Heikki Lahnaoja: Ostotuki on rikastuttanut kirjaston kokoelmaa

(Kirjoitus on julkaistu Kirjasto nyt ja huomenna -bloissa 14.12.2023.)

Eri medioissa on herättänyt huomiota, että valtion vuoden 2024 talousarvioesityksestä on poistettu opetus- ja kulttuuriministeriön vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuki. Ensi vuonna sitä ei siis jaeta lainkaan, missä valtio säästää 860 000 euroa. Tänä vuonna alle 5000 asukkaan kunnan kirjastolle summa on ollut 2000 euroa. Käytännössä prosessi on mennyt niin, että Valtion kirjallisuustoimikunta, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta ja Selkokeskus ovat ehdottaneet kirjoja ministeriölle, joka on laatinut listat, joista kirjastot ovat voineet valita mieleisensä teokset.

Mitä ostotuen poistuminen merkitsee pienelle kirjastolle? Kirjanhankintamäärärahoja ei varmasti ole liikaa yhdessäkään kirjastossa, mutta pienessä kirjastossa määrärahan rajallisuus korostuu.

Kirjastonhoitaja tekee tietenkin itse valintapäätökset, kirjaston asiakaskunnan koostumuksen ja paikalliset mieltymykset huomioon ottaen. Paljon on ”pakollista hankittavaa”, sillä kirjastonhoitaja haluaa varmistua, ettei hittikirjaa jonottava joudu odottamaan teosta liian kauan.


Ostotuesta on ollut ainakin neljänlaista hyötyä.

1. Ostotuella on voinut hankkia laadukkaita kirjoja useampia kappaleita esimerkiksi koululuokkien käyttöön. Sillä on siten ollut suoria vaikutuksia lukuinnon lisäämiseen ja lukutaidon paranemiseen. Lukutaidon rapautuminen on asia, josta on syytä olla huolissaan. Ostotuen poisto huolestuttaa: Haluaako valtio kansalaisten lukutaidon rappeutuvan?

2. Pieni kirjasto on voinut hankkia ostotuen avulla isompien kustantajien kirjoja, jotka eivät pienessä kirjastossa tule keräämään suuria lainauslukuja. Mutta jos tällainen kirja osuu kirjaston hyllyn välissä harhailevan käteen, saattaa sillä olla ällistyttävän suuria merkityksiä tuolle nimenomaiselle asiakkaalle. Juuri se kirja saattaa olla se rakennuspalikka, jota nuori tarvitsee oman identiteettinsä rakentumiseen. Tai siinä kirjassa saattaa olla se lause, joka lohduttaa surevaa. Tai juuri se opus saa elämässä harhautuneen jälleen oikealle tielle. Tai sitten se vain tarjoaa huvitusta ja auttaa unohtamaan kuluttavan arjen.

3. Ostotukilistat ovat toimineet kirjastonhoitajalle valmiiksi kuratoituna ja luotettavana vinkkilistana: ainakin nämä kirjat ovat hyviä. Monesti sieltä on löytänyt teoksia, jotka ovat jääneet ilmestymisensä aikana huomiotta, sillä yleensä vain suurimmat kustantamot julkaisevat paperisia uutuusluetteloita, jotka ovat etusijalla keväällä ja syksyllä ennakkotilauksia tehdessä. Pienten kustantamojen tarjonta saattaa jäädä siis kokonaan huomaamatta, sillä pienessä kirjastossa kirjahankintoja tekevä ei pysty tekemään sitä työtä kokoaikaisesti.

4. Ostotuki on ollut hyvä kanava selkokirjojen hankkimiseen. Selkokirjojen painokset saattavat usein olla pieniä, minkä vuoksi ne voivat olla myös hintavia.

Ostotuki on rikastuttanut ja monipuolistuttanut kokoelmaa kirjastossa, joka on määrärahojen huvetessa ja kirjojen kallistuessa vaarassa jäädä vain bestsellerien noutopaikaksi. 860 000 euroa ei kuulosta isolta summalta valtiontaloudessa, mutta kirjastoille sillä on ollut vuosien varrella suuri merkitys.

Lopuksi kevennys: Ostotuella on ollut pieni, mutta ei suinkaan merkityksetön vaikutus kirjastonhoitajan työhyvinvointiin. Ostotukilistojen ilmestymistä on odotettu koprilla kourin ja paatunutkin kirjastolainen on listojen saavuttua käynyt innoissaan tutkimaan kirjatarjontaa.