Hyvinvointialueiden vuokratyövoiman ja ostopalvelujen kustannukset kasvussa

Hyvinvointialueiden vuokratyöhön ja ostopalveluihin käyttämät summat ovat kasvussa. Näin kertoo Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kysely, johon vastasi 13 hyvinvointialuetta 21:stä.

Kaikki vastaajat eivät pystyneet raportoimaan kaikkia tietoja yhdenmukaisesti. Kyselyyn vastanneista 11 aluetta käytti pelkästään henkilöstönvuokraukseen syyskuun 2023 loppuun mennessä yhteensä 264 miljoonaa euroa. Summat ovat kasvaneet loppuvuotta kohden.

Kysely tehtiin lokakuussa. Jos tulokset yleistetään koko maahan ja koko vuodelle, vuokratyöhön olisi käytetty hyvinvointialueilla vuonna 2023 noin 625 miljoonaa euroa. Koko maan tulokset ovat suuntaa antavia.

– Kustannukset olivat loppuvuotta kohden kasvussa, joten vuokratyön todellinen hintalappu voi olla suurempikin, sanoo KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho.

KT vaatii päättäjiltä nopeita tekoja, jotta kasvava sote-alan henkilöstöpula ja vuokratyöilmiö voidaan pysäyttää.

– Hyvinvointialueet ovat puun ja kuoren välissä, sillä henkilöstöä ei ole saatavilla. On selvää, että pula koulutetuista ammattilaisista nostaa yksityisiltä yrityksiltä ostettujen palveluiden hintaa, Ruskoaho sanoo.

Vuokralääkärien hinnat pilvissä

Kyselyyn vastanneista 11 alueesta 9 pystyi vertaamaan vuokratyövoiman käyttöä ammattiryhmittäin. Alueiden välillä on paljon vaihtelua, sillä toisilla alueilla vuokrataan eniten lääkäreitä ja toisilla hoitajilla. Keskimäärin noin puolet euroista käytetään lääkäreihin ja puolet hoitajiin.

Kunta- ja hyvinvointialalla lääkärien koko työvoimakustannus on arviolta noin 2 miljardia ja hoitajien vajaat 9 miljardia. Kun molempien vuokraukseen käytetään karkeasti yli 300 miljoonaa vuodessa, vuokratyön osuus kaikista henkilöstökuluista on lääkäreillä 13 prosenttia ja hoitajilla 3 prosenttia.

– Näistä etenkin lääkärien osuus herättää huomiota, sillä Lääkäriliiton oman arvion mukaan vuokralääkärit tekevät vain 4–5 prosenttia kaikista lääkärintöistä, kertoo Juho Ruskoaho.

Vuokratyön hintoja ei voi kyselyn perusteella suoraan verrata oman henkilöstön kustannuksiin, koska tuloksista ei selviä, millaista työtä on ostettu. Esimerkiksi päivä- ja yötyöstä ja eri ammattilaisista maksetaan eri hintaa.

Esimerkiksi yksi kyselyyn vastannut hyvinvointialue on ostanut lääkärintyötä keskimäärin 25 000 euron kuukausihinnalla. Mediassa on ollut esillä arvioita jopa moninkertaisista korvauksista vuokralääkäreille omiin lääkäreihin verrattuna.

– Tilanne on epäreilu vakituisen henkilöstön kannalta. Seurantaa on kehitettävä, jotta tiedetään, miten paljon vuokrahenkilöstö maksaa ja mitä rahalla saadaan, Ruskoaho sanoo.

Muihin ostopalveluihin arviolta 5,7 miljardia

Vuokratyökulut ovat vain pieni osa kaikista hyvinvointialueiden ostopalveluista. Muita ostopalveluita kuin suoria henkilöstönvuokrauskuluja oli 11 alueella syyskuun loppuun mennessä 2,36 miljardia euroa.

Ostopalveluja ovat esimerkiksi terveyskeskusten ulkoistukset, palvelusetelit ja vanhusten ympärivuorokautisen asumisen ostot. Yritysten lisäksi ostoksia tehdään myös muilta hyvinvointialueilta.

Moni vastaaja korosti, ettei erilaisia ostopalveluja voida talousseurannassa erotella. Jos 11 alueen vastaukset yleistetään koko maahan, muihin ostopalveluihin kuluisi hyvinvointialueilla arviolta 5,7 miljardia euroa vuodessa (2023).

– Emme vielä tiedä, miten tilanne on kehittynyt syyskuun jälkeen ja kuinka hyvin kyselyyn vastanneet 11 aluetta edustavat kaikkia alueita. Joka tapauksessa puhutaan miljardeista euroista. Tässä hyvinvointialueiden talouspaineessa kulujen kehitys on ratkaisevan tärkeä asia, kertoo Juho Ruskoaho.

Vuokratyö vaatii lainsäädännölliset raamit

KT on ollut syksyn aikana mukana sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vuokratyövoiman ja ostopalvelujen käyttöä selvittävässä verkostossa. Verkosto aloitti työnsä lokakuussa, ja sen toimikausi päättyy vuodenvaihteessa.

Verkoston piti toimeksiantonsa mukaisesti muodostaa tilannekuva vuokratyön käytöstä ja hyvinvointialueiden palvelujen ostoista sekä tunnistaa, aikatauluttaa ja suunnitella toimeenpanoa koskevat toimet vuokratyön käytön vähentämiseksi. Tämä piti sisällään muun muassa ohjauskeinot ja mahdolliset nopeat säädösmuutokset.

 –  Tilanteeseen ei ole olemassa helppoja ratkaisuja. Verkoston työ jää annetussa määräajassa kesken, ja soisimme sille jatkoaikaa. Palveluiden järjestämiseen, omaan tuotantoon ja palveluiden tuottamisen tapoihin vaikuttava lainsäädäntö tulee aidosti syväperata ja kääntää kaikki kivet, jotta kustannuksia voidaan hillitä, sanoo verkoston pysyvä asiantuntija, KT:n neuvottelujohtaja Henrika Nybondas-Kangas.

KT on peräänkuuluttanut useita toimia hyvinvointialueiden ja kuntien henkilöstöpulaan vastaamiseksi. Esimerkiksi pula-ammattien koulutusmääriä tulisi nostaa, työperäistä maahanmuuttoa helpottaa ja liian kireää sääntelyä, kuten henkilöstömitoituksia, keventää.

Lisää tietoa vuokratyöverkostosta STM:n sivuilla. >