Vanhempien syli tukee pikkukeskosen sanaston kehitystä
Vanhempien syli ja läheisyys vastasyntyneiden teho-osastolla edistää pikkukeskosen myöhempää sanaston kehitystä, selviää Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Myös isien läheisyyden merkitys nousi esiin.
![Pikkukeskonen pitää kiinni isän kädestä](/data/images/public/3747/70061070/ad64eab3-d2a4-4770-abf3-35f41c2159f1-w_720.jpg)
Ennen raskausviikkoa 32 syntyvät pikkukeskoset syntyvät kielenkehityksenkin kannalta hyvin herkkään aikaan, sillä aivojen ja kuulon kehitys ovat heillä vielä aivan kesken. Hyppy kohdun äänimaailmasta vastasyntyneiden teho-osastolle piipittävien koneiden ja vaihtuvan henkilökunnan puheen keskelle on suuri.
FM, puheterapeutti Eva Ståhlberg-Forsén selvitti väitöstutkimuksessaan, millä tavalla kieliympäristö sekä lapsen ja vanhemman välinen läheisyys vastasyntyneiden teho-osastolla ovat yhteydessä pikkukeskosen sanaston kehitykseen.
Tutkimus osoitti, että varhaiset keskusteluvuorot teho-osastolla eli hoivaajan vastaaminen lapsen ääntelyyn vaikutti positiivisesti lapsen sanaston kehitykseen. Lisäksi selvisi, että mitä enemmän pikkukeskonen sai molempien vanhempien sylihoitoa tai ihokontaktia, sitä paremmat sanaston taidot lapsella oli 18 kuukauden korjatussa iässä.
– Isien läheisyyden merkitys on tärkeä löydös. Sitä ei ole juurikaan tutkittu varsinkaan kielenkehityksen kannalta, Ståhlberg-Forsén kertoo.
Sen sijaan suuri määrä vanhempien ja hoitohenkilökunnan sanoja oli negatiivisesti yhteydessä sanaston tarkkuuteen. Tässä määrässä oli mukana kaikki lapsen ympärillä puhuttu puhe, myös hoitohenkilökunnan puhe.
Tärkeintä on päästä syliin
Ståhlberg-Forsénin väitöstutkimus on osa laajempaa pikkukeskosten kehitystä tutkivaa APPLE-tutkimushanketta, jossa ovat mukana Helsingin yliopiston lisäksi Turun yliopisto, Tampereen yliopisto sekä Turun yliopistollinen keskussairaala ja Tallinnan lastensairaala. Tutkimus tehtiin Turun yliopistollisen keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla.
Väitöstutkimukseen osallistui 43 pääosin suomenkielistä ennen raskausviikkoa 32 syntynyttä vakaassa terveydentilassa olevaa lasta perheineen.
Pikkukeskosen äänimaailmaa teho-osastolla nauhoitettiin Language Environment Analysis (LENA)-menetelmällä 16 tunnin ajan. Menetelmä tunnistaa ja laskee automaattisesti esimerkiksi aikuisten sanoja sekä aikuisen ja lapsen keskusteluvuoroja. Lisäksi kartoitettiin lapsen ja vanhempien välistä läheisyyttä vanhempien pitämän läheisyyspäiväkirjan avulla 14 vuorokauden ajan.
Myöhemmin sanaston kehitystä tutkittiin 12, 15 ja 18 kuukauden korjatussa iässä menetelmillä, jotka pohjautuvat vanhempien tekemään arvioon lapsen sanaston kehityksestä.
Lisäksi lasten sanaston prosessointia tutkittiin silmänliikemenetelmällä 18 kuukauden korjatussa iässä. Menetelmässä lapsi istuu vanhemman sylissä ja katselee kuvia samalla kun kuulee lyhyitä lauseita. Hänelle näytetään esimerkiksi omenan ja auton kuva ja samanaikaisesti kuuluu lause ”missä on auto?”. Silmänliikekameralla seurataan, minne lapsi kohdistaa katseensa.
Silmänliikemenetelmää on käytetty paljon kansainvälisissä tutkimuksissa, mutta nyt Ståhlberg-Forsén kumppaneineen muokkasi ja kehitti sen ensimmäistä kertaa suomenkielisille lapsille.
Sanojen sekä läheisyyden ja läsnäolon määrä vaihteli teho-osastolta kerätyssä tutkimusaineistossa paljon.
– Sanaston kehityksen kannalta pelkkä läsnäolo ei ollut niin keskeistä, vaan nimenomaan ihokontakti tai sylissä pitäminen molempien vanhempien kanssa. Myöskään sanojen määrä ei ollut ratkaisevaa, vaan varhaiset vastavuoroiset keskusteluvuorot vauvan ja hoivaajan välillä, Ståhlberg-Forsén kertoo.
Väitöstilaisuus
FM Eva Ståhlberg-Forsénin väitöskirja "Language environment and parent-infant close contact in the neonatal intensive care unit, and early lexical abilities of very preterm children - Methodological considerations and longitudinal associations" tarkastetaan Helsingin yliopiston Lääketieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 24.11. klo. 12.00. Väitöstilaisuuden paikkana on Biomedicum, Sali 3 (osoite: Haartmaninkatu 8).
Vastaväittäjänä toimii professori Caroline Rowland Max Planck Instituutista ja kustoksena professori Suvi Stolt.
Väitöskirja julkaistaan Dissertationes Universitatis Helsingiensis -julkaisusarjassa 11/2023. Väitöskirjasta julkaistaan myös elektroninen julkaisu ja se tulee olemaan luettavissa Heldassa.
Väittelijän yhteystiedot:
Eva Ståhlberg-Forsén
eva.stahlberg-forsen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiIlona HietanenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 314 0173ilona.hietanen@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Moninkertaisia eroja kissarotujen hammassyöpymissä28.6.2024 10:28:10 EEST | Tiedote
Hammassyöpymät ovat kissojen yleisimpiä ja vaikeimpia suunsairauksia. Helsingin yliopiston yli 900 kissan tutkimuksessa havaittiin moninkertaisia eroja kissarotujen välillä, mikä viittaa geneettiseen alttiuteen. Lisäksi tunnistettiin lukuisia hammassyöpymään liittyviä riskitekijöitä.
Yleiset suomalaiset linnut vähenevät, takatalvet lisäsivät ahdinkoa27.6.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Lintuharrastajien toteuttamien pesimälintulaskentojen tulokset kertovat muun muassa punarinnan vähyydestä tänä kesänä. Väheneminen voi johtua kevään takatalvista. Laskennat osoittavat kuitenkin monen yleisen lintulajin pitkäaikaisen taantumisen. Toisaalta eteläiset lajit, kuten mustapääkerttu, runsastuvat edelleen.
Majavien aiheuttamat tulvat elvyttävät hyönteiskantoja26.6.2024 07:50:00 EEST | Tiedote
Majavien aiheuttamilla tulvilla voi olla merkittäviä positiivisia vaikutuksia maalla eläviin hyönteisiin ja muihin selkärangattomiin.
100 lajia -haaste on innostanut jo tuhansia kansalaisia tarkkailemaan luontoa - vielä ehdit osallistua25.6.2024 14:51:25 EEST | Tiedote
Luonnontieteellisen keskusmuseon keväällä käynnistyneessä 100 lajia -haasteessa pyritään havaitsemaan vähintään sata hyönteis-, kasvi- tai sienilajia vuoden loppuun mennessä. Kesä on parasta aikaa kasvien ja hyönteisten havainnointiin, ja sienikausi on vasta edessä.
Terveydenhuollon toimintatavat globaalissa etelässä levittävät antibioottiresistenssiä maailmanlaajuisesti25.6.2024 08:33:21 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat kartoittaneet Escherichia coli -suolistobakteerien geneettistä monimuotoisuutta Pakistanissa. Paikallisväestöllä esiintyy runsaasti antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja, jotka leviävät myös muualle maailmaan. Nämä kannat voivat aiheuttaa vaikeasti hoidettavia infektioita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme