Yli 50 000 hehtaaria peltoa on jo saanut kipsikäsittelyn – viljelijä, hae kipsiä nyt!

KIPSI-hanke käynnistyi Saaristomeren valuma-alueella vuonna 2019. Hanke laajeni vuonna 2022 kattamaan koko Suomen rannikkoalueen. Saaristomeren valuma-alueella kipsiä on levitetty nyt noin 24 000 hehtaarille. Muualla Suomessa kipsillä on käsitelty noin 29 000 hehtaaria.

Saaristomeren alueen hehtaaritavoitteesta on jäljellä noin puolet ja kipsitukikelpoista peltoalaa on runsaasti. Alueelle toivotaan kunnon hakupiikkiä nyt auenneella hakukierroksella ja hankkeessa pyritään tehostamaan kipsistä viestimistä entisestään.

Muualla Suomessa kärkipäässä kipsihakemusten määrässä ovat Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjanmaa. Ensimmäiseen kipsiä on haettu kahdessa vuodessa lähes 10 000 hehtaarille ja Pohjanmaallekin yli 8 000 hehtaarille. Pohjalaismaakuntien innostusta selittänee ainakin se, että alueen perunanviljelijät ovat tottuneita kipsin käyttäjiä, peruna kun hyötyy kipsin kalsiumista.

Kipsitukea on Saaristomeren alueen ulkopuolella eli vuonna 2022 laajentuneella hankealueella jäljellä vielä noin 10 000 hehtaarille. Tavoitteen tultua täyteen ei kipsihakua näillä näkymin olla avaamassa näillä alueilla enää uudestaan.

Kipsihaku on nyt auki ympäri rannikkoalueita

Kipsihaku on nyt avattu alla olevalla kartalla osoitetuilla alueilla. Hakualueen rajauksen tarkoituksena on kohdistaa kipsin levitystä sinne, mistä sillä todennäköisimmin saadaan paras vesiensuojeluvaikutus. Taustalla ovat alueelliset vesienhoitosuunnitelmat ja vesienhoidon toimenpideohjelmat.

Kipsi on viljelijälle ilmaista ja verovapaata eikä se vaikuta maataloustukiin. Kipsinlevitystä haetaan aluehallinnon asiointipalvelusta osoitteesta www.kipsinlevitys.fi. Maanparannuskipsiä ei levitetä järvien valuma-alueille, pohjavesi- tai Natura-alueille eikä luomupelloille. Viljelijä voi halutessaan tarkastaa etukäteen lohkojensa kipsitukikelpoisuuden hankkeen karttapalvelusta: KIPSI-hankkeen karttapalvelu (arcgis.com)

Kipsihaku on auki jatkuvana. Kesällä 2024 haussa pidetään tauko, jonka aikana urakoitsijat suunnittelevat syksyn levityksiä. Nyt haettava kipsi voidaan levittää keväällä tai syksyllä 2024. Kipsitukipäätös on voimassa vuoden 2025 syksyyn asti, eli kipsin levityksen voi tarvittaessa siirtää esimerkiksi haastavien säiden vuoksi.

Maanparannuskipsi on turvallista käyttää

KIPSI-hankkeen käyttämä maanparannuskipsi on kalsiumsulfaattia, ja sitä syntyy Siilinjärvellä lannoitevalmistuksen sivutuotteena. Se on neutraali yhdiste, joka ei vaikuta pellon happamuuteen eikä suolaa peltomaata. Kipsistä otetaan säännöllisesti näytteet eikä paikallisesta esiintymästä louhittu, apatiitista saatu kipsi sisällä raskasmetalleja tai radioaktiivisuutta. Siilinjärven kipsi on Ruokaviraston hyväksymä maanparannusaine.

Kipsi nostaa peltomaan ionivahvuutta ja parantaa maan mururakennetta. Tällöin pintamaan eroosio vähenee ja kiintoaineshuuhtouma vähenee noin 50 prosenttia ja kokonaisfosforin huuhtouma pienenee noin 30–50 prosenttia. Myös orgaanisen hiilen huuhtoutuminen vähentyy noin puolella. Fosfori säilyy kasveille käyttökelpoisena, eli sitä ei sidota pois kasvien ulottuvilta.

Kipsin mukana peltoon tulee rikkiä (n. 620 kg/ha), kalsiumia (n. 780 kg/ha) ja hieman fosforia (n. 8 kg/ha), eli kipsillä on myös lannoittava vaikutus. Fosforilannoitusrajoissa kipsiä ei kuitenkaan tarvitse huomioida.

KIPSI-hanke rahoitetaan ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta ja EU:n elpymisrahastosta (RRF). Lisätietoa hankkeesta löytyy hankkeen nettisivuilta: www.ely-keskus.fi/kipsinlevitys

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Minna Kolari, p. 0295 025 062

Sähköposti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi