Väitös: Suomen vuodenajat voivat vaikuttaa vauvojen uneen
Osa vauvoista ja lapsista nukkuu pitkään ja rauhallisesti. Osa taas heräilee tiheästi ja nukkuu lyhyitä unia. Näiden yksilöllisten erojen taustalla voi olla useita syitä, mutta kaikkia varhaislapsuuden unen laatuun ja määrään vaikuttavia tekijöitä ei vielä tunneta. Väitöstutkimuksessaan kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Anja Kärki havaitsi, että Suomen vuodenajat voivat olla yksi vauvojen unen laatuun ja määrään vaikuttava tekijä.
Vuodenaikojen vaikutusta aikuisten uneen on tutkittu jo vuosikymmenien ajan. Aiemmissa tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että aikuisten unirytmi voi viivästyä pimeinä vuodenaikoina, kun taas valoisina kesäkuukausina yöuni saattaa lyhentyä. Osalla ihmisistä uni saattaa reagoida vuodenaikojen vaihteluun herkemmin kuin toisilla.
– Suomessa vuodenajat vaikuttavat merkittävästi luonnonvalon määrään. Aiempien, muualla maailmassa tehtyjen unitutkimusten tulokset eivät siksi välttämättä ole kaikilta osin yleistettävissä meidän olosuhteisiimme, Anja Kärki huomauttaa.
Toisin kuin aikuisten, lasten unta on tutkittu huomattavasti vähemmän. Väitöstutkimuksessaan Kärki tarttui aiheeseen ja selvitti Suomen vuodenaikojen vaikutusta varhaislapsuuden uneen. Asiaa selvitettiin ensimmäistä kertaa maailmassa unitutkimuksen kultaisen standardin eli unipolygrafian keinoin. Unipolygrafia on tarkin kliinisessä käytössä oleva menetelmä unen tutkimiseen.
Tutkimuksessaan Kärki seurasi lasten unta kuukauden, kahdeksan kuukauden sekä kahden vuoden iässä. Nuorimmissa kahdessa ikäryhmässä Suomen vuodenaikojen vaikutus uneen tuli selvästi esiin, mutta kahden vuoden ikäisillä lapsilla vaikutus oli vähäisempää.
– Näyttää siltä, että vauvat saattavat olla taaperoita herkempiä vuodenaikojen vaihtelulle. Samoin kuin aikuisilla, valoisa vuodenaika saattaa lyhentää myös pikkuvauvojen unen kestoa, mutta pikkuvauvojen unen rakenne ei näytä kärsivän valoisista kesäkuukausista. Kahdeksan kuukauden ikäisillä vauvoilla sen sijaan kevät, jolloin etenkin illan valon määrä lisääntyy nopeasti, heikensi unen laatua, Kärki sanoo.
Pois kellojen siirtelystä ja pimennysverhot joka kotiin
Anja Kärki arvioi tutkimuksessaan myös keväisen kellojen siirron vaikutusta kahdeksan kuukauden ikäisten vauvojen uneen. Tulosten perusteella myös äkillinen muutos kellonajassa näyttää heikentävän vauvojen unen laatua tässä ikäryhmässä.
Kellojen siirrosta luopumisesta on keskusteltu jo pitkään, mutta lopullinen päätös on jäänyt tekemättä. Kärjen väitöskirjan tulos tukee kellojen siirrosta luopumista.
– Kellojen siirtelyhän ei perustu mihinkään järkisyyhyn, enkä ole koskaan tavannut unitutkijaa, joka kannattaisi kellojen siirtelyä, Kärki sanoo.
Tutkimustulosten perusteella jo vauvavuoden aikana on suositeltavaa noudattaa säännöllistä valo-pimeysrytmiä muun säännöllisen elämänrytmin ohella. Aamuun ja päivään on hyvä keskittää valoaltistus ja aktiivinen tekeminen, kun taas iltaisin ja öisin on syytä rauhoittua ja vähentää valoaltistuksen määrää. Makuuhuone tulisi olla iltaisin ja öisin niin hyvin pimennetty kuin mahdollista, eli kunnon pimennysverhot ovat tarpeellinen hankinta jokaiseen kotiin.
Anja Kärki työskentelee Tampereen yliopistollisessa sairaalassa kliinisen neurofysiologian erikoislääkärinä. Hän työskentelee muun muassa unidiagnostiikan parissa.
Väitöstilaisuus perjantaina 15. joulukuuta
Kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Anja Kärjen neurofysiologian alaan kuuluva väitöskirja Associations between Finnish Seasons and Sleep in Early Childhood tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa 15.12.2023 kello 11 alkaen Arvo-rakennuksen Keltaisessa salissa F025 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Christian Cajochen Baselin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Sari-Leena Himanen Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anja Kärki
anja.karki@tuni.fi
Kuvat
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Lämpökuvantaminen on potentiaalinen työkalu alaraajojen tukkivan valtimotaudin arviointiin3.7.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
DI Tomppa Pakarinen tarkasteli väitöstutkimuksessaan lämpökuvantamiseen perustuvia menetelmiä alaraajan valtimotaudin tilan arvioinnissa. Hän keskittyi erityisesti kuvantamisella kerättyyn videodataan. Tutkimus edistää turvallisten, ilman potilaskosketusta toteutettavien menetelmien hyödyntämistä verisuonisairauksien diagnostiikassa.
Tampereen yliopistoon valittiin 3531 uutta opiskelijaa – hyväksyttyjen määrä kasvoi2.7.2024 14:54:06 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu 3531 uutta opiskelijaa. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoi edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto niin kokonaishakijamäärältään kuin ensisijaisten hakemusten perusteella.
Light-controlled artificial maple seeds could monitor the environment even in hard-to-reach locations27.6.2024 09:46:25 EEST | Tiedote
Researchers from Tampere University, Finland, and the University of Pittsburgh, USA, have developed a tiny robot replicating the aerial dance of falling maple seeds. In the future, this robot could be used for real-time environmental monitoring or delivery of small samples even in inaccessible terrain such as deserts, mountains or cliffs, or the open sea. This technology could be a game changer for fields such as search-and-rescue, endangered species studies, or infrastructure monitoring.
Keinotekoinen, valo-ohjattava vaahteran siemen voisi kerätä ympäristödataa hankalistakin paikoista27.6.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston ja Pittsburghin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet minirobotin, joka jäljittelee vaahteran siementen tanssia ilmavirtausten mukana. Robotti voisi tulevaisuudessa havainnoida reaaliaikaisesti ympäristöä tai kuljettaa pieniä näytteitä haastavissakin olosuhteissa, kuten aavikoilla, vuoristoissa, jyrkänteillä ja avomerellä. Teknologia voisi mullistaa muun muassa etsintäpalvelut, uhanalaisten lajien tutkimuksen sekä infrastruktuurien valvonnan.
Muistisairaiden ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyssä ja hoidon laadussa näkyy hoivaköyhyyden merkkejä26.6.2024 13:25:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin hoivakodeissa asuvien muistisairaiden henkilöiden kohtaamattomia hoidontarpeita läheisten näkökulmasta. Tulosten perusteella muistisairaan hoitoon pääseminen saattoi edellyttää paitsi mittavia hoidontarpeita ja avointa paikkaa, myös todentuneita riskejä. Lisäksi hoitopaikan saaminen ei kaikkien kohdalla johtanut tarpeita vastaavaan hoitoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme