THL:n raportti: Laajat sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät eriarvoisuutta ja muuttavat suomalaisen sosiaalipolitiikan suuntaa
Hallituksen kaavailemat sosiaaliturvan leikkaukset ovat monelta osin poikkeuksellisen suuria ja yhdessä hallitusohjelmassa esitettyjen uudistusten kanssa ne muuttavat toteutuessaan suomalaisen sosiaalipolitiikan suuntaa, todetaan THL:n tuoreessa raportissa.
Hallitus suunnittelee leikkauksia muun muassa työttömyysturvaan, asumistukeen, kuntoutusetuuksiin ja toimeentulotukeen. Lisäksi vuosina 2024–2027 jätettäisiin indeksikorotukset tekemättä merkittävään osaan sosiaaliturvaetuuksia. Tämä niin sanottu indeksijäädytys tarkoittaa, että etuuksien ostovoima heikkenee, kun esimerkiksi ruoka kallistuu.
”Etuuksiin kohdistuvat säästöt ovat vain osa hallituksen esittämiä uudistuksia, jotka vievät kohti velvoittavampaa hyvinvointivaltion mallia. Kaavaillut uudistukset korostavat yksilön ja perheiden omaa vastuuta toimeentulostaan. Muutosten seuraukset ovat haitallisimpia niille, joilla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia hankkia työtuloja tai lisätä työntekoa”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.
Indeksijäädytykset heikentävät monen taloutta
Indeksijäädytyksiä on käytetty Suomessa aiemminkin. Nyt niillä on kuitenkin hyvin suuri taloudellinen vaikutus sosiaaliturvaa saaviin ihmisiin ja perheisiin, sillä hintojen nousu on ollut nopeaa.
Suomen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaan sosiaaliturvan leikkaukset eivät saa aiheuttaa samoille ihmisille tai jo valmiiksi heikommassa asemassa oleville kohtuutonta tilannetta.
”Hallituksen ehdotukset sosiaaliturvan säästöistä kasautuvat kuitenkin voimakkaasti heikommassa asemassa oleville, mikä lisää eriarvoisuutta”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola.
Leikkausten yhteisvaikutukset osuvat pahimmin pienituloisimpiin
THL:n laskelmien mukaan hallituksen esittämien sosiaaliturvan leikkausten yhteisvaikutukset kohdistuisivat voimakkaimmin pienituloisimpiin kotitalouksiin.
Ensimmäisessä ja toisessa tulokymmenyksessä yli puolella tulot pienentyisivät, kolmannessa tulokymmenyksessä reilulla kolmanneksella.
”Tästä eteenpäin toimien vaikutukset pienenisivät tulokymmenyksittäin niin, että ylimmässä kymmenyksessä ne koskettaisivat enää vain noin viittä prosenttia ihmisistä”, sanoo THL:n erikoistutkija Joonas Ollonqvist.
Arviossa on huomioitu, että kaikista pienituloisimmille toimeentulotuki korvaisi leikkaukset. Samalla laskennalliseen toimeentulotukeen oikeutettujen määrä kasvaisi arviolta 27 prosenttia eli noin 100 000 hengellä.
Eri väestöryhmissä sosiaaliturvan leikkausten yhteisvaikutukset kohdistuisivat suhteellisesti voimakkaimmin työttömiin ja opiskelijoihin.
Esimerkiksi vajaalla kolmanneksella työttömyysetuutta saavista tulot tippuisivat vähintään viisi prosenttia.
Opiskelijoista noin 64 prosentilla tulot putoaisivat vähintään viidellä prosentilla, kun opintolainaa ei huomioida tuloina. Jos opintolaina huomioidaan, tulot vähenisivät opiskelijoista silti yli 30 prosentilla.
Eläkkeet ovat indeksijäädytysten ulkopuolella, mutta indeksijäädytys osuisi myös eläkkeensaajan asumistukeen, ja eläkeläisistä noin 15 prosentin tulot pienenisivät.
”Sosiaalipolitiikan suunnanmuutoksen kannalta olennaista on, millaisen muodon ja sisällön hallitusohjelmaan kirjattu toimeentulotukiuudistus saa. Hallituksen tavoitteena on puolittaa toimeentulotukea saavien määrä ja lisätä tuen vastikkeellisuutta. Jos saajilla ei ole mahdollisuuksia itse parantaa tilannettaan, vastikkeellisuus johtaa jo lähtötilanteessa niukan toimeentulon heikentymiseen. Sosiaalipolitiikan uuden paradigman reunaehtoja testataan myös perustuslaillisessa arvioinnissa”, Hiilamo sanoo.
THL on toteuttanut sosiaaliturvaleikkausten vaikutusten arvioinnin SISU-mikrosimulointimallilla. Analysoidut toimet kattavat noin kaksi kolmasosaa hallitusohjelmaan kirjatuista sosiaaliturvan leikkauksista.
Vaikutusarvio on laajempi ja laskettu hieman eri oletuksin kuin aiemmin julkaistut. Siinä on otettu huomioon esimerkiksi indeksijäädytykset vuoteen 2027 asti. Arviossa ei ole huomioitu hallituksen toimien mahdollisia työllisyysvaikutuksia.
Tutkimuksesta tiiviisti: Säästötoimet osuvat pienituloisiin - Hallitus tavoittelee talouden tasapainottamisen lisäksi sosiaalipolitiikan suunnanmuutosta
Työpaperi: Hallitusohjelman mukaisten sosiaaliturvan leikkausten vaikutukset vuoteen 2027
Lisätiedot:
Heikki Hiilamo
tutkimusprofessori
THL
p. 029 524 6150
Jussi Tervola
tutkimuspäällikkö
THL
p. 029 524 6134
Joonas Ollonqvist
erikoistutkija
THL
p. 029 524 7953
Sähköpostit ovat muotoa:
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Jätevesitutkimus: kokaiinin käyttö lisääntynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolella, amfetamiinin käyttö kasvussa suuressa osassa maata28.6.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Kokaiinia käytetään yhä enemmän myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, osoittaa THL:n tuore jätevesitutkimus. Pääkaupunkiseudulla ja sen läheisyydessä käytön kasvu on viime aikoina taittunut, mutta useissa kaupungeissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella kokaiinin käyttömäärät ovat mittaushistorian korkeimpia. Myös amfetamiinin käyttömäärät ovat useissa kaupungeissa merkittävästi kasvaneet verrattuna edelliseen valtakunnalliseen seurantaan, joka toteutettiin vuonna 2022.
THL kehittäisi perusterveydenhuoltoa osana hyvinvointialueiden toimintaa Kela-korvausten noston sijaan26.6.2024 08:40:00 EEST | Tiedote
Hallitus esittää yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten nostamista. Esityksen tavoitteena on parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta ja purkaa perusterveydenhuollon hoitojonoja. Lisäksi tavoitteena on siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään ja varhaishoitoon sekä edistää eri ammattiryhmien välistä tarkoituksenmukaista työnjakoa. THL:n arvioi lausunnossaan, että tavoitteet ovat kannatettavia, mutta niiden toteutuminen esityksen mukaisin toimin ei ole varmaa.
Lintuinfluenssarokotukset alkavat – rokotetta tarjotaan niille, joilla on suurentunut riski saada tartunta25.6.2024 13:16:00 EEST | Tiedote
THL on yhteistyössä Ruokaviraston kanssa laatinut suosituksen lintuinfluenssarokotuksen kohderyhmistä. Rokotetta tarjotaan niille 18 vuotta täyttäneille, joilla on työnsä tai muun olosuhteen vuoksi suurentunut riski saada lintuinfluenssatartunta. Tällaisia ovat: turkistarhoilla turkiseläimiin kosketuksissa olevat henkilöt siipikarjan parissa työskentelevät, jotka ovat kosketuksissa siipikarjaan, pois lukien teurastamoiden työntekijät sairaiden tai kuolleiden lintujen tai muiden eläinten käsittelyyn ja hävittämiseen tai tilojen puhdistamiseen osallistuvat henkilöt, kuten eläinperäisten sivutuotteiden käsittelylaitoksissa työskentelevät lintujen rengastajat luonnonvaraisia lintuja hoitavissa lintuhoitoloissa työskentelevät kotieläinpihojen ja lintutarhojen työntekijät virkaeläinlääkärit laboratoriotyöntekijät, jotka käsittelevät lintuinfluenssavirusta tai sitä mahdollisesti sisältäviä näytteitä epäillyn tai varmistetun lintuinfluenssatapauksen lähikontaktit, jos ihmistapauksia ilmenisi.
THL viikolla 26/202419.6.2024 15:28:08 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat keskiviikon 19.6. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Alkoholin kokonaiskulutus väheni edelleen vuonna 2023 – myyntimäärissä suuria alueellisia eroja17.6.2024 10:03:59 EEST | Tiedote
Alkoholinkulutus väheni edelleen viime vuonna. THL:n tuoreen tilaston mukaan alkoholijuomien kokonaiskulutus Suomessa oli 8,7 litraa sataprosenttisena alkoholina 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Tämä on 2,4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme