Jään kantavuus vaihtelee merkittävästi Etelä-Savossa

Etelä-Savon ELY-keskus ja Suomen Ympäristökeskus mittasivat jään paksuuksia kuudella järvellä Etelä-Savossa. Mittaukset tehtiin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta. Jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelivat järven mukaan 6–16 senttimetrin välillä, mutta järven sisällä jään kantavuudessa voi olla jopa metrinkin säteellä huomattavia eroja. Alueellisilla seuranta-asemilla nyt havaitut jäänpaksuudet ovat 0–5 cm 2000-luvun joulukuun keskiarvoja heikommat.

Tällä hetkellä alueellisilla seurantapisteillä on jään päällä 5–18 cm paksuinen kerros lunta. Alueellisilla seurantapisteillä eniten lunta oli Mäntyharjun Pyhävedellä ja Pertunmaan Peruvedellä, keskimäärin 16 cm. Vähiten lunta (5 cm) mitattiin Yövedellä, missä myös mitattiin kierroksen paksuin jää (keskimäärin 12 cm).

20.11. tehdyllä vuoden ensimmäisellä jääkierroksella seurantapaikat olivat Pyhäveden pistettä lukuun ottamatta sulina. Pyhäveden seurantapisteellä oli silloin noin sentin verran jäätä. Tämän kierroksen jälkeen tulleet runsaat lumisateet ovat todennäköisesti hidastaneet järvien jäätymistä.

Kyyvedellä jääpeitteen paksuus oli yhdeksän senttimetriä, ollen ajankohtaan nähden 11 senttiä keskimääräistä ohuempaa. Oravissa jäänpaksuus oli 16 cm, kirjoitushetkellä jäänpaksuuden poikkeamaa keskiarvosta ei ollut raportoitu.

Jos seurantapisteen kohdalle on merkitty ”ei mittaustulosta”, jää on ollut liian heikkoa mittauksen turvalliseen suorittamiseen.

Jäänmittaustulokset 11.12.2023.

• Haukivuori Kyyvesi 9 cm. Teräsjäätä 9 cm. Poikkeama keskiarvosta -11 cm.
• Oravi Haukivesi 16 cm. Oravista saatavilla vain tieto jään kokonaispaksuudesta.
• Ristiina Yövesi 12 cm. Teräsjäätä keskimäärin 7 cm, kohvajäätä keskimäärin 5 cm, lunta jään päällä 5 cm. Lumen ja jään välissä vettä 6 cm. Jään paksuus vastaa ajankohdan 2000-luvun keskiarvoa.
• Mäntyharju Korpijärvi 10 cm. Teräsjäätä 10 cm, lunta jään päällä 14 cm. Lumen ja jään välissä vettä 1 cm. Poikkeama ajankohdan 2000-luvun keskiarvosta -0,7 cm.
• Mäntyharju Pyhävesi 7 cm. Teräsjäätä 7 cm, lunta jään päällä 16 cm. Lumen ja jään välissä vettä 10 cm. Poikkeama ajankohdan 2000-luvun keskiarvosta –5,3 cm.
• Pertunmaa Peruvesi 10 cm. Teräsjäätä 10 cm, lunta jään päällä 16 cm. Lumen ja jään välissä vettä 5 cm. Poikkeama ajankohdan 2000-luvun keskiarvosta -3,3 cm.

Yövedellä havaittiin kierroksen paksuin jää, keskimäärin 12 cm. Ohuimmat jääpeitteet mitattiin Mäntyharjun Pyhävedellä (keskimäärin 7 cm). Etelä-Savon paksuin havaittu jääpeite on nyt Haukivedellä Oravissa.

Valtakunnallisista jäähavaintopaikoista Haukivuoren Kyyvedellä mitattiin kokonaisjäänpaksuudeksi 9 cm, joka on 11 cm vähemmän kuin pitkän ajankohdan keskiarvo. Haukivedellä Oravin havaintopaikalla jään paksuus oli 16 cm.

Mittaukset tehdään valtakunnallisilla jäähavaintopaikoilla kymmenen päivän välein ja alueellisilla havaintopaikoilla kuun 10. ja 20. päivä. Seuraava mittauspäivä on valtakunnallisilla havaintopaikoilla 20.12.2023. Alueellisilla havaintopaikoilla seuraava mittauskierros on 18.12.2023, mikä on vuoden 2023 viimeinen.

Sääennusteen mukaan seuraavan kymmenen päivän aikana on useampi lumisadepäivä, joiden aikana satanee lähemmäs 15 cm lunta. Lämpötilat vaihtelevat -1 ja -11 asteen välillä. Jouluviikolle on nyt ennustettu plussakelien mahdollisuutta. Mahdolliset plussakelit yhdistettynä useilla järvillä havaittuun lumen ja jään väliseen vesikerrokseen voivat paikoitellen lisätä kohvan muodostumista. Lumentulo voi myös sopivissa paikallisissa olosuhteissa paksuntaa nykyistä eristävää lumikerrosta jäiden päällä, heikentäen jääkerroksien paksunemista.

Tämän jääkierroksen havaintojen perusteella moottoriajoneuvoilla jäille meno ei ole vielä turvallista. Teräsjäätä ei ollut millään mittauspisteellä vähintään 15 cm, mikä on turvaraja moottorikelkalle. Lisäksi Yövedellä havaittiin metrin säteellä 5 cm ero teräsjään paksuudessa, mikä voi nykyisillä jäänpaksuuksilla ratkaista kestääkö jää edes jalankulkijan.

Toinen esimerkki Etelä-Savon jäätilanteen arvaamattomuudesta saatiin Peruvedeltä: Koekairauksissa teräsjään keskimääräiseksi paksuudeksi mitattiin noin 10 cm. Kuitenkin noin 20 metrin päässä kairauspisteestä jäänkestävyyden alustavaan arviointiin käytetty tylppäpäinen puusauva meni kertaiskulla jäästä läpi. Tässäkin muutos jään kestävyydessä tapahtui metrin säteellä, ja paikka oli suunnilleen yhtä kaukana rannasta kuin kairauspiste.

Koska jään kantavuus voi jääkierroksen havaintojen perusteella romahtaa jopa metrin säteellä eikä jäässä tapahtuvia muutoksia välttämättä näe lumen läpi, ELY-keskus kehottaa harkitsemaan jäille menoa kaksi kertaa.

Ilmoitetut jäänpaksuudet eivät milloinkaan kerro kyseisen järven koko jäätilannetta, vaan pelkästään yhden tutkimuskohteen tuloksen. Mittauspaikat ovat korkeintaan 100 metrin etäisyydellä rannasta, eivätkä näin ollen kuvaa selkävesien jäätilannetta. Mittauspaikat eivät myöskään sijaitse virtapaikoissa.

Vain teräsjää kantaa tarpeeksi

Jään kantokyky on aina arvioitava teräsjään mukaan. Yksin kulkevan ihmisen alla on oltava vähintään viisi senttimetriä teräsjäätä. Moottorikelkalla ajettaessa teräsjäätä on oltava koko ajoreitin pituudella vähintään 15 cm. Vasta noin 20 cm paksu teräsjää kantaa henkilöauton. Teräsjää on kirkas, läpikuultava ja tasainen. Vaalea ja huokoinen lumisohjosta muodostunut jää on kohvajäätä, jonka kantavuus on enintään puolet teräsjään kantavuudesta.

Oikeat varusteet mukaan jäälle

Jäällä liikuttaessa on pidettävä mukana jäänaskaleita, joiden avulla voi vetää itsensä takaisin jäälle. Hyvä apuväline on myös tukeva keppi, jolla voi kokeilla jään laatua sekä auttaa hädän tullen itseään ja toisia. Heittoliinan voi tarvittaessa nopeasti heittää auttajalle tai autettavalle. Kelluntapuvut ja -takit sekä pelastusliivit suojaavat viimalta ja helpottavat onnettomuuden sattuessa pelastautumista. Jäällä liikuttaessa kannattaa aina pitää mukana myös pilliä, koska sen ääni kuuluu huutoa kauemmaksi.