Jään kantavuus vaihtelee merkittävästi Etelä-Savossa
Seuranta-asemien havaintojen perusteella Etelä-Savon jäät eivät vielä kestä moottoriajoneuvoja ja jään kantavuus voi vaihdella merkittävästi jopa metrin säteellä.
Etelä-Savon ELY-keskus ja Suomen Ympäristökeskus mittasivat jään paksuuksia kuudella järvellä Etelä-Savossa. Mittaukset tehtiin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta. Jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelivat järven mukaan 6–16 senttimetrin välillä, mutta järven sisällä jään kantavuudessa voi olla jopa metrinkin säteellä huomattavia eroja. Alueellisilla seuranta-asemilla nyt havaitut jäänpaksuudet ovat 0–5 cm 2000-luvun joulukuun keskiarvoja heikommat.
Tällä hetkellä alueellisilla seurantapisteillä on jään päällä 5–18 cm paksuinen kerros lunta. Alueellisilla seurantapisteillä eniten lunta oli Mäntyharjun Pyhävedellä ja Pertunmaan Peruvedellä, keskimäärin 16 cm. Vähiten lunta (5 cm) mitattiin Yövedellä, missä myös mitattiin kierroksen paksuin jää (keskimäärin 12 cm).
20.11. tehdyllä vuoden ensimmäisellä jääkierroksella seurantapaikat olivat Pyhäveden pistettä lukuun ottamatta sulina. Pyhäveden seurantapisteellä oli silloin noin sentin verran jäätä. Tämän kierroksen jälkeen tulleet runsaat lumisateet ovat todennäköisesti hidastaneet järvien jäätymistä.
Kyyvedellä jääpeitteen paksuus oli yhdeksän senttimetriä, ollen ajankohtaan nähden 11 senttiä keskimääräistä ohuempaa. Oravissa jäänpaksuus oli 16 cm, kirjoitushetkellä jäänpaksuuden poikkeamaa keskiarvosta ei ollut raportoitu.
Jos seurantapisteen kohdalle on merkitty ”ei mittaustulosta”, jää on ollut liian heikkoa mittauksen turvalliseen suorittamiseen.
Jäänmittaustulokset 11.12.2023.
- Haukivuori Kyyvesi 9 cm. Teräsjäätä 9 cm. Poikkeama keskiarvosta -11 cm.
- Oravi Haukivesi 16 cm. Oravista saatavilla vain tieto jään kokonaispaksuudesta.
- Ristiina Yövesi 12 cm. Teräsjäätä keskimäärin 7 cm, kohvajäätä keskimäärin 5 cm, lunta jään päällä 5 cm. Lumen ja jään välissä vettä 6 cm. Jään paksuus vastaa ajankohdan 2000-luvun keskiarvoa.
- Mäntyharju Korpijärvi 10 cm. Teräsjäätä 10 cm, lunta jään päällä 14 cm. Lumen ja jään välissä vettä 1 cm. Poikkeama ajankohdan 2000-luvun keskiarvosta -0,7 cm.
- Mäntyharju Pyhävesi 7 cm. Teräsjäätä 7 cm, lunta jään päällä 16 cm. Lumen ja jään välissä vettä 10 cm. Poikkeama ajankohdan 2000-luvun keskiarvosta –5,3 cm.
- Pertunmaa Peruvesi 10 cm. Teräsjäätä 10 cm, lunta jään päällä 16 cm. Lumen ja jään välissä vettä 5 cm. Poikkeama ajankohdan 2000-luvun keskiarvosta -3,3 cm.
Yövedellä havaittiin kierroksen paksuin jää, keskimäärin 12 cm. Ohuimmat jääpeitteet mitattiin Mäntyharjun Pyhävedellä (keskimäärin 7 cm). Etelä-Savon paksuin havaittu jääpeite on nyt Haukivedellä Oravissa.
Valtakunnallisista jäähavaintopaikoista Haukivuoren Kyyvedellä mitattiin kokonaisjäänpaksuudeksi 9 cm, joka on 11 cm vähemmän kuin pitkän ajankohdan keskiarvo. Haukivedellä Oravin havaintopaikalla jään paksuus oli 16 cm.
Mittaukset tehdään valtakunnallisilla jäähavaintopaikoilla kymmenen päivän välein ja alueellisilla havaintopaikoilla kuun 10. ja 20. päivä. Seuraava mittauspäivä on valtakunnallisilla havaintopaikoilla 20.12.2023. Alueellisilla havaintopaikoilla seuraava mittauskierros on 18.12.2023, mikä on vuoden 2023 viimeinen.
Sääennusteen mukaan seuraavan kymmenen päivän aikana on useampi lumisadepäivä, joiden aikana satanee lähemmäs 15 cm lunta. Lämpötilat vaihtelevat -1 ja -11 asteen välillä. Jouluviikolle on nyt ennustettu plussakelien mahdollisuutta. Mahdolliset plussakelit yhdistettynä useilla järvillä havaittuun lumen ja jään väliseen vesikerrokseen voivat paikoitellen lisätä kohvan muodostumista. Lumentulo voi myös sopivissa paikallisissa olosuhteissa paksuntaa nykyistä eristävää lumikerrosta jäiden päällä, heikentäen jääkerroksien paksunemista.
Tämän jääkierroksen havaintojen perusteella moottoriajoneuvoilla jäille meno ei ole vielä turvallista. Teräsjäätä ei ollut millään mittauspisteellä vähintään 15 cm, mikä on turvaraja moottorikelkalle. Lisäksi Yövedellä havaittiin metrin säteellä 5 cm ero teräsjään paksuudessa, mikä voi nykyisillä jäänpaksuuksilla ratkaista kestääkö jää edes jalankulkijan.
Toinen esimerkki Etelä-Savon jäätilanteen arvaamattomuudesta saatiin Peruvedeltä: Koekairauksissa teräsjään keskimääräiseksi paksuudeksi mitattiin noin 10 cm. Kuitenkin noin 20 metrin päässä kairauspisteestä jäänkestävyyden alustavaan arviointiin käytetty tylppäpäinen puusauva meni kertaiskulla jäästä läpi. Tässäkin muutos jään kestävyydessä tapahtui metrin säteellä, ja paikka oli suunnilleen yhtä kaukana rannasta kuin kairauspiste.
Koska jään kantavuus voi jääkierroksen havaintojen perusteella romahtaa jopa metrin säteellä eikä jäässä tapahtuvia muutoksia välttämättä näe lumen läpi, ELY-keskus kehottaa harkitsemaan jäille menoa kaksi kertaa.
Ilmoitetut jäänpaksuudet eivät milloinkaan kerro kyseisen järven koko jäätilannetta, vaan pelkästään yhden tutkimuskohteen tuloksen. Mittauspaikat ovat korkeintaan 100 metrin etäisyydellä rannasta, eivätkä näin ollen kuvaa selkävesien jäätilannetta. Mittauspaikat eivät myöskään sijaitse virtapaikoissa.
Vain teräsjää kantaa tarpeeksi
Jään kantokyky on aina arvioitava teräsjään mukaan. Yksin kulkevan ihmisen alla on oltava vähintään viisi senttimetriä teräsjäätä. Moottorikelkalla ajettaessa teräsjäätä on oltava koko ajoreitin pituudella vähintään 15 cm. Vasta noin 20 cm paksu teräsjää kantaa henkilöauton. Teräsjää on kirkas, läpikuultava ja tasainen. Vaalea ja huokoinen lumisohjosta muodostunut jää on kohvajäätä, jonka kantavuus on enintään puolet teräsjään kantavuudesta.
Oikeat varusteet mukaan jäälle
Jäällä liikuttaessa on pidettävä mukana jäänaskaleita, joiden avulla voi vetää itsensä takaisin jäälle. Hyvä apuväline on myös tukeva keppi, jolla voi kokeilla jään laatua sekä auttaa hädän tullen itseään ja toisia. Heittoliinan voi tarvittaessa nopeasti heittää auttajalle tai autettavalle. Kelluntapuvut ja -takit sekä pelastusliivit suojaavat viimalta ja helpottavat onnettomuuden sattuessa pelastautumista. Jäällä liikuttaessa kannattaa aina pitää mukana myös pilliä, koska sen ääni kuuluu huutoa kauemmaksi.
Yhteyshenkilöt
Juuso Pätynenvesistösuunnittelija
Puh:0295 024 273juuso.patynen@ely-keskus.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Etelä-Savon ELY-keskus tuottaa valtion aluehallinnon palveluja ja osallistuu maakunnan kehittämiseen Etelä-Savon maakunnan alueella. Palvelumme kohdistuvat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, maaseutuun sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin. Omaa toimialuetta laajemmin hoidamme rakennerahastotehtäviä Itä-Suomen alueella, koordinoimme vesienhoitoa Vuoksen vesistöalueella ja vastaamme valtakunnallisen TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksen toiminnasta. Viraston toimipaikka sijaitsee Mikkelissä.
Etelä-Savon ELY-keskus
Jääkärinkatu 14, PL 164
50101 Mikkeli
puh. 0295 024 000
https://www.ely-keskus.fi/ely-etela-savo
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Savon ELY-keskus
Etelä-Savossa haetaan ideoita uudeksi käytöksi vajaalle käytölle jääneisiin rakennuksiin26.9.2024 12:45:43 EEST | Tiedote
Etelä-Savon ELY-keskus on käynnistänyt hankkeen "Julkisen rakennuskannan uudet sisällöt", jolla ideoidaan uutta käyttöä vähälle käytölle jääneisiin, julkisiin rakennuksiin. Lempinimen Jurakausi saanut hanke toteutetaan yhteistyössä alueen kuntien kanssa, joilla on paras tieto paikallisen rakennuskannan potentiaalista uudessa käyttötarkoituksessa.
Koulujen alkaminen vähensi työttömien naisten määrää24.9.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Etelä-Savossa oli elokuun lopussa 5 641 työtöntä, 453 henkilöä ja 9 % enemmän kuin vuosi sitten. Elokuun aikana kokonaan työttömien määrä laski 383:lla (6 %) ja lomautettujen määrä 46:lla (11 %). Työttömien naisten määrä laski 286:lla, isona syynä koulujen alkaminen. Työttömien miesten määrä laski vähemmän, 97:llä. Elokuun lopussa työttömänä oli 10,1 % työvoimasta.
1260 ukrainalaista siirtynyt kuntalaisiksi Etelä-Savossa11.9.2024 08:10:00 EEST | Tiedote
Tilapäistä suojelua saavia ukrainalaisia on siirtynyt kuntalaisiksi jokaisessa Etelä-Savon kunnassa. Eniten ukrainalaisia maakunnassa on sijoittunut Mikkeliin ja toiseksi eniten Pieksämäelle. Yhteensä tilapäistä suojelua saavia ukrainalaisia on siirtynyt kuntiin 1260.
Arvokkaiden lintuvesien kunnostus Pieksämäellä jatkuu26.8.2024 12:36:02 EEST | Tiedote
Etelä-Savon ELY-Keskus jatkaa kunnostusruoppauksia kahdella arvokkaalla lintuvesikohteella; Vehkalammella ja Kirkko-Surnuilla. Hanke toteutetaan osana Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka rahoittaa ympäristöministeriö. Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt molemmille kohteille vesilain mukaiset luvat viime vuonna.
Kangasniemen Pukkiselän tilaa parannetaan vedenpintaa nostamalla22.8.2024 10:10:42 EEST | Tiedote
Etelä-Savon ELY-keskus aloittaa kunnostustyöt arvokkaalla lintuvesikohteella Kangasniemen Pukkiselällä. Pukkiselkää kunnostetaan rakentamalla pohjapato Pukkiselän ja Tiplammen väliseen uomaan, Luusniementien välittömään läheisyyteen. Pohjapadon tarkoitus on pidättää vettä järvessä kuivimpina aikoina ja ehkäistä näin järven umpeenkasvua. Hanke toteutetaan osana Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka rahoittaa ympäristöministeriö. Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt vesilain mukaisen luvan pohjapadon rakentamiselle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme