Martat ja Suomen Vapaa-ajankalastajat kannustavat kaikkia kalastamaan

Luonnonvarakeskuksen tilastojen (2023) mukaan suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa lähes neljä ja puoli kiloa ja tuontikalaa noin kahdeksan ja puoli kiloa asukasta kohti vuonna 2022. Ylivoimaisesti suosituin kala suomalaisten ostoskoreissa on kasvatettu norjalainen lohi. Kotimaisesta luonnonkalasta peräti 75 % on kuitenkin itse pyydettyä, mikä tarkoittaa kahta kiloa henkilöä kohden. Pro Kalan teettämän kuluttajatutkimuksen (2019) mukaan neljä viidestä suomalaisesta haluaisi syödä kalaa enemmän. Haasteena kuitenkin on mm. kotimaisen kalan paikoitellen heikko saatavuus, korkea hinta sekä puutteelliset kalankäsittelytaidot.

Kalan syömisellä on lukuisia positiivisia terveysvaikutuksia ja sen käytön suositusmäärät tulevat todennäköisesti nousemaan kuluvan vuoden lopulla julkaistavissa suomalaisissa ravitsemussuosituksissa. Kalastaminen puolestaan on edullinen ja jokaiselle sopiva ympärivuotinen harrastus, joka itsessään voi tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kalastus on myös mitä mainioin tapa nauttia suomalaisesta luonnosta ja hyötyä samalla kaikista sen tarjoamista hyvinvointivaikutuksista.

”Kotimainen kala on lähiruokaa, terveellistä ja nopeasti kypsyvää. Varautuminen kalastamalla on uusvanha kansalaistaito, jolla voidaan edistää omaa hyvinvointia, kestävää kalastusta ja vastuullisia ympäristötekoja”, toteaa Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä.

Kalastuksesta kansalaistaito

Martoille omavaraisuus on aina ollut osa neuvonnan ydintä: kotitarveviljely, marjastus, sienestys, säilöntä ja itse tekeminen ovat arvokkaita kansalaistaitoja, joiden sanomaa järjestö on vienyt eteenpäin jo 125 vuotta. Suomen Vapaa-ajankalastajat tukee ja neuvoo kalastusharrastajia sekä työskentelee kestävien kalakantojen ja puhtaampien vesien puolesta. Järjestöjä yhdistää tahto saada omaan käyttöön kalastaminen osaksi suomalaisten kansalaistaitojen työkalupakkia ja sitä kautta kestävästi pyydettyä kotimaista kalaa jokaiseen pöytään.

”Kalastustaitojen vaalimisen ohella on viisautta päivittää sekä perkuuosaamista että asenteita, jotta tutut kotimaiset kalat, kuten silakka, hauki ja särkikalat, tulevat nykyistä useammin hyödynnetyksi ruokana. Toisaalta samalla yhteiskunnassa on myös huolehdittava kalaan kannustavista lupajärjestelmistä ja vesille pääsyn helppoudesta sekä tietenkin kalakannoista ja -vesistä”, kertoo Suomen Vapaa-ajankalastajien toiminnanjohtaja Olli Saari.

Kampanjalla kalastusmuodot ja kalaruoat tutuiksi

ärjestöjen monimuotoisen yhteistyön keskiössä on vuoden mittainen Kalasta ympäri vuoden -kampanja, jossa esitellään erilaisia kalastuksen muotoja ja tehdään tutuksi kalastusta ympärivuotisena harrastuksena. Kampanjassa jaetaan myös vinkkejä saaliin käsittelyyn ja ruoanvalmistukseen. Kalastusmuodoista esitellään yleiskalastusoikeuksiin kuuluvia ongintaa, pilkintää ja silakanlitkausta sekä viehekalastusta, johon iästä riippuen tarvitaan kalastonhoitomaksu. Käsittelyvinkeissä käydään läpi yleisimmät ruokakalat ja samalla saadaan neuvoja niin perinteisten kalaruokien valmistamiseen kuin uudempienkin ideoiden toteutukseen.

Kampanjaa voi seurata muun muassa järjestöjen sosiaalisessa mediassa, mutta sekä Martat että SVK kutsuvat kaikki mukaan toimintaan: marttayhdistyksiä ja kalaseuroja löytyy ympäri Suomen ja mukaan voi myös tulla vaikka kurssi kerrallaan. Nyt on aika siirtää kestävän kalastuksen taidot seuraaville sukupolville.