Linnea Peurakoski: Kirjastot kannattelevat monen lukuharrastusta

Kirjoitus on julkaistu Kirjasto nyt ja huomenna -blogissa 14.10.2024.

Kun vinkkauksen jälkeen edessä on kirjoista tyhjä kärry, alkaa huolipuhe lasten ja nuorten lukemisesta tympiä yhä enemmän. Kyllä lapset ja nuoret lukevat, kun heidät saatellaan heitä kiinnostavien tarinoiden pariin. Samaa väitän kaikenikäisten suhteen: kirjastosta löytyy lukemista kaikille.

Kysyin omassa sosiaalisessa mediassani, miten kirjastot ovat vaikuttaneet seuraajieni lukuinnostukseen tai harrastuneisuuteen. Useassa vastauksessa esiin nousi kirjastojen saavutettavuus: lainaaminen on lähtökohtaisesti ilmaista, ja laajat aukioloajat mahdollistavat kirjastossa käymisen esimerkiksi töiden jälkeen. Matalan kynnyksen palveluita, jonne kaikki ovat tervetulleita, ei tässä maailmanajassa ole liikaa.

Paljon kehuja saivat myös kirjastojen omat nostot. Erilaiset bestseller- ja pikalainahyllyt houkuttivat lainaamaan sen hetken hittikirjoja ja myös lukemaan ne, kun laina-aika on rajoitettu. Löytöjä oli tehty myös kirjaston valmistelemista teemoitetuista näyttelyistä, sateenkaarihyllystä ja esittelyhyllyihin nostetuista kirjoista.

Moni kertoi tarttuvansa tuntemattomampaankin kirjaan herkemmin, kun se oli nostettu houkuttelevasti esille. Kirjaston kokoelmasta on myös mahdollista tehdä yllättäviä löytöjä, onhan meillä onneksi paljon laajempi valikoima kuin esimerkiksi kirjakaupassa. Emmekä onneksi ole pelkkä kokoelma, vaan meillä on myös osaava henkilökunta, joka osaa kaivella hyllyistä esille ne kiinnostavat helmet.

Kirjastot innostavat lukemiseen myös erilaisten haasteiden kautta. Helmet-lukuhaaste järjestettiin tänä vuonna kymmenettä kertaa, ja eri kirjastojen lukuhaasteita on kiitettävä määrä ympäri maata. Helmet-lukuhaasteen Facebook-ryhmässä on yli 25 000 jäsentä, joten kysyntää lukuvinkeille ja yhteisölliselle kirjoista keskustelemiselle selvästi on. Kirjastoilla on tässä tärkeä tehtävä: tarjoamme alustan ja paikan kokoontua tarinoiden äärelle.

Tärkeä osansa on myös kirjastojen tekemällä päiväkoti- ja kouluyhteistyöllä. Päiväkotiryhmät taapertavat kirjastoon satutuokioille ja tilaavat kirjapaketteja. Koululaisille tarjotaan vinkkauksia ja autetaan etsimään sopivaa luettavaa monin eri tavoin. Opettajien soisi tutustuvan kirjastojen palveluihin laajemminkin, sillä mahdollisuuksia on paljon luokkien yhteisistä kirjastokorteista lukupiiripaketteihin.

Erilaiset vierailut myös tekevät kirjastosta tutun paikan, jonne on helppo tulla. Nuorille kirjasto on niitä harvoja tiloja, joihin he voivat saapua viettämään aikaa ilman ulkoisia edellytyksiä. Kirjastosta ei tarvitse ostaa mitään, ja sinne saa tulla juuri omanlaisenaan. 
Väitän myös, että kun viettää aikaa kirjojen läheisyydessä, madaltuu kynnys niihin tarttumiseen.

Myöskään vanhempia ikäluokkia ei ole unohdettu. Useissa kirjastoissa on käytössä erilaisia kotikirjastomalleja, joissa kirjat tuodaan asiakkaalle, jos kirjastoon ei syystä tai toisesta itse pääse.

Sitten kun vielä keksisin tavan, jolla saisi kirjastoa käyttämättömät 20-40 –vuotiaat lapsettomat aikuiset houkuteltua kirjaston käyttäjiksi, olisin tyytyväinen! Hyvät ideat jakoon, jos sellaisia on.

Helsingissä Kirjaston suunta 2033 –strategiaan on nostettu ensimmäiseksi kohdaksi “Luomme lukemisen kulttuuria kaikenikäisille”.

Olkoon se kirjastojen toimintaa ohjaava tavoite nyt ja jatkossakin.


Linnea Peurakoski

Helsingin kaupunginkirjaston kirjastovirkailija ja
kirjasomettaja, Kujerruksia