THL:n raportti: Laajat sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät eriarvoisuutta ja muuttavat suomalaisen sosiaalipolitiikan suuntaa
Hallituksen kaavailemat sosiaaliturvan leikkaukset ovat monelta osin poikkeuksellisen suuria ja yhdessä hallitusohjelmassa esitettyjen uudistusten kanssa ne muuttavat toteutuessaan suomalaisen sosiaalipolitiikan suuntaa, todetaan THL:n tuoreessa raportissa.
Hallitus suunnittelee leikkauksia muun muassa työttömyysturvaan, asumistukeen, kuntoutusetuuksiin ja toimeentulotukeen. Lisäksi vuosina 2024–2027 jätettäisiin indeksikorotukset tekemättä merkittävään osaan sosiaaliturvaetuuksia. Tämä niin sanottu indeksijäädytys tarkoittaa, että etuuksien ostovoima heikkenee, kun esimerkiksi ruoka kallistuu.
”Etuuksiin kohdistuvat säästöt ovat vain osa hallituksen esittämiä uudistuksia, jotka vievät kohti velvoittavampaa hyvinvointivaltion mallia. Kaavaillut uudistukset korostavat yksilön ja perheiden omaa vastuuta toimeentulostaan. Muutosten seuraukset ovat haitallisimpia niille, joilla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia hankkia työtuloja tai lisätä työntekoa”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.
Indeksijäädytykset heikentävät monen taloutta
Indeksijäädytyksiä on käytetty Suomessa aiemminkin. Nyt niillä on kuitenkin hyvin suuri taloudellinen vaikutus sosiaaliturvaa saaviin ihmisiin ja perheisiin, sillä hintojen nousu on ollut nopeaa.
Suomen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaan sosiaaliturvan leikkaukset eivät saa aiheuttaa samoille ihmisille tai jo valmiiksi heikommassa asemassa oleville kohtuutonta tilannetta.
”Hallituksen ehdotukset sosiaaliturvan säästöistä kasautuvat kuitenkin voimakkaasti heikommassa asemassa oleville, mikä lisää eriarvoisuutta”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola.
Leikkausten yhteisvaikutukset osuvat pahimmin pienituloisimpiin
THL:n laskelmien mukaan hallituksen esittämien sosiaaliturvan leikkausten yhteisvaikutukset kohdistuisivat voimakkaimmin pienituloisimpiin kotitalouksiin.
Ensimmäisessä ja toisessa tulokymmenyksessä yli puolella tulot pienentyisivät, kolmannessa tulokymmenyksessä reilulla kolmanneksella.
”Tästä eteenpäin toimien vaikutukset pienenisivät tulokymmenyksittäin niin, että ylimmässä kymmenyksessä ne koskettaisivat enää vain noin viittä prosenttia ihmisistä”, sanoo THL:n erikoistutkija Joonas Ollonqvist.
Arviossa on huomioitu, että kaikista pienituloisimmille toimeentulotuki korvaisi leikkaukset. Samalla laskennalliseen toimeentulotukeen oikeutettujen määrä kasvaisi arviolta 27 prosenttia eli noin 100 000 hengellä.
Eri väestöryhmissä sosiaaliturvan leikkausten yhteisvaikutukset kohdistuisivat suhteellisesti voimakkaimmin työttömiin ja opiskelijoihin.
Esimerkiksi vajaalla kolmanneksella työttömyysetuutta saavista tulot tippuisivat vähintään viisi prosenttia.
Opiskelijoista noin 64 prosentilla tulot putoaisivat vähintään viidellä prosentilla, kun opintolainaa ei huomioida tuloina. Jos opintolaina huomioidaan, tulot vähenisivät opiskelijoista silti yli 30 prosentilla.
Eläkkeet ovat indeksijäädytysten ulkopuolella, mutta indeksijäädytys osuisi myös eläkkeensaajan asumistukeen, ja eläkeläisistä noin 15 prosentin tulot pienenisivät.
”Sosiaalipolitiikan suunnanmuutoksen kannalta olennaista on, millaisen muodon ja sisällön hallitusohjelmaan kirjattu toimeentulotukiuudistus saa. Hallituksen tavoitteena on puolittaa toimeentulotukea saavien määrä ja lisätä tuen vastikkeellisuutta. Jos saajilla ei ole mahdollisuuksia itse parantaa tilannettaan, vastikkeellisuus johtaa jo lähtötilanteessa niukan toimeentulon heikentymiseen. Sosiaalipolitiikan uuden paradigman reunaehtoja testataan myös perustuslaillisessa arvioinnissa”, Hiilamo sanoo.
THL on toteuttanut sosiaaliturvaleikkausten vaikutusten arvioinnin SISU-mikrosimulointimallilla. Analysoidut toimet kattavat noin kaksi kolmasosaa hallitusohjelmaan kirjatuista sosiaaliturvan leikkauksista.
Vaikutusarvio on laajempi ja laskettu hieman eri oletuksin kuin aiemmin julkaistut. Siinä on otettu huomioon esimerkiksi indeksijäädytykset vuoteen 2027 asti. Arviossa ei ole huomioitu hallituksen toimien mahdollisia työllisyysvaikutuksia.
Tutkimuksesta tiiviisti: Säästötoimet osuvat pienituloisiin - Hallitus tavoittelee talouden tasapainottamisen lisäksi sosiaalipolitiikan suunnanmuutosta
Työpaperi: Hallitusohjelman mukaisten sosiaaliturvan leikkausten vaikutukset vuoteen 2027
Lisätiedot:
Heikki Hiilamo
tutkimusprofessori
THL
p. 029 524 6150
Jussi Tervola
tutkimuspäällikkö
THL
p. 029 524 6134
Joonas Ollonqvist
erikoistutkija
THL
p. 029 524 7953
Sähköpostit ovat muotoa:
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 12/202513.3.2025 16:07:32 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 13.3. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Verkkouutiset ke 19.3. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja torjunta edellyttää johdonmukaista panostusta ammattilaisten koulutukseen. Lisätiedot: soile.koskela(at)thl.fi, puh. 029 524 7058 ti 18.3. Osa ihmisistä on riskissä syrjäytyä palveluista, kun sosiaali- ja terveydenhuolto digitalisoituu. Digi muuttaa myös sote-ammattilaisten työtä. Julkaisemme suositukset, joiden avulla voidaan ehkäistä digisyrjäytymistä ja tukea ammattilaisten työ
Väestön alkoholipoliittiset mielipiteet ovat edelleen tiukentuneet - Viinien myyntiä päivittäistavarakaupoissa kannattaa yhä harvempi12.3.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Väestöstä 54 prosenttia pitää nykyistä alkoholipolitiikkaa sopivana, tiukempaa politiikkaa haluaisi 17 prosenttia. Nykyistä väljempää alkoholipolitiikkaa toivoo 20 prosenttia vastaajista. Tulokset käyvät ilmi THL:n Alkoholipoliittiset mielipiteet -kyselystä.
ADHD-diagnoserna bland barn och unga fortsätter att öka – de regionala skillnaderna är fortfarande stora men de könsrelaterade skillnaderna minskar11.3.2025 00:30:00 EET | Pressmeddelande
Enligt THL:s registeruppgifter ökar antalet ADHD-diagnoser bland barn och unga fortfarande. År 2023 hade omkring 11 procent av pojkarna i klass 1–6 en ADHD-diagnos. Bland pojkar i åldern 13–17 var motsvarande andel omkring 10 procent. Andelen ADHD-diagnoser bland flickor var omkring 4 procent i klass 1–6 och omkring 6 procent i åldern 13–17.
Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit yleistyvät edelleen – alueelliset erot yhä suuria, mutta sukupuolierot kaventumassa11.3.2025 00:30:00 EET | Tiedote
THL:n rekisteritietojen mukaan lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien määrä on edelleen kasvanut. Vuonna 2023 noin 11 prosentilla alakouluikäisistä pojista oli ADHD-diagnoosi. 13–17-vuotiailla pojilla vastaava osuus oli noin 10 prosenttia. Alakouluikäisillä tytöillä ADHD-diagnoosien yleisyys oli noin 4 prosenttia ja 13–17-vuotiailla noin 6 prosenttia.
THL:n raportti: Sote-palvelujen vahvistumisesta paljon merkkejä – tiukka talouskuri leimasi hyvinvointialueiden kahta ensimmäistä vuotta10.3.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Hyvinvointialueet ovat kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana ryhtyneet merkittävästi uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluitaan. Palvelujen kehittämistä haastaa kuitenkin paine talouden sopeutuksiin, selviää THL:n toimittamasta laajasta raportista. Lähes sadan tutkijan laatima raportti tarkastelee mittakaavaltaan poikkeuksellista reformia. Se kuvaa, mitä sote-uudistus on tähän mennessä tarkoittanut paitsi palvelujen, myös ohjauksen, järjestämisen ja rahoituksen osalta. ”Sote-uudistus koskee valtavaa määrää palveluita väkivallan ehkäisystä neuvoloihin, vanhusten hoivaan ja erikoissairaanhoitoon. Hyvinvointialueilla on jo tehty paljon erinomaista työtä, mutta tämän mittakaavan uudistukseen menee väistämättä vuosia, sanoo johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen. ”Raportin yksi keskeinen johtopäätös on, että sote-uudistuksen merkitystä ei voi tarkastella vain yhtenä isona kertomuksena. Sitä on katsottava myös useina pieninä tarinoina, joissa huomioidaan sekä hyvinvointialuei
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme