Kaalin ja marjojen kulutus saattaa suojata lasta tyypin 1 diabetekselta
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan perinnölliseen riskiryhmään kuuluvilla lapsilla, jotka söivät runsaasti kaaleja kuten kerä- parsa- ja kukkakaalia, on muita pienempi riski saada tyypin 1 diabeteksen esiaste eli muodostaa taudin kehittymiselle tyypillisiä vasta-aineita. Sitä vastoin runsaasti banaania syövillä lapsilla havaittiin muita suurempi riski sairastua sekä tyypin 1 diabeteksen esiasteeseen että varsinaiseen tautiin.
Kyseessä on ensimmäinen seurantatutkimus, joka antaa viitettä siitä, että lapsen hedelmien, marjojen ja kasvisten käytöllä voi olla yhteys sekä tyypin 1 diabeteksen esiasteen ja varsinaisen taudin riskiin.
Runsaasti kaalia kuluttavilla, perinnöllisesti alttiilla lapsilla tutkimus havaitsi muita pienemmän riskin sairastua tyypin 1 diabeteksen esiasteeseen. Lisäksi runsaasti marjoja syövillä lapsilla on muita pienempi riski sairastua tyypin 1 diabetekseen.
Runsaasti banaania syövillä lapsilla sitä vastoin havaittiin muita suurempi riski sairastua sekä tyypin 1 diabeteksen esiasteeseen että varsinaiseen tautiin.
Yhteydet havaittiin silloinkin, kun lapsen energiansaanti, sukupuoli ja perinnöllinen sairastumisriski otettiin huomioon. Muilla hedelmillä tai kasviksilla ei havaittu merkitsevää yhteyttä tyypin 1 diabeteksen tai sen esiasteen riskiin.
Tutkimuksesta ei kuitenkaan vielä selviä, mitkä tekijät kaaleissa, marjoissa ja banaanissa selittävät havaittuja yhteyksiä.
– Lisätutkimuksia tarvitaan varmistamaan, liittyvätkö havaitut yhteydet suoraan kaalien, marjojen ja banaanien käyttöön. On myös mahdollista, että ne kuvastavat tietyntyyppisiä ruokavaliomalleja, toteaa tutkijatohtori Markus Mattila.
Ruonkäyttöä seurattiin lasten ruokapäiväkirjoista
Suomalaisessa DIPP-tutkimuksessa (Finnish Type 1 Diabetes Prediction and Prevention Study) pyritään selvittämään erilaisia tyypin 1 diabeteksen suoja- ja riskitekijöitä. Tutkimukseen on rekrytoitu ja rekrytoidaan edelleen Tampereen, Turun ja Oulun alueella lapsia, joilla on perinnöllisesti suurentunut alttius tyypin 1 diabetekselle.
Tutkimuksessa seurattiin Tampereen ja Oulun alueella vuosina 1996–2004 syntynyttä yli 5 500:aa lasta. Lasten ruoankäyttöä seurattiin ruokapäiväkirjoilla kolmen kuukauden iästä kuuden vuoden ikään asti sekä kotona että päivähoidossa.
Hedelmien, marjojen ja kasvisten kulutusmäärät laskettiin ruokapäiväkirjoista sekä osana eri ruokalajeja että sellaisenaan syötynä. Lasten tyypin 1 diabeteksen esiasteen ja diabeteksen kehittymistä seurattiin kuuden vuoden ikään asti.
Seurantatutkimukseen osallistuivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lisäksi Tampereen, Helsingin, Oulun ja Turun yliopistot; Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistolliset sairaalat sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hyvinvointipalvelut.
Suomessa tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on maailman korkein, eikä sairauden syitä vielä tunneta. DIPP-tutkimus etsii tyypin 1 diabeteksen riskitekijöitä, jotta sairauden kehittymistä voitaisiin tulevaisuudessa ehkäistä. Lapsen ruoankäytön ja ravintoaineiden saantien yhteyksiä tyypin 1 diabetekseen tutkitaan laajasti. Siten voidaan tarkemmin selvittää, mitkä tekijät ruokavaliossa mahdollisesti altistavat tai suojaavat tyypin 1 diabetekselta.
Hedelmät, marjat ja kasvikset ovat lasten ruokavalion perusta
Ravitsemussuosituksissa lapsille suositellaan hedelmiä, marjoja ja kasviksia viisi oman kouran kokoista annosta päivässä eli noin puolet aikuisille suositellusta puolesta kilosta.
Hedelmät, marjat ja kasvikset ovat tutkitusti terveellisen ruokavalion perusta niin lapsille kuin aikuisille. Ne sisältävät terveydelle hyödyllisiä vitamiineja, polyfenoleja sekä ravintokuitua, ja niiden säännöllisellä käytöllä on tutkitusti monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Kasvispainotteista ruokavaliota noudattavilla on pienempi riski sairastua sydän- ja verissuonisairauksiin sekä tyypin 2 diabetekseen verrattuna vähän kasviksia syöviin.
– On tärkeää muistaa, että tämän tutkimuksen löydökset ovat uusia eikä yksittäisen tutkimuksen perusteella ole tarvetta muuttaa laajaan tutkimusnäyttöön perustuvia lasten ravitsemussuosituksia, Markus Mattila painottaa.
Lähde:
Mattila M, Takkinen H-M, Peltonen EJ, Vuorinen A-L, Niinistö S, Metsälä J, Ahonen S, Åkerlund M, Hakola L, Toppari J, Ilonen J, Veijola R, Haahtela T, Knip M, Virtanen SM. Fruit, berry, and vegetable consumption and the risk of islet autoimmunity and type 1 diabetes in children – The DIPP birth cohort study. Am J Clin Nutr. 2023.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Markus Mattila
tutkijatohtori
Tampereen yliopisto
markus.mattila@tuni.fi
Suvi Virtanen
professori
THL ja Tampereen yliopisto
puh. 029 524 8729
suvi.virtanen@thl.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Ideologiset valinnat ovat ohjanneet suomalaista koulutuspolitiikkaa 2000-luvulla4.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan kasvatustieteen maisteri Tuomas Tervasmäki tutki 2000-luvun suomalaisia koulutuspoliittisia uudistuksia ja paljasti, miten ideologiset valinnat ovat ohjanneet suomalaisen koulutuspolitiikan kehittymistä tällä vuosituhannella. Tutkimus lisää ymmärrystä koulutuspolitiikan ideologisista piirteistä ja avaa poliittisia arvovalintoja julkiseen keskusteluun.
Tampereella keskustellaan kestävästä kriminaalipolitiikasta31.10.2024 10:27:07 EET | Tiedote
Kriminologian päivillä kuullaan esityksiä rikollisuuden ilmenemisestä, ennaltaehkäisystä ja kestävästä kriminaalipolitiikasta. Päivät keräävät 31.10–1.11 yhteensä 250 osallistujaa Tampereen yliopistoon. Tanskalainen professori Peter Fallesen tarkastelee kriittisesti lasten ja nuorten palveluiden vaikuttavuutta, sillä rikoskäyttäytymistä edeltää usein asiakkuus lastensuojelussa.
Väitös: Silkkipaperia ohuemmilla lasereilla ratkotaan tietoliikenteen, ilmastotutkimuksen ja lääketieteen haasteita31.10.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Miten valmistaa jotain, mitä ei voi nähdä paljain silmin tai koskettaa käsin? Heidi Tuorila etsii vastauksia tähän kysymykseen väitöstutkimuksessaan, joka käsittelee mikrometrikokoisten lasersirujen kehittyneitä valmistusmenetelmiä. Näillä hädin tuskin paljaalla silmällä näkyvillä siruilla voidaan luoda uuden sukupolven monikäyttöisiä valoa hyödyntäviä puolijohdepiirejä. Siruja voidaan käyttää esimerkiksi älykelloissa ja datakeskuksissa, mutta niitä on vaikea valmistaa.
Väitös: Kulttuurisen selviytymisen ymmärtäminen vaatii yhteisöllistä tietoa29.10.2024 08:15:00 EET | Tiedote
Ihmisten selviytymistä ja selviytymiskykyisyyttä lähestytään usein yksilötason ilmiönä. Selviytymisellä on kuitenkin myös kulttuurinen ulottuvuutensa, joka tulee huomioida ekologisessa siirtymässä. Yhteiskuntatieteiden maisteri Miina Kaartinen syventyi väitöstutkimuksessaan selviytymiseen monitieteisenä ilmiönä. Tutkimuksen tuloksena syntyi jäsennys kulttuurisesta sosiaalityöstä.
Teams, toimisto vai sekä että? Monipaikkainen työ vaatii luottamusta ja yhteistyökykyä24.10.2024 15:56:57 EEST | Tiedote
Lähi- ja etätyön eduista ja haitoista käydään kiivasta keskustelua. Teemaa on myös tutkittu: sekä etä- että lähityössä on tuottavuutta ja työhyvinvointia tukevia ja haastavia tekijöitä. Erityisesti tieto- ja asiantuntijatyössä tapojen yhdistäminen näyttää tuottavan parhaita tuloksia. Tutkijoiden mukaan johto ja henkilöstö ovat monipaikkaisesta työstä yksimielisempiä kuin julkisuudessa puhutaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme