Maailman uhanalaisten maanisäkkäiden säilymisen kannalta tärkeistä alueista 92 prosenttia on edelleen suojelematta
Lajien elinympäristöjen suojelu on merkittävin tapa estää sukupuuttoja. Uusi kansainvälinen tutkimus ehdottaa tehokkaampia tapoja suojelua tarvitsevien alueiden tunnistamiseen.
Tutkijat ovat kehittäneet uuden lähestymistavan lajien sukupuuttoja estävän suojelutyön tueksi. Muun muassa Helsingin ja Sapienzan yliopistojen, The Nature Conservancy -järjestön ja IIASA-instituutin yhteistyönä toteutettu tutkimus on tunnistanut maailman uhanlaisten maanisäkäslajien säilymisen kannalta kriittiset alueet, joille suojeluponnistuksia tulisi kohdistaa.
Lajien elinympäristöjen suojelu on merkittävin tapa estää sukupuuttoja
Suojeltavien alueiden valinnassa on perinteisesti korostettu muun muassa alueiden lajirikkautta, mutta tutkijoiden mukaan suojelua tulisi kohdistaa erityisesti alueille, joiden merkitys lajin säilymiselle on tärkeä ja joihin kohdistuu maankäytön uhkia. Näin luontokatoa voidaan torjua tehokkaammin vähäisillä suojeluresursseilla.
– Lajin sukupuutto etenee paikallisten populaatioiden katoamisten kautta, kunnes jäljellä on vain yksi kutistuva populaatio, sanoo tutkimusta johtanut Nicholas Wolff The Nature Conservancy -järjestöstä, joka on yksi maailman suurimmista luonnonsuojelujärjestöistä.
– Suojelun suunnittelussa ja kohdistamisessa tulisi huomioida eri populaatiot ja näihin paikallisesti vaikuttavat tekijät, Wolff jatkaa.
Tutkijoiden kehittämässä uudessa lähestymistavassa suojelua kohdistetaan niin, että mahdollisimman monella lajin populaatiolla olisi riittävästi elintilaa selviytyä ihmisen maankäytön asettamista paineista. Tätä varten suojelussa huomioitiin muun muassa populaatioiden kasvunopeus ja elinvoimaisuuteen tarvittava elinympäristön pinta-ala. Lisäksi tutkimuksessa huomioitiin nykyinen ja tuleva maankäyttö, jotta suojelua ei kohdistuisi alueille, jotka todennäköisesti säilyvät luonnontilaisina. Maailmanlaajuisesti uhanalaisista maanisäkkäistä mukana oli myös suomalaisille tuttu metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus).
– Tietääksemme tämä on ensimmäinen tutkimus, missä suojelua on tällä laajuudella ja tarkkuudella pyritty kohdistamaan niin, että alueet paitsi kattavat kaikki nisäkäslajit, mutta myös turvaavat niiden pitkän ajan selviytymisen, sanoo yliopistotutkija Heini Kujala Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Suojelun kannalta tärkeimpien alueiden tunnistaminen tehtiin Luonnontieteellisen keskusmuseon ja The Nature Conservancy -järjestön yhteistyönä, hyödyntäen Helsingin yliopistolla kehitettyä Zonation-ohjelmaa.
Tutkimus, joka julkaistiin arvostetussa One Earth -sarjassa, tunnisti alueita Australiasta, Brasiliasta, Kiinasta, Indonesiasta, Madagaskarilta, Meksikosta ja Papua Uudesta Guineasta, jotka muodostavat puolet uhanalaisten nisäkkäiden selviytymisen kannalta tärkeistä alueista. Suojelutyötä riittää, sillä nyt tunnistetuista alueista 92 prosenttia on edelleen suojelematta.
Tutkimukseen osallistui tutkijoita seuraavista organisaatioista: The Nature Conservancy, IIASA, University of Helsinki, CNR-IRET, Radboud University, Zoological Society of London (ZSL), University College London, University of Melbourne, Sapienza University of Rome ja University of Queensland.
Alkuperäinen julkaisu
- Wolff, N., Visconti, P., Kujala, H., Santini, L., Hilbers, J., Possingham, H., Oakleaf, J., Kennedy, C., Kiesecker, J., Fargione, J., & Game, E. (2023). One Earth.Prioritizing global land protection for population persistence can double the efficiency of habitat protection for reducing mammal extinction risk
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heini Kujala, heini.kujala@helsinki.fi
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiLuonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkijat loivat solun, josta ei voi syntyä syöpää9.7.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkijat onnistuivat luomaan soluja, joiden jakautumista voidaan kontrolloida. Menetelmä mahdollistaa uudenlaiset, turvalliset soluhoidot.
Tasapuolisempi typpilannoitteiden käyttö parantaisi ruokaturvaa5.7.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Typpilannoitteen käytön osittainen siirtäminen rikkaista köyhiin maihin lisäisi maailman viljantuotantoa ja kaksinkertaistaisi sadot ruokaturvattomimmissa maissa. Lisäksi se hillitsisi ilmastonmuutosta ja luontokatoa.
Turismi ja piittaamattomuus uhkaavat Kanariansaarten luontoa4.7.2024 09:18:45 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijoiden järjestämä työpaja Kanariansaarilla pohti luonnonsuojelun ja massaturismin yhteensovittamista sekä tietotarpeita muutoksiin varautumiseksi. Tuore työpajaraportti kokoaa yhteen paikallisten toimijoiden näkemyksiä luonnonsuojelun ja turismin yhteensovittamisen haasteista.
Äidin raskaudenaikainen hyvinvointi suojaa lapsen mielenterveyttä3.7.2024 11:58:13 EEST | Tiedote
Äidin positiivinen mielenterveys raskausaikana ja lapsen varhaiset kokemukset vaikuttavat merkittävästi lapsen mielenterveyteen ja kognitiiviseen kehitykseen.
Helsingin yliopistoon valittiin yli 4 200 uutta opiskelijaa – lähes joka seitsemäs pääsi sisään3.7.2024 11:33:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme