Syke ja Luke tiedottavat: Tarkastelukehikko Suomen luonnontilaisten ja vanhojen metsien tunnistamiseen on valmistunut
EU:n biodiversiteettistrategiassa edellytetään, että kaikki jäljellä olevat luonnontilaiset ja vanhat metsät suojellaan tiukasti EU:n jäsenvaltioissa. Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Luonnonvarakeskus (Luke) ovat tarkastelleet tutkimustiedon avulla, miten luonnontilaiset ja vanhat metsät voidaan tunnistaa Suomessa EU:n komission ohjeiden mukaisesti. Syken ja Luken raportin käsikirjoitus valmistui 4.12. ja luovutettiin ympäristöministeriölle.
Vanhojen metsien suojelemiseksi on vahva tietopohja
EU:n komission ohjeistuksessa on määritelty indikaattorit luonnontilaisille metsille ja vanhoille metsille erikseen. Luonnontilaisten metsien (primary forest) osalta noudatetaan YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) määritelmää, joka on ollut käytössä monissa jäsenmaissa suojelualueilta koottavan tiedon raportoinnissa jo aiemmin. Vanhat luonnontilaiset metsät muodostavat osan EU:n komission ohjeistuksessa määritellyistä vanhoista metsistä. Vanhat metsät (old-growth forest) on kuitenkin laajempi käsite, sillä se sisältää vanhoja metsiä, jotka rakenteeltaan ja dynamiikaltaan alkavat riittävästi muistuttaa vanhaa luonnontilaista metsää. Sekä iän että luonnontilaisuuden vähimmäisvaatimukset ovat alhaisemmat kuin vanhoilla luonnontilaisilla metsillä.
Raportin “Luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät Suomessa – EU:n komission ohjeet ja kansallinen tarkastelu” käsikirjoituksessa on
- tarkasteltu pohjoismaisiin tieteellisiin tutkimuksiin perustuen keskeisten indikaattorien eli puuston iän ja kuolleen puun määrän vaihtelua luonnontilaisissa metsissä,
- koottu valtakunnan metsien inventointiaineistoja hyödyntäen luonnontilaisten metsien ja vanhojen metsien potentiaalisia pinta-aloja eri metsäkasvupaikoilla ja maan eri osissa (suurin osa näistä metsistä on jo suojeltu),
- arvioitu aiempien vanhojen metsien inventointiohjeita ja verrattu niitä EU:n ohjeistukseen.
Syken ja Luken tarkastelun lopputuloksena muodostuu luonnontilaisille ja vanhoille metsille ikää ja kuollutta puuta sekä muita indikaattoreita hyödyntävä tarkastelukehikko, jota voidaan käyttää kohteiden tunnistamisessa ja rajaamisessa. Vanhoja metsiä määritteleville kriteereille ei tutkimustiedosta voi johtaa yksiselitteisiä kynnysarvoja. Tarkastelukehikko ei siten tarjoa valmista ratkaisua vanhojen metsien kansallisiksi kriteereiksi. Prosessin seuraavassa vaiheessa ympäristöministeriö valmistelee yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa kansalliset kriteeriehdotukset poliittista päätöksentekoprosessia varten.
”EU:n ohjeistus vaatii tulkintaa ja siksi tarjoamme laajan, tutkimukseen ja aiempiin inventointitietoihin pohjautuvan tietopaketin päätöksenteon tueksi. Viime kädessä kriteerien määrittelyssä on kyse poliittisesta päätöksestä”, sanoo hanketta vetänyt projektipäällikkö Kimmo Syrjänen Suomen ympäristökeskuksesta.
”Suurin osa luonnontilaisista ja vanhoista metsistä sijaitsee jo suojelluilla alueilla ja pohjoisessa Suomessa sekä valtion mailla. Lasketut pinta-ala-arviot tarjoavat mahdollisuuden tarkastella vanhojen metsien suojelun vaikutuksia puuntuotantoon käytettävissä olevien metsien alaan, mikäli lopulliset vanhojen metsien kriteerit vastaavat laskelmissa käytettyjä kriteereitä,” sanoo tutkimuspäällikkö Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta.
"Tiedämme, että luontokadon pysäyttämisellä on kiire. Tutkimuslaitostemme asiantuntemuksella nyt tehty kooste on arvokas tietopohja kansalliselle työlle. Suurin osa Suomen edustavimmista vanhoista metsistä on jo kartoitettu. On kustannustehokasta käyttää aiempia selvityksiä, kun suojeltavia luonnontilaisia ja vanhoja metsiä tunnistetaan”, sanoo yksikönjohtaja Aino Juslén Suomen ympäristökeskuksesta.
”EU:n BD-strategian luonnontilaiset ja vanhat metsät Suomessa” -hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus ja hankkeen rahoitti ympäristöministeriö. Käsikirjoitus julkaistaan Syken raportteja -julkaisusarjassa alkuvuodesta 2024.
Ruotsinkielinen versio tiedotteesta valmistuu tiistai-iltapäivällä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kimmo SyrjänenProjektipäällikköSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 666etunimi.sukunimi@syke.fiKari T. KorhonenTutkimuspäällikkö, johtava tutkijaLuonnonvarakeskus
VMI-pohjaiset pinta-ala-arviot
Juha SiitonenTutkijaLuonnonvarakeskus
Puh:295325491etunimi.sukunimi@luke.fiLinkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Number of moths has remained stable for 30 years, but the species have changed significantly27.6.2024 15:21:49 EEST | Press release
The 30th anniversary report of the national Nocturna moth monitoring, coordinated by the Finnish Environment Institute (Syke) and launched in 1993, presents the history, background and changing species of moths in Finland. Nocturna is one of Finland's longest-running monitorings of species and the third longest-running moth monitoring in Europe. As moths are sensitive to changes in the environment, their monitoring provides valuable information about the effects of global warming, for example.
Antalet nattfjärilar har hållits stabilt i 30 år, men artbeståndet har förändrats avsevärt27.6.2024 15:20:36 EEST | Tiedote
Finlands miljöcentrals 30-årsrapport om den riksomfattande Nocturna-nattfjärilsuppföljningen som inleddes 1993 presenterar nattfjärilsuppföljningens historia, bakgrund och nattfjärilsarter som förändras i vårt land. Nocturna är en av Finlands längsta uppföljningar av organismgrupper och den tredje längsta uppföljningen av nattfjärilar i Europa. Nattfjärilarna uttrycker lätt förändringar i miljön, så uppföljningen av dem ger värdefull information om bland annat effekterna av den globala uppvärmningen.
Det varma vädret ökade antalet observationer av cyanobakterier i insjöarna, vid kusterna och i Finska viken27.6.2024 13:06:21 EEST | Tiedote
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat sedan förra veckan. Till följd av det varma vädret förekommer det något mer cyanobakterier i insjöarna än genomsnittet för tidpunkten. Observationerna av cyanobakterier har ökat betydligt i Finska vikens havsområde och i norra delen av Östersjöns huvudbassäng.
Warm weather has increased blue-green algae observations in inland waters, on the coasts and in the Gulf of Finland area27.6.2024 13:04:13 EEST | Press release
The number of blue-green algae observations has increased since last week. As a result of the warmer weather, the occurrences of blue-green algae in inland waters are slightly above average for the time of year. There has been a significant increase in blue-green algae observations in the Gulf of Finland and in the northern part of the Northern Baltic Proper.
Lämmin sää lisäsi sinilevähavaintoja sisävesillä, rannikoilla sekä Suomenlahden alueella27.6.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevähavaintojen määrä on lisääntynyt viime viikosta. Lämpimien säiden seurauksena sinilevää esiintyy sisävesillä ajankohtaan nähden hieman keskimääräistä enemmän. Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet merkittävissä määrin Suomenlahden merialueella ja Itämeren pääaltaan pohjoisosassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme