Väitös: Naisten murtumamäärät pienenevät ja leikkaushoidon kynnys kasvaa raskaus- ja lapsivuodeaikana
Lääketieteen lisensiaatti Lauri Nyrhi selvitti väitöskirjatutkimuksessaan murtumien ja ortopedisten leikkausten ilmaantuvuutta raskausaikana ja sen jälkeen. Lisäksi hän tutki murtumien vaikutusta raskauden kulkuun ja synnytykseen.
Elimistön raskauden aikaiset muutokset altistavat odottavan äidin lukuisille tuki- ja liikuntaelimistön ongelmille sekä raskaus- että lapsivuodeaikana. Ortopediset ongelmat odottavalla äidillä tuottavat ylimääräisen hoidollisen haasteen, koska kaikki hoitopäätösten seuraukset kohdistuvat väistämättä myös kehittyvään sikiöön. Tietoa vammojen ja leikkaushoidon ilmaantuvuuksista tai vaikutuksista odottavan äidin ja sikiön terveyteen on kuitenkin niukasti olemassa.
Lauri Nyrhi selvitti väitöskirjatutkimuksessaan murtumien ilmaantuvuutta raskausaikana, ja vertasi tietoja muuhun suomalaiseen naisväestöön. Raskaana olevien leikkaushoidon toteutumista Nyrhi tutki murtumien, selkärangan välilevypullistumien ja rannekanava-ahtaumien osalta.
Raskauden aikana murtumien ilmaantuvuus jäi kolmasosaan muusta naisväestöstä. Vielä vuoden päästä synnytyksestä murtumien määrät pysyvät alemmalla tasolla muuhun naisväestöön verrattuna. Merkittävin ero näkyi nimenomaan sellaisissa murtumissa, jotka syntyvät suurienergisen vammautumisen seurauksena. Tähän voi vaikuttaa odottavien äitien rauhallisempi elinpiiri.
– Murtumat kokonaisuutena ovat harvinaisempia raskaana olevilla kuin muulla naisväestöllä. Poikkeuksen tähän tekevät lantion häpyliitoksen murtumat, jotka ovat yleisesti erittäin harvinaisia, mutta selvästi yleisempiä juuri alatiesynnytyksen jälkeen, Lauri Nyrhi kertoo.
Tutkimuksessa havaittiin, että lantion ja reiden alueen murtumiin liittyy suurentunut riski ennenaikaiselle synnytykselle ja lapsikuolemalle. Vaikka myös monimurtumapotilailla riski ennenaikaiseen synnytykseen ja lapsikuolemaan oli kohonnut, ei yksittäinen luunmurtuma raskausaikana nostanut riskiä raskausajan vakaville komplikaatioille.
Ortopedit varovat leikkauspäätösten tekemistä raskaana oleville
Nyrhin tutkimuksen mukaan kaikista raskausajan murtumista viidesosa hoidettiin leikkauksella, kun muulla väestöllä vastaava lukema oli 30 prosenttia. Synnytyksen jälkeen hoitolinjat yhtenäistyvät ja leikkaushoidon osuus synnyttäneillä vastaa muuta naisväestöä.
Sama ilmiö leikkausmäärien putoamisesta raskausaikana nähtiin sekä anestesiologisesti ja leikkauksellisesti raskaassa selkäkirurgiassa että paikallispuudutuksessa tehtävissä polikliinisissä rannekanavan avarrusleikkauksissa. Suurin osa molemmista toimenpiteistä suoritettiin ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana, eikä toimenpiteitä juurikaan tehty viimeisellä raskauskolmanneksella. Edellä mainittuihin toimenpiteisiin ei kuitenkaan liittynyt raskaus- tai synnytyskomplikaatioita.
– Raskaana olevien potilaiden komplikaatioita vältetään. Ortopedit vaikuttavatkin olevan poikkeuksellisen varovaisia tehdessään leikkauspäätöksiä juuri raskaana olevien potilaiden suhteen, riippumatta toimenpiteen suuruudesta, Nyrhi sanoo.
Varovaisuus leikkaushoitoon ryhtymisessä johtaa väistämättä siihen, että jotkin leikkaushoidosta hyötyvät potilaat jäävät leikkaamatta. Vastaavasti niiden potilaiden hoidossa, joilla on vaikea murtuma, ei saada parhaista yrityksistä huolimatta hyvää lopputulosta.
– Tulevaisuudessa on tarve lisätutkimukselle, jotta pystymme hoitamaan vakavasti loukkaantuneita raskaana olevia paremmin lopputuloksin, ja löytämään riskitekijöiden tunnistamisen avulla ne ei-päivystykselliset potilaat, jotka olisivat leikkauksella autettavissa turvallisesti myös raskausaikana.
Lauri Nyrhi on ortopediaan ja traumatologiaan erikoistuva lääkäri, joka työskentelee Keski-Suomen Hyvinvointialueella Sairaala Novassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 15. joulukuuta
Lääketieteen lisensiaatti Lauri Nyrhin ortopedian ja traumatologian alaan kuuluva väitöskirja Fractures and Orthopaedic Disorders During Pregnancy and the Following Recovery Period: An epidemiologic nationwide register study tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 15.12.2023 kello 12 alkaen Arvo-rakennuksen luentosalissa F114 (Arvo Ylpön Katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Keijo Mäkelä Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ville Mattila Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lauri Nyrhi
lauri.nyrhi@icloud.com
Kuvat
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Ideologiset valinnat ovat ohjanneet suomalaista koulutuspolitiikkaa 2000-luvulla4.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan kasvatustieteen maisteri Tuomas Tervasmäki tutki 2000-luvun suomalaisia koulutuspoliittisia uudistuksia ja paljasti, miten ideologiset valinnat ovat ohjanneet suomalaisen koulutuspolitiikan kehittymistä tällä vuosituhannella. Tutkimus lisää ymmärrystä koulutuspolitiikan ideologisista piirteistä ja avaa poliittisia arvovalintoja julkiseen keskusteluun.
Tampereella keskustellaan kestävästä kriminaalipolitiikasta31.10.2024 10:27:07 EET | Tiedote
Kriminologian päivillä kuullaan esityksiä rikollisuuden ilmenemisestä, ennaltaehkäisystä ja kestävästä kriminaalipolitiikasta. Päivät keräävät 31.10–1.11 yhteensä 250 osallistujaa Tampereen yliopistoon. Tanskalainen professori Peter Fallesen tarkastelee kriittisesti lasten ja nuorten palveluiden vaikuttavuutta, sillä rikoskäyttäytymistä edeltää usein asiakkuus lastensuojelussa.
Väitös: Silkkipaperia ohuemmilla lasereilla ratkotaan tietoliikenteen, ilmastotutkimuksen ja lääketieteen haasteita31.10.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Miten valmistaa jotain, mitä ei voi nähdä paljain silmin tai koskettaa käsin? Heidi Tuorila etsii vastauksia tähän kysymykseen väitöstutkimuksessaan, joka käsittelee mikrometrikokoisten lasersirujen kehittyneitä valmistusmenetelmiä. Näillä hädin tuskin paljaalla silmällä näkyvillä siruilla voidaan luoda uuden sukupolven monikäyttöisiä valoa hyödyntäviä puolijohdepiirejä. Siruja voidaan käyttää esimerkiksi älykelloissa ja datakeskuksissa, mutta niitä on vaikea valmistaa.
Väitös: Kulttuurisen selviytymisen ymmärtäminen vaatii yhteisöllistä tietoa29.10.2024 08:15:00 EET | Tiedote
Ihmisten selviytymistä ja selviytymiskykyisyyttä lähestytään usein yksilötason ilmiönä. Selviytymisellä on kuitenkin myös kulttuurinen ulottuvuutensa, joka tulee huomioida ekologisessa siirtymässä. Yhteiskuntatieteiden maisteri Miina Kaartinen syventyi väitöstutkimuksessaan selviytymiseen monitieteisenä ilmiönä. Tutkimuksen tuloksena syntyi jäsennys kulttuurisesta sosiaalityöstä.
Teams, toimisto vai sekä että? Monipaikkainen työ vaatii luottamusta ja yhteistyökykyä24.10.2024 15:56:57 EEST | Tiedote
Lähi- ja etätyön eduista ja haitoista käydään kiivasta keskustelua. Teemaa on myös tutkittu: sekä etä- että lähityössä on tuottavuutta ja työhyvinvointia tukevia ja haastavia tekijöitä. Erityisesti tieto- ja asiantuntijatyössä tapojen yhdistäminen näyttää tuottavan parhaita tuloksia. Tutkijoiden mukaan johto ja henkilöstö ovat monipaikkaisesta työstä yksimielisempiä kuin julkisuudessa puhutaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme