Väitös: Tekoälyn ymmärtäminen arvonluonnissa edellyttää verkostomaista ajattelutapaa
Tekoäly vaikuttaa keskeisesti toimijoiden vuorovaikutukseen sekä tapoihin hyödyntää resursseja arvoa synnyttävällä tavalla. Lisäksi se haastaa nykyiset tapamme ymmärtää arvonluontia. Väitöskirjatutkimuksessaan KTM Sami Rusthollkarhu pohtii tapoja ymmärtää tilanteita, joissa tekoäly osallistuu arvonluontiin.
ekoälystä on viimeisten vuosikymmenten aikana tullut erottamaton osa jokapäiväistä elämäämme. Selkeimmin tekoäly näkyy keskusteluina, joita käydään puheohjattavien assistenttien tai Chat GPT:n tapaisten massiivisten kielimallien kanssa. Tekoäly on kuitenkin jo pitkään ohjannut verkkokauppojen suosituksia, yrittänyt parhaansa mukaan siirtää sähköpostispämmin sille kuuluvaan kansioon ja auttanut yrityksiä paremmin ymmärtämään asiakkaitaan.
– Tekoäly on jo kauan vaikuttanut siihen, miten yritykset pyrkivät luomaan arvoa asiakkailleen. Se on kiinteä osa arvonluontia, olimme me siitä tietoisia tai emme, toteaa Sami Rusthollkarhu.
Vaikka tekoälyn osallistumista arvonluonnin käytänteisiin on tutkittu, aiempi tutkimus ei ole tarkastellut tekoälyn vaikutusta arvonluontiin asettamiimme taustaoletuksiin – eli siihen, miten ajattelemme arvonluonnista.
Rusthollkarhun väitöstutkimus toteaa tekoälyn kyseenalaistavan erityisesti arvonluonnin toimijakeskeiset näkemykset, joiden mukaan toimijoilla ja teknologioilla on sisäsyntyisiä taitoja tai ominaisuuksia olla vuorovaikutuksessa arvoa synnyttävällä tavalla.
– Vaikka tekoäly usein näyttäytyy yksittäisen sovelluksen kautta, se ei ole palikka, joka liitetään organisaation prosesseihin ja kytketään päälle.
– Sen sijaan tekoäly syntyy dataa keräävistä ja tallentavista teknologioista, algoritmeista, sekä dataa luovuttavista ihmistoimijoista koostuvan verkoston kautta. Tekoälyllä ei ole sisäsyntyisiä ominaisuuksia vaikuttaa arvonluontiin, vaan tekoälyn kyvykkyydet nousevat tavasta, jolla tekoälynä näyttäytyvä verkosto tuodaan yhteen, Rusthollkarhu havainnollistaa.
Rusthollkarhun väitöskirja tarjoaa arvonluonnin parissa työskenteleville ammattilaisille ajatuksia siitä, miten tekoälyn avulla voidaan tehostaa resurssien käyttöä tai lisätä asiakasymmärrystä. Erityisesti väitöskirja kuitenkin kannustaa tekoälyä käyttöönottavia asiantuntijoita omaksumaan verkostomaista ajattelutapaa ja hahmottamaan prosesseja, joiden kautta organisaatio dataa käsittelee.
Ekonomi Sami Rusthollkarhun tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirja Paradigm of Value cocreation and Artificial Intelligence – Exploring constitutive themes of agency, resources and interaction tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa maanantaina 18.12.2023 klo 12 Hervannan kampuksella Sähkötalossa auditoriossa S2 (Korkeakoulunkatu 3, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Valtteri Kaartemo Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Leena Aarikka-Stenroos Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Yhteyshenkilöt
Sami Rusthollkarhu
sami.rusthollkarhu@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa23.4.2025 10:59:36 EEST | Tiedote
Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.
Väitös: Valta-asema selittää presidentin kansansuosiota Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa23.4.2025 10:18:54 EEST | Tiedote
YTM Maarika Kujanen tutki väitöskirjassaan presidentin suosiota ja julkista asemaa Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa. Kujasen tutkimustulokset osoittavat, että presidentin heikompi valta-asema selittää paitsi presidentin korkeampaa suosiota suhteessa muihin poliittisiin instituutioihin myös sitä, missä määrin presidentin suosio reagoi poliittisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta myös puoluepoliittisella ulottuvuudella sekä presidentin ja pääministerin välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä, eikä presidentin suosiollinen asema päivänpolitiikan ulkopuolella suojele valtaoikeuksiltaan heikompiakaan presidenttejä loputtomasti.
Väitös: Opettajat ovat keskeisessä roolissa oppilaiden opiskeluinnon tukemisessa – myös vertaisilla ja vanhemmilla on vaikutusta23.4.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteen maisteri Pihla Rautanen tutki väitöskirjassaan alakoululaisten opiskeluunsa kokemaa sosiaalista tukea opettajalta, vertaisilta ja vanhemmilta sekä tuen yhteyksiä oppilaiden opiskeluintoon. Koulutyön kokeminen itselle tärkeäksi ja innostavaksi vahvistaa oppimista ja myönteisiä suhteita opettajiin ja vertaisiin koulussa. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös myöhempään osallisuuteen yhteiskunnassa aikuisena.
Altistuminen myrkyllisille metalleille sota-alueilla vaarantaa lapsen varhaista kehitystä22.4.2025 11:05:04 EEST | Tiedote
Edistynyt sotateknologia altistaa siviilejä useille myrkyllisille metalleille. Uusi psykologian alan tutkimus antaa näyttöä siitä, että äidin ja vastasyntyneen altistuminen myrkyllisille metalleille sotaoloissa vaarantaa lasten motorista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä. Koska imetystä ensimmäisten kuukausien aikana pidetään yleisesti suotuisana lapsen terveydelle, tutkijoita kiinnosti myös imetyksen rooli metallialtistuksessa ja sen yhteydessä kehitysongelmiin.
Pasi Toivonen Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessoriksi16.4.2025 13:07:09 EEST | Tiedote
Toimittaja ja tuottaja Pasi Toivonen on valittu Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessoriksi lukuvuodelle 2025–2026. Pitkän uran Yleisradiossa tehnyt Toivonen aloittaa tehtävässä elokuussa 2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme