Suomen ympäristökeskus

Syke ja Luke tiedottavat: Tarkastelukehikko Suomen luonnontilaisten ja vanhojen metsien tunnistamiseen on valmistunut

Jaa

EU:n biodiversiteettistrategiassa edellytetään, että kaikki jäljellä olevat luonnontilaiset ja vanhat metsät suojellaan tiukasti EU:n jäsenvaltioissa. Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Luonnonvarakeskus (Luke) ovat tarkastelleet tutkimustiedon avulla, miten luonnontilaiset ja vanhat metsät voidaan tunnistaa Suomessa EU:n komission ohjeiden mukaisesti. Syken ja Luken raportin käsikirjoitus valmistui 4.12. ja luovutettiin ympäristöministeriölle.

Levin kuusia.
Levin kuusia. Esa Nikunen.

Vanhojen metsien suojelemiseksi on vahva tietopohja

EU:n komission ohjeistuksessa on määritelty indikaattorit luonnontilaisille metsille ja vanhoille metsille erikseen. Luonnontilaisten metsien (primary forest) osalta noudatetaan YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) määritelmää, joka on ollut käytössä monissa jäsenmaissa suojelualueilta koottavan tiedon raportoinnissa jo aiemmin. Vanhat luonnontilaiset metsät muodostavat osan EU:n komission ohjeistuksessa määritellyistä vanhoista metsistä. Vanhat metsät (old-growth forest) on kuitenkin laajempi käsite, sillä se sisältää vanhoja metsiä, jotka rakenteeltaan ja dynamiikaltaan alkavat riittävästi muistuttaa vanhaa luonnontilaista metsää. Sekä iän että luonnontilaisuuden vähimmäisvaatimukset ovat alhaisemmat kuin vanhoilla luonnontilaisilla metsillä.

Raportin “Luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät Suomessa – EU:n komission ohjeet ja kansallinen tarkastelu” käsikirjoituksessa on

  • tarkasteltu pohjoismaisiin tieteellisiin tutkimuksiin perustuen keskeisten indikaattorien eli puuston iän ja kuolleen puun määrän vaihtelua luonnontilaisissa metsissä,
  • koottu valtakunnan metsien inventointiaineistoja hyödyntäen luonnontilaisten metsien ja vanhojen metsien potentiaalisia pinta-aloja eri metsäkasvupaikoilla ja maan eri osissa (suurin osa näistä metsistä on jo suojeltu),
  • arvioitu aiempien vanhojen metsien inventointiohjeita ja verrattu niitä EU:n ohjeistukseen.

Syken ja Luken tarkastelun lopputuloksena muodostuu luonnontilaisille ja vanhoille metsille ikää ja kuollutta puuta sekä muita indikaattoreita hyödyntävä tarkastelukehikko, jota voidaan käyttää kohteiden tunnistamisessa ja rajaamisessa. Vanhoja metsiä määritteleville kriteereille ei tutkimustiedosta voi johtaa yksiselitteisiä kynnysarvoja. Tarkastelukehikko ei siten tarjoa valmista ratkaisua vanhojen metsien kansallisiksi kriteereiksi. Prosessin seuraavassa vaiheessa ympäristöministeriö valmistelee yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa kansalliset kriteeriehdotukset poliittista päätöksentekoprosessia varten.

”EU:n ohjeistus vaatii tulkintaa ja siksi tarjoamme laajan, tutkimukseen ja aiempiin inventointitietoihin pohjautuvan tietopaketin päätöksenteon tueksi. Viime kädessä kriteerien määrittelyssä on kyse poliittisesta päätöksestä”, sanoo hanketta vetänyt projektipäällikkö Kimmo Syrjänen Suomen ympäristökeskuksesta.

”Suurin osa luonnontilaisista ja vanhoista metsistä sijaitsee jo suojelluilla alueilla ja pohjoisessa Suomessa sekä valtion mailla. Lasketut pinta-ala-arviot tarjoavat mahdollisuuden tarkastella vanhojen metsien suojelun vaikutuksia puuntuotantoon käytettävissä olevien metsien alaan, mikäli lopulliset vanhojen metsien kriteerit vastaavat laskelmissa käytettyjä kriteereitä,” sanoo tutkimuspäällikkö Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta.

"Tiedämme, että luontokadon pysäyttämisellä on kiire. Tutkimuslaitostemme asiantuntemuksella nyt tehty kooste on arvokas tietopohja kansalliselle työlle. Suurin osa Suomen edustavimmista vanhoista metsistä on jo kartoitettu. On kustannustehokasta käyttää aiempia selvityksiä, kun suojeltavia luonnontilaisia ja vanhoja metsiä tunnistetaan”, sanoo yksikönjohtaja Aino Juslén Suomen ympäristökeskuksesta.

”EU:n BD-strategian luonnontilaiset ja vanhat metsät Suomessa” -hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus ja hankkeen rahoitti ympäristöministeriö. Käsikirjoitus julkaistaan Syken raportteja -julkaisusarjassa alkuvuodesta 2024.   

“Luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät Suomessa – EU:n komission ohjeet ja kansallinen tarkastelu”  -raportin käsikirjoitus (syke.fi)

Ruotsinkielinen versio tiedotteesta valmistuu tiistai-iltapäivällä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote

Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.

Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande

Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.

Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote

Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.

Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release

The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.

Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote

Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye