Jatkuva paine oppia uutta rapauttaa media-alan työntekijöiden hyvinvointia
FM Minna Koivulan väitöstutkimus osoittaa, että suomalaiset toimittajat kokevat jatkuvaa painetta ylläpitää osaamistaan. Erityisesti digitaitoihin liittyvät vaatimukset kuormittavat media-alalla työskenteleviä.
Suomalaiset media-alan työntekijät kokevat jatkuvaa painetta päivittää omaa osaamistaan, selviää Minna Koivulan väitöstutkimuksesta. Koivula tutki suomalaisten toimittajien kokemia osaamispaineita toimitustyön luovuutta, innovaatioita ja oppimista käsittelevässä journalistiikan väitöskirjatutkimuksessaan Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksella.
Media-alan työntekijöiden kokema paine opetella jatkuvasti uusia taitoja kumpusi erityisesti digitalisaatiosta. Oppimisvaatimusten taustalla nähtiin myös toimitusten pienentyvät resurssit.
– Tutkittavat puhuivat siitä, miten koko ajan tulisi olla ottamassa haltuun uusia alustoja, työkaluja ja sovelluksia, Koivula luettelee. – Moni koki oppimisvaatimukset stressaavina, koska viime vuosina mediataloissa toimittajien määrä on vähentynyt, mutta työn määrä ei.
Vaatimusten paine voi olla kohtalokas alan tulevaisuudelle
Koivula kuvaakin väitöskirjassaan media-alan työntekijöiden kokemusta työn intensifikaatiosta: Journalistit kokivat, että he joutuivat omistamaan yhä enemmän aikaa ja resursseja työlleen.
– Työn liian suuri rooli yksilön elämässä taas on kytköksissä työtyytyväisyyden laskuun ja esimerkiksi uupumukseen, Koivula sanoo.
Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että kasvavien osaamisvaatimusten ja pienenevien resurssien yhdistelmä voi olla kohtalokas media-alan tulevaisuudelle. Arjen uutistyön paineessa oppimiselle ei välttämättä ole tarpeeksi aikaa, mikä voi johtaa sekä toimittajien taitojen että hyvinvoinnin rapautumiseen.
Luovuus ja oppiminen voivat lisätä hyvinvointia media-alalla
Koivulan luovuutta, innovaatioita ja oppimista digitalisoituneessa toimitustyössä käsittelevä väitöstutkimus tarjoaa journalisteille ja mediataloille myös ratkaisuja.
– Luovuuden ja oppimisen kokemukset työssä on aiemmassa tutkimuksessa yhdistetty parantuneeseen hyvinvointiin, Koivula kertoo. – Mediatalojen pitäisikin panostaa työntekijöidensä kouluttautumismahdollisuuksiin, ja koulutuksissa opittuja taitoja tulisi arkityössä käyttää paljon aiempaa enemmän.
Koivulan väitöstutkimus hyödyntää kahta eri mediaorganisaatioista kerättyä haastattelu- ja havainnointiaineistoa, sekä suomalaisilta media-alan työntekijöiltä kerättyä laajaa haastatteluaineistoa.
Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Media-alan tutkimussäätiö, Helsingin Sanomain Säätiö sekä Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.
FM Minna Koivulan väitöskirja ”Journalism made different: Continuity and change in contemporary newsrooms” tarkastetaan 9.1.2024 klo 12.00 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Matthew Weber (Rutgers University, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Mikko Villi (Jyväskylä yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöskirja on luettavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9889-9
Lisätietoja: Minna Koivula, minna.r.h.koivula@jyu.fi
Minna Koivula työskentelee tutkijana Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksella. Koivulan tutkimus käsittelee journalistisen työn sekä sen toimintaympäristön muutosta nykypäivän työelämässä. Keskeisiä teemoja Koivulan tutkimuksessa ovat luovuus, innovaatiot ja oppiminen digitalisoituneen työn kontekstissa, media-alan työntekijöiden hyvinvointi, sekä journalismin ja teknologian suhde. Koivula työskentelee parhaillaan Vallan vahtikoiria vai maailman pelastajia? Merkityksellisyyden kokemukset suomalaisessa journalismissa -hankkeessa, jota rahoittaa C. V. Åkerlundin mediasäätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme