”Mitä kärjekkäämpi keskusteluilmapiiri, sitä helpompi meitä on repiä kauemmaksi toisistamme”
Päättäjien vaikutusvaltaa somessa ei tunneta tarpeeksi. Digiaikana äänestäjien ja päättäjien vuoropuheluun tarvitaan nykyistä monipuolisempia foorumeita ja taitoja. Kansanedustajat luottavat edelleen viestinnässään perinteisiin some-alustoihin, mutta näköpiirissä on jo vaihtoehtoja.
Twitterin (nykyinen X) myllerrys ei näytä vähentäneen kansanedustajien tai heidän yleisöjensä aktiivisuutta alustalla. Huhtikuusta 2022 huhtikuuhun 2023 kansanedustajat viestivät Twitterissä neljänneksen enemmän kuin vastaavana aikana kolme vuotta aiemmin. Viestit keräsivät myös selvästi aiempaa enemmän reaktioita, eli tykkäyksiä ja jakoja. Aiemmin viesteissä korostui nokittelu, mutta kolme vuotta myöhemmin tilalle näkyvimmäksi teemaksi nousi turvallisuus.
Tiedot ilmenevät Sitran Meedius Internationalilla teettämästä sosiaalisen median analyysista, jossa tarkasteltavana oli kansanedustajien viestintä Twitterissä vuoden mittaisella tarkastelujaksolla. Analyysin teetti Sitran projekti, joka tarkastelee digitalisaation vaikutuksia demokratiaan ja mediaympäristön murrosta.
Sitran projektijohtajan Jukka Vahdin mukaan nykyisten somekanavien rinnalle toimivaan demokratiaan tarvitaan monipuolisesti myös muita osallistumisen, vaikuttamisen ja mielipiteen ilmaisun tapoja ja foorumeita – niin digitaalisia kuin kasvokkaisiin kohtaamisiin perustuvia. Sitra onkin kokeillut kuluvan vuoden aikana uusia osallistumisen tapoja niin verkossa kuin eri puolella Suomea.
“Tarvitsemme myös lisää ymmärrystä erilaisista vallan ja vaikuttamisen tavoista digitaalisella aikakaudella. Tämän ymmärryksen tarve on entisestään kasvanut informaatiosodankäynnin ja hybridivaikuttamisen lisääntyessä. Mitä kärjekkäämpi yhteiskunnallinen keskusteluilmapiiri, sitä helpompi eri leirien väliin on lyödä kiiloja ja vaikuttaa näin myös ulkopuolelta – repiä meitä kauemmaksi toisistamme”, Vahti sanoo.
Keskustelu näyttää kärjistyneen mutta syitä voi vain arvailla – läpinäkyvyyttä tarvitaan
Suurimmista somekanavista on 15 vuoden aikana tullut merkittäviä yhteiskunnallisen keskustelun, nokittelun, provosoimisen ja riitelyn foorumeita. Samalla somekanavien logiikka ja algoritmit ohjaavat sitä, millaiset aiheet saavat näkyvyyttä ja millainen viestintätyyli herättää eniten huomiota. Eri arvioiden mukaan 70–80 prosenttia suomalaisista käyttää jotakin sosiaalisen median palvelua. Twitterillä on arvioitu olevan Suomessa yli miljoona käyttäjää. Samaan aikaa jopa lähes 70 prosenttia suomalaisista kokee keskusteluilmapiirin huonontuneen, selviää Ylen Hyvin sanottua -hankkeen tuoreesta kyselytutkimuksesta.
Nyt tehdyssä analyysissa tarkasteltavana oli kaikkiaan yli 120 000 twiittiä. Analyysi on jatkoa vuonna 2021 julkistetulle analyysille, jossa vuoden mittaisella tarkastelujaksolla selvitettiin, mitkä aiheet ja viestintätyylit korostuivat kansanedustajien viestinnässä ja ketkä kansanedustajat ja mitkä puolueet tekivät vaikuttavinta viestintää. Vaikuttavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon viestit saivat reaktioita eli tykkäyksiä, kommentteja ja jakoja.
Huutomerkillä merkittiin analyysissa viestit, joiden arvioitiin sisältävän esimerkiksi mahdollista disinformaatiota, vihapuhetta tai poikkeuksellisen voimakasta kielenkäyttöä. Kolmen vuoden takaiseen verrattuna näiden huutomerkkiviestien määrä vähentyi. Samalla kuitenkin nämä kärjekkäät viestit herättivät selvästi aiempaa enemmän reaktioita.
Tämän voi nähdä merkkinä Twitter-keskustelun polarisoitumisesta. Tämän analyysin perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, johtuuko se poliitikoista, heidän yleisöistään, some-alustan algoritmeista, muutoksista Twitterin käyttäjäkunnassa, bottitilien yleistymisestä tai yhteiskunnallisen keskustelun kärjistymisestä. Tämä kertoo osaltaan nykyisten somepalvelujen toiminnan läpinäkymättömyydestä. Kokonaisvaltaiset someanalyysit ovat Vahdin mukaan tärkeitä, sillä sirpaleisessa mediaympäristössä kokonaiskuva jää usein näkymättömiin. Jokainen näkee keskustelusta lähinnä omassa some-virrassaan esiintyvän version.
Vahti sanoo, että demokratian kannalta olisi toivottavaa, että esimerkiksi riippumattomat mediatoimijat tai kansalaisjärjestöt tekisivät sosiaalisen median toimintalogiikkaa näkyviksi nykyistä kokonaisvaltaisemmin erilaisin some-monitoroinnin keinoin.
”Nykymallissa huomiomme kaappaa aina jokin yksittäinen somekohu kerrallaan. Paremman kokonaiskuvan kautta olisi mahdollista yhdessä asettaa tavoitteita sille, millaista tulevaisuuden somea, keskustelua ja politiikan kulttuuria haluamme rakentaa”, Vahti sanoo.
Sitran Demokratia ja osallisuus -teeman tavoitteena on etsiä ratkaisuja yhteiskunnallisen osallisuuden ja luottamuksen vahvistamiseksi sekä uusien teknologioiden hyödyntämiseksi. Demokratia toimii vain, jos ihmiset luottavat toisiinsa, yhteiskunnallisiin instituutioihin ja päätöksentekijöihin.
Lue lisää mediaympäristön murroksen ja osallistumisen hankkeista eri puolilla Suomea |
|
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka VahtiProjektijohtajaSitra, Digitaalinen valta ja demokratia
Jukka keskittyy erityisesti nopeasti muuttuvan mediaympäristön, sosiaalisen median ja dis- ja misinformaation aiheuttamiin haasteisiin demokratialle sekä ymmärryksen lisäämiseen datan ja digitaalisen vallan yhteiskunnallisesta merkityksestä.
Samuli LaitaJohtava viestinnän asiantuntija, media
Samulin työhön kuuluu vuorovaikutus suomalaisten medioiden kanssa ja toimittajille Samuli onkin hyvä ensikontakti Sitraan.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Sitra on suomalaisten tulevaisuustalo, joka ennakoi tulevaisuuteemme vaikuttavia ilmiöitä. Teemme töitä asiantuntemuksella ja suurella sydämellä. Kehitämme ja selvitämme uusia ratkaisuja sekä teemme ennakkoluulottomia kokeiluja yhdessä erilaisten toimijoiden kanssa. Sitran tavoitteena on reilu, kestävä ja innostava tulevaisuus. Tulevaisuus, jossa ihmiset voivat hyvin maapallon kantokyvyn rajoissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
De starka ekonomiexperterna Matti Paavonen och Petri Rouvinen kommer att stöda Sitras nya riktning10.9.2024 08:16:00 EEST | Pressmeddelande
Anställning av huvudekonom och senior rådgivare hör samman med framtidshusets strategi som trädde i kraft i september.
Vahvat talousosaajat Matti Paavonen ja Petri Rouvinen tukemaan Sitran uutta suuntaa10.9.2024 08:16:00 EEST | Tiedote
Tulevaisuustalon työ keskittyy jatkossa yhä voimallisemmin kestävän talouskasvun edistämiseen. Pääekonomistin ja vanhemman neuvonantajan palkkaaminen tukee Sitran uutta strategiaa.
Finland kan avsevärt öka produktionen av växtproteiner fram till 2040 – säkerställer försörjningstryggheten och diversifierar näringen5.9.2024 02:00:00 EEST | Pressmeddelande
Den inhemska produktionen av växtprotein kunde tredubblas fram till 2040. Detta kräver stora insatser, såsom att diversifiera jordbruket, förbättra lönsamheten och bygga värdekedjor. Inhemska växtproteiner kan spela en viktig roll för att säkerställa Finlands självförsörjning och hälsosam näring.
Suomi voi lisätä merkittävästi kasviproteiinien tuotantoa 2040 mennessä – turvaa huoltovarmuutta ja monipuolistaa ravitsemusta5.9.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Kotimainen kasviproteiinin tuotanto on mahdollista kolminkertaistaa nykyisestä vuoteen 2040 mennessä. Tämä edellyttää mittavia toimia, kuten viljelyn monimuotoistamista, kannattavuuden parantamista ja arvoketjujen rakentamista. Kotimaisilla kasviproteiineilla voi jatkossa olla merkittävä rooli Suomen omavaraisuuden ja terveellisen ravitsemuksen turvaamisessa.
Finland can significantly increase plant protein production by 2040 to secure security of supply and diversify nutrition5.9.2024 02:00:00 EEST | Press release
Domestic plant protein production could be tripled by 2040 compared to today. This will require major efforts, such as diversifying farming, improving profitability and building value chains. Domestic plant proteins can play a significant role in ensuring Finland’s self-sufficiency and healthy nutrition.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme