Pohjoismainen malli johti kaavamaiseen ja tehottomaan työvoimapalveluun
Työllisyyttä on pyritty nostamaan viemällä työvoimapalveluja kohti niin sanottua pohjoismaista mallia. Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on kuitenkin johtanut kaavamaiseen palveluprosessiin, joka ei huomioi yksilöiden erilaisia tarpeita ja kohdentaa TE-palveluiden henkilöstöresurssit tehottomasti. Vähintään neljän työpaikan työnhakuvelvollisuus ei ole lisännyt omatoimista työnhakua odotetulla tavalla.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on tarkastanut toukokuussa 2022 käyttöönotettua työvoimapalvelumallia ja muita vaikeasti työllistyvien työvoimapalveluita. Tarkastuksessa arvioitiin, onko pohjoismainen työvoimapalvelumalli saavuttanut tavoitteitaan ensimmäisen toimintavuotensa aikana. Palvelumallin tavoitteena on tukea yksilöllistä työnhakua aiempaa varhaisemmin ja tiiviimmin sekä lisätä omatoimista työnhakua määrällisen työnhakuvelvoitteen avulla.
Riittämättömien henkilöstöresurssien vuoksi uuden palvelumallin mukaisia työnhakijoiden haastatteluja ja keskusteluja järjestettiin ensimmäisen toimintavuoden aikana lähes puolet vähemmän kuin oli tarkoitus. Työnhakijoiden kanssa käytävät keskustelut myös viivästyivät tavoiteaikataulusta, ja niihin oli käytettävissä liian vähän aikaa. Lähipalvelu jäi odotettua vähäisemmäksi.
Tarkastuksessa havaittiin, että työnhakuprosessi on liian samanlainen työnhakijoiden välillä. Kaavamainen palveluprosessi ei kohdenna TE-palveluiden resursseja tehokkaasti työllisyyden edistämiseen, koska se ei huomioi työnhakijoiden vaihtelevia tilanteita ja palvelutarpeita.
”Kaavamainen prosessi johtaa tällä hetkellä omatoimisten työnhakijoiden ylipalveluun ja vaikeasti työllistyvien alipalveluun, sillä vaikeasti työllistyvien tarvitsemaan tiiviiseen tukeen ei jää riittävästi resursseja”, VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Ville-Veikko Pulkka kertoo.
Omatoimista työnhakua on pyritty lisäämään käyttöönotetulla määrällisellä työnhakuvelvollisuudella. Sen mukaisesti työttömän työnhakijan on haettava lähtökohtaisesti neljää työpaikkaa kuukaudessa. Ensimmäisenä vuonna työnhakijat hakivat työpaikkoja kuitenkin vain 10 prosenttia ennakoidusta määrästä.
”TE-asiantuntijat eivät aseta työnhakuvelvollisuutta yhdenmukaisin kriteerein, koska he kokevat työnhakuvelvoitteen asettamisen monimutkaiseksi ja ohjeistukset monitulkintaisiksi. Vaihtelevien kriteerien vuoksi työnhakijat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa”, Pulkka sanoo.
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan TE-palveluiden henkilöstöresurssit tulisi kohdentaa nykyistä tehokkaammin asiakkaiden palvelutarpeen mukaan. Lisäksi määrällistä työnhakuvelvollisuutta tulisi yksinkertaistaa siten, että sen asettaminen olisi TE-asiantuntijoille yksiselitteistä.
Lisäksi tarkastuksessa havaittiin, että vaikeasti työllistyvät eivät saa tällä hetkellä tarvitsemiaan palveluja. Työttömyyden pitkittymisen taustalla on usein esimerkiksi terveyssyitä, mutta terveyspalvelujen jonot ovat pitkiä. Työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tulisi yhteistyössä huolehtia siitä, että vaikeasti työllistyvät ohjataan tarvitsemiinsa sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja työvoimapalveluihin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville-Veikko PulkkaJohtava tuloksellisuustarkastaja, Ledande effektivitetsrevisor
Puh:040 732 4076etunimi.sukunimi@vtv.fiLinkit
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan osoittamiin kohteisiin tuloksellisesti lakeja ja sääntöjä noudattaen. Lisäksi VTV tukee toiminnallaan läpinäkyvää päätöksentekoa ja demokratiaa.
VTV tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valvoo finanssipolitiikkaa, puolue- ja vaalirahoitusta ja avoimuusrekisterin käyttöä. VTV on ylin riippumaton tarkastusviranomainen. Se toimii eduskunnan yhteydessä, ja sen asema ja tehtävät on säädetty perustuslaissa.
Statens revisionsverk säkerställer att statens tillgångar används i enlighet med riksdagens beslut, effektivt och med efterlevnad av lagar och regler. Med sin verksamhet stödjer revisionsverket dessutom ett transparent be-slutsfattande och demokrati.
Revisionsverket granskar lagligheten och ändamålsenligheten i skötseln av statsfinanserna, övervakar finanspo-litiken och användningen av öppenhetsregistret samt utövar tillsyn över parti- och valfinansieringen. Revis-ionsverket är den högsta oberoende revisionsmyndigheten. Revisionsverket fungerar i anslutning till riksdagen och dess ställning och uppgifter föreskrivs i grundlagen.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Stora överföringsposter fördunklar riksdagens budgetmakt24.2.2025 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Användningen av reservationsanslag har utökats till att omfatta nästan alla statliga utgifter som inte är lagstadgade. Dimensioneringen av reservationsanslagen styrs mest av den årliga rambudgeteringen som en del av det fleråriga ramförfarandet.
Suuret siirtyvät erät hämärtävät eduskunnan budjettivaltaa24.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Siirtomäärärahojen käyttö on laajentunut kattamaan lähes kaikki ei-lakisääteiset valtion menot. Siirtomäärärahojen mitoittamista ohjaa eniten vuotuinen kehysbudjetointi osana monivuotista kehysmenettelyä.
200 år av övervakning av användningen av offentliga medel13.2.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Statens revisionsverk har granskat användningen av statliga medel redan i 200 års tid. Revisionsverkets grundläggande uppgift är fortfarande att säkerställa att de gemensamma offentliga medlen har använts lagenligt, beslutsenligt och effektivt.
200 vuotta julkisten varojen käytön valvontaa13.2.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastanut valtion varojen käyttöä jo 200 vuoden ajan. VTV:n perustehtävä on edelleen varmistaa, että yhteiset julkiset varat on käytetty lain ja päätösten mukaisesti sekä tuloksellisesti.
De genomsnittliga kampanjkostnaderna för Europaparlamentsval har ökat med en tredjedel12.2.2025 12:00:00 EET | Pressmeddelande
Statens revisionsverk har granskat redovisningarna av valfinansieringen vid Europaparlamentsvalet i juni 2024. De genomsnittliga kampanjkostnaderna för Europaparlamentsvalet ökade med en tredjedel jämfört med valet 2019.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme