin se, ettei erityisiä uutisia tänäkään vuonna ole kerrottavana. 

Lue PVK:n vuosiraportti 2024 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuvassa on Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen
Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen
Eeva Murtolahti Potilasvakuutuskeskus
Lataa

Linkit

Tietoa Potilasvakuutuskeskuksesta

Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki Suomessa annettua terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset. PVK ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset. PVK toimii potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten turvana ja tuottaa potilasvahingoista tietoa terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden toiminnan sekä potilasturvallisuustyön tueksi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Potilasvakuutuskeskus

Viidennes potilasvahingoista diagnoosiviiveitä – lääkärin on tärkeä tiedostaa mahdollisuus ajatusvinoumiin21.1.2025 06:04:00 EET | Tiedote

Diagnoosiviiveet ovat melko yleisiä, korvatuista potilasvahingoista noin 20 prosenttia liittyy diagnoosi- tai hoitoviiveeseen. Erityisesti päivystyksellisiin toimintoihin liittyy riski virhediagnostiikasta, mikä esimerkiksi murtumien, sydänsairauksien ja aivotapahtumien yhteydessä voi olla kohtalokasta. Väärä diagnoosi voi johtaa potilaalle haitalliseen hoitoon tai asianmukaisen hoidon viivästymiseen.

Lääkitysvahingot tapahtuvat usein poikkeustilanteissa – valtaosa vahingoista olisi estettävissä18.12.2024 06:07:00 EET | Tiedote

Potilasvakuutuskeskuksen tuoreen teemaraportin mukaan kaikista potilasvahingoista vain noin 4 prosenttia liittyy virheisiin lääkityksessä. Valtaosa, eli 76 prosenttia lääkehoidon vahingoista olisi kuitenkin ollut estettävissä olemassa olevilla keinoilla. Potilasturvallisuuden kannalta olennaista on kiinnittää huomiota rutiineihin ja poikkeustilanteiden riskienhallintaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye