Terve Suomi -tutkimus: Joka viides nuori nainen on kokenut syrjintää työelämässä
Työelämässä tapahtuva syrjintä on yleistä ja etenkin nuoret naiset kokevat syrjintää. 20–39-vuotiaista naisista jopa noin 20 prosenttia oli kokenut syrjintää työssä tai työnhaussa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kokemus työelämäsyrjinnästä oli yleisintä korkeasti koulutetuilla naisilla. Tiedot selviävät laajasta Terve Suomi -tutkimuksesta.
Työelämäsyrjinnästä kysyttiin 20–74-vuotiailta. Kaikista naisista 16 prosenttia ja miehistäkin 11 prosenttia oli kokenut syrjintää työssä tai työnhaussa viimeksi kuluneen vuoden aikana.
Myös 55–64-vuotiailla naisilla syrjintää kokeneiden osuus oli korkea: 16 prosenttia 55–64-vuotiaista naisista kertoi kohdanneensa syrjintää työssä tai työnhaussa.
Tutkimuksessa syrjinnällä tarkoitettiin muita huonompaa kohtelua jonkin itseen liitetyn ominaisuuden vuoksi. Tällainen ominaisuus voi olla esimerkiksi ikä, sukupuoli, etninen tausta, ihonväri, vammaisuus, ulkonäkö, seksuaalinen suuntautuminen tai uskonto.
”Nuorten naisten kokeman työelämäsyrjinnän yleisyys voi johtua monesta asiasta. Nuorissa ikäryhmissä on enemmän moninaisuutta, mikä voi altistaa syrjinnälle. Työnantajat saattavat yhä olettaa nuorten naisten jäävän perhevapaille, mikä voi myös altistaa syrjinnälle. Muitakin sukupuolittuneita oletuksia ja arvostuksia voi olla. Lisäksi nuoret ikäpolvet saattavat vanhempia enemmän tunnistaa syrjintää ja olla tietoisempia siitä”, kuvaa tutkimusprofessori Anu Castaneda.
”Syrjintäkokemuksilla on runsaasti yhteyksiä esimerkiksi ihmisten turvallisuuden kokemukseen, mielenterveyteen, yksinäisyyden kokemuksiin, hyvinvointiin, luottamukseen ja elämänlaatuun. Siksi syrjintäkokemuksiin tulisi aktiivisesti puuttua eri konteksteissa, esimerkiksi työelämässä, palvelutilanteissa ja arkisissa kohtaamisissa”, Castaneda toteaa.
Yksinäisyys on yleistynyt
Tutkimuksessa selvitettiin myös osallisuuden ja yksinäisyyden kokemuksia.
Tuoreiden tulosten mukaan reilu kymmenes koki yksinäisyyttä. Tämä vastaa koko aikuisväestössä yli puolta miljoonaa henkilöä.
Nuorimmat aikuiset kokivat eniten yksinäisyyttä. 20–39-vuotiaista noin 17 prosenttia koki yksinäisyyttä. Toisaalta yksinäisyyttä koki myös moni 75 vuotta täyttänyt: naisista peräti 13 prosenttia ja miehistäkin 10 prosenttia.
Yksinäisyyden kokemukset ovat yleistyneet vuodesta 2018 vuoteen 2022. Yksinäisiä 20–64-vuotiaita oli vuonna 2018 yhdeksän prosenttia ja vuonna 2022 peräti 13 prosenttia.
”Pandemia-aika todennäköisesti selittää osan yksinäisyyden lisääntymisestä, mutta tuskin kaikkea. Taustalla on todennäköisesti laajempi murros, jossa olemme liukuneet kauemmas yhteisöllisyydestä kohti yksilökeskeisempää tapaa elää ja ajatella. Ympäristömme on lisäksi nykyään varsin suorituskeskeinen, ulkoisia saavutuksia korostava”, Castaneda pohtii.
”Voisimme pyrkiä ottamaan askeleita taaksepäin ja lisätä keskinäistä vastaanottavaisuuttamme ja ystävällisyyttämme toisiamme kohtaan. Kaikkien on tärkeä kokea tulevansa kuulluksi ja nähdyksi. Luotettavat, vakaat ihmissuhteet ovat yksi hyvinvointimme peruspilareista – niihin kannattaa panostaa”, Castaneda jatkaa.
Erityisesti nuoret miehet kokevat heikkoa osallisuutta
Osallisuuden kokemuksella tarkoitetaan kuulumisen ja merkityksellisyyden tunteita, elämän hallittavuutta ja luottamusta tulevaan sekä ihmisen omaa käsitystä mahdollisuuksistaan osallistua omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin ja yhteiseen tekemiseen.
Joka kymmenes koki erittäin heikkoa osallisuutta. Koko aikuisväestössä se tarkoittaa yli 400 000 henkilöä. Erittäin heikko osallisuuden kokemus oli yleisintä nuorilla aikuisilla. Heikkoa osallisuutta kokivat erityisesti 20–39-vuotiaat miehet: heillä erittäin heikkoa osallisuutta kokevien osuus oli peräti 13 prosenttia. Myös matalasti koulutetuilla heikon osallisuuden kokemus oli muita yleisempää.
”Nyt saadut tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten tuloksia siitä, että sukupuoli, ikä ja koulutus ovat yhteydessä osallisuuden kokemukseen. Varsinkin kun eri haavoittuvuustekijät kasautuvat, riski erittäin heikkoon osallisuuden kokemukseen kasvaa ja se voi heijastua laajemmin hyvinvointiin”, kertoo tutkija Lars Leemann.
Tutkimus toteutettiin syksyllä 2022 ja keväällä 2023. Kyselyyn vastasi 28 000 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä eri puolilta Suomea. Työelämäsyrjinnästä kysyttiin vain 20–74-vuotiailta.
Lähde:
Yksinäisyys, osallisuus ja syrjintäkokemukset, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia.
Tulokset hyvinvointialueittain, taulukkoina verkossa
Lisätietoja:
Anu Castaneda (työelämäsyrjintä ja yksinäisyys)
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 7848
etunimi.sukunimi@thl.fi
Lars Leemann (osallisuus)
tutkija
THL
puh. 029 524 7509
etunimi.sukunimi@thl.fi
Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Aiemmin tutkimuksesta:
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Hengitystieinfektioita on runsaasti liikkeellä – muista nämä viisi keinoa tartuntojen vähentämiseksi myös jouluna18.12.2024 12:56:30 EET | Tiedote
Hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia ja bakteereita on tällä hetkellä runsaasti liikkeellä Suomessa. Esimerkiksi influenssaepidemia on käynnistymässä ja koronatapausten määrä on hieman noussut. Tutut infektioiden torjuntakeinot pätevät myös tänä jouluna.
THL viikolla 51/202412.12.2024 16:05:46 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 12.12. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Verkkouutiset ma 16.12. Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa syksyllä 2024. Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn tuloksia syksyltä 2024. Jatkossa tilastoraportti julkaistaan kerran vuodessa. Lisätiedot: tiina.puhakka(at)thl.fi, puh. 029 524 7673 ma 16.12. Neuvoloiden asiakaspalautekyselyiden tulokset. Lisätiedot: elina.suontama(at)thl.fi, puh. 029 524 7392 Blogit ke 18.12. Terveisiä Piritorilta! THL:n asiantuntijat jalkautuivat Helsingissä turvattomaksi koetuille alu
Rekommendationer för barns och ungas användning av digitala enheter på fritiden tas fram – THL och UBS bildar expertnätverk för samarbete12.12.2024 02:00:00 EET | Pressmeddelande
Det gemensamma målet för Institutet för hälsa och välfärd (THL) och Utbildningsstyrelsen (UBS) är att hitta balanserade metoder för att förebygga skadeverkningar orsakade av digitala enheter och digitalt innehåll samt skapa rekommendationer för fritiden som beaktar välfärds- och säkerhetsaspekterna. Detta kräver en gemensam diskussion och förståelse för fenomenet samt konkreta metoder. Nu bildar THL och UBS ett expertnätverk inför arbetet genom en öppen inbjudan.
Lasten ja nuorten vapaa-ajan digilaitteiden ja -sisältöjen käyttöön laaditaan suositukset – THL ja OPH kokoavat asiantuntijoista verkostoa12.12.2024 02:00:00 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Opetushallituksen (OPH) yhteisenä tavoitteena on etsiä tasapainoisia keinoja digilaitteiden ja -sisältöjen haittojen ehkäisemiseksi ja rakentaa vapaa-ajalle suositukset, jotka huomioivat hyvinvoinnin ja turvallisuuden näkökulmat. Tähän tarvitaan yhteistä keskustelua ja ymmärrystä ilmiöstä sekä konkreettisia keinoja. THL ja OPH kokoavat nyt työhön mukaan asiantuntijaverkostoa avoimella kutsulla.
Ihmisen ja luonnon hyvinvointi kansallisen päätöksenteon tavoitteeksi – THL julkaisi ehdotuksen hyvinvointitaloudellisesta ohjausmallista12.12.2024 02:00:00 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut ehdotuksen hyvinvointitaloudellisesta ohjausmallista ja seurantaindikaattoreista. Kyse on mallista, jonka avulla voidaan suunnitella politiikkatoimia ja seurata, millaisia vaikutuksia niillä on paitsi talouteen, myös sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen. Ohjausmalli tuo kestävyyden näkökulmaa esimerkiksi hallitusohjelman ja valtion budjetin laatimiseen. Mallissa ehdotetaan esimerkiksi tulevaisuusvaltuutetun nimeämistä sekä laajan kansalaiskuulemisen toteuttamista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme