Finanssiala ry

Sijoitusrahastoihin 3,2 miljardia euroa uutta pääomaa vuonna 2023 – Pääomien yhteenlaskettu määrä kasvoi edellisvuodesta yli 15 miljardilla

Jaa

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuonna 2023 yhteensä 3,2 miljardia euroa uutta pääomaa. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli joulukuun lopussa 149 miljardia euroa.

Joulukuussa uusia pääomia sijoitettiin ainoastaan osakerahastoihin yhteensä 334 miljoonaa euroa. Kaikista muista rahastoluokista lunastettiin sijoituksia, yhteensä 306 miljoonaa euroa.

Koko vuoden 2023 aikana osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä yli miljardi euroa ja lyhyen koron rahastoihin yhteensä 2,2 miljardia euroa uusia varoja. Lisäksi yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 142 miljoonaa ja pitkän koron rahastoihin yhteensä 102 miljoonaa euroa uusia pääomia. Samaan aikaan vaihtoehtoisista rahastoista lunastettiin yhteensä 272 miljoonaa euroa.

milj. EUR

Nettomerkinnät joulukuu 2023

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.12.2023

Osakerahastot

334

1 025

59 867

Yhdistelmärahastot

-42

142

31 697

Pitkän koron rahastot

-18

102

29 961

Lyhyen koron rahastot

-125

2 222

17 037

Vaihtoehtoiset rahastot

-121

-272

10 467

YHTEENSÄ

28

3 219

149 030

Vuosi 2023 oli rahastosijoittajan näkökulmasta haastava. Globaalit pääosakeindeksit kehittyivät vuoden aikana vaihtelevasti. Vuoden alussa Yhdysvalloissa osakeindeksit nousivat isot teknologiayhtiöt edellä. Positiivinen vire heijastui laajalti globaaleihin pääindekseihin.

Suunta muuttui maaliskuussa, kun huolet rahapolitiikan kiristymisen vaikutuksista pankkisektorin tilaan alkoivat kasvaa. Pankkisektorista johtunut turbulenssi osakemarkkinoilla rauhoittui, kun kriisiytyneet pankit vakautettiin ja pelko pankkikriisin leviämisestä laantui.

Yhdysvalloissa inflaatio pysyi vuoden aikana keskuspankin tavoitetta nopeampana. Keskuspankin koronnostoista huolimatta uusia työpaikkoja syntyi talouteen odotuksia enemmän. Yhdysvaltain valtion kymmenen vuoden joukkovelkakirjalainan korko nousi lokakuussa viiden prosentin tasolle. Yhtä korkeita korkotasoja nähtiin viimeksi vuonna 2007. Keskuspankki totesi syksyllä inflaation olevan yhä liian nopeaa, mutta rauhoitti markkinoita viestimällä korkojen saavuttaneen tason, joka edesauttaa keskuspankin tavoitteiden saavuttamista. Lokakuun jälkeen Yhdysvalloissa pääosakeindeksit nousivat ja markkinakorot laskivat.

Euroopan pörssejä painoi lokakuulle asti euroalueen tavoitetta nopeampi inflaatio ja heikkenevä taloustilanne. Saksan talousongelmat heijastuivat laaja-alaisesti esimerkiksi Suomen ulkomaankauppaan. Helsingin pörssin pääindeksi laski yhtäjaksoisesti lähes kahdeksan kuukautta saavuttaen vuoden 2020 toukokuun pisteluvun. Euroopan keskuspankin kymmenen perättäisen koronnoston putki tuli lokakuussa päätökseen. Lokakuun jälkeen euroalueen pörssit nousivat ja markkinakorot laskivat.

”Vuosi 2023 oli sijoittajan näkökulmasta historiallinen. Vuoteen mahtui pankkikriisistä johtunutta markkinaturbulenssia, nopeasti korkealle nousseita korkotasoja ja vielä lokakuulle asti pitkään jatkunutta osakeindeksien laskua. Keskuspankkien koronnostojen päättyminen rauhoitti markkinat ja loppuvuoden markkinatunnelmat muuttuivat aiempaa myönteisemmiksi. Kaikkien rahastoluokkien 12 kuukauden tuotot olivat lopulta plusmerkkisiä”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.

Osakerahastoissa sijoittajat hajauttivat sijoituksiaan globaalisti, Pohjois-Amerikkaan ja Helsingin pörssiin. Somerlan mukaan sijoittajat mahdollisesti katsoivat, että Helsingin pörssin pitkään jatkunut alamäki oli tehnyt useiden yhtiöiden osakkeiden hinnoista houkuttelevia, ja rahastojen avulla he hajauttivat sijoituksiaan samanaikaisesti useaan yhtiöön. Korkosijoituksia tehtiin euroalueelle sijoittaviin rahastoihin, joiden tuotot olivat suhteessa hyvät.

”Vuosi oli hyvä osoitus siitä, että synkkien talouslukujen aikana katse kannattaa pitää omassa sijoitussuunnitelmassa ja pitkällä tulevaisuudessa. Pitkäjänteinen sijoittaja on tottunut siihen, että sijoittamiseen ja säästämiseen sisältyy laskuja ja nousuja. Hyvä hajautus ja pitkäjänteisyys usein palkitaan, kuten viime vuonna tapahtui”, Somerla vinkkaa.

Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin joulukuussa pääasiassa globaalisti, Suomeen ja kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 352 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin toimialoille ja Japaniin sijoittavista rahastoluokista yhteensä 63 miljoonaa euroa. Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,18). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR

Nettomerkinnät joulukuu 2023

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.12.2023

Tuotto
12 kk (ka.)

Suomi

76

576

5 860

2 %

Pohjoismaat

7

-370

7 246

8 %

Eurooppa

20

-368

5 617

13 %

Pohjois-Amerikka

10

212

8 821

19 %

Japani

-52

-181

413

14 %

Tyynenmeren alue

8

183

1 166

0,2 %

Kehittyvät markkinat

44

72

4 616

3 %

Maailma

232

1 030

24 659

16 %

Toimialarahastot

-11

-130

1 469

12 %

YHTEENSÄ

334

1 025

59 867

 

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin joulukuussa pääasiassa euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 201 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin ja luokiteltuihin yrityslainoihin, euroalueen valtionlainoihin ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 227 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 10,3 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 2,33).

milj. EUR

Nettomerkinnät joulukuu 2023

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.12.2023

Tuotto
12 kk (ka.)

Valtioriski EUR

-108

530

5 936

6,2 %

Luokitellut yrityslainat EUR

171

433

10 054

7,3 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

30

13

3 905

10,3 %

Valtioriski maailma

9

-5

197

2,2 %

Luokitellut yrityslainat maailma

-50

-82

6 324

4,0 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

-27

-404

1 084

6,5 %

Kehittyvät markkinat

-42

-383

2 461

5,7 %

YHTEENSÄ

-18

102

29 961

 

Rahastojen vuodesta 2023 sekä siitä, miten rahastoista voisi saada lisää verotuloja Suomeen, keskustellaan Finanssiala ry:n Pyöreän pöydän webinaarissa 19.1.2024. Lue lisää ja ilmoittaudu alla olevasta linkistä.

Rahastoraportti, joulukuu 2023

Markkinakatsaus, joulukuu 2023

Pyöreän pöydän tilaisuus 19.1.2024

Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry

Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240
http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Taloussankari-kilpailuun nyt kansainvälinen ulottuvuus – Finanssiala ry lähettää voittajaluokan edustajat Brysseliin European Money Quiz -kilpailuun31.3.2025 12:47:16 EEST | Tiedote

Finanssiala ry liittyy yhteisjärjestäjäksi kahdeksasluokkalaisille suunnattuun Taloussankari-kilpailuun. Taloussankari-kilpailua koordinoivat Nordea, Pörssisäätiö, Nuorten yrittäjyys ja talous NYT sekä Finanssiala ry. Kilpailuun tulee mukaan kansainvälinen ulottuvuus, kun finaalissa parhaiten pärjänneen luokan kaksi oppilasta lähtevät edustamaan Suomea European Money Quiz -kilpailun finaaliin Brysseliin.

Suomen talous kulkee varovaisessa myötätuulessa, vaikka ilmassa on yhä epävarmuutta – tutustu tuoreimpiin talousennusteisiin FA:n sivuilla28.3.2025 06:00:00 EET | Tiedote

Viimeisimpien ennusteiden mukaan Suomen talouteen on luvassa maltillista kasvua vuosille 2025 ja 2026. Alhaisimman arvion Suomen talouskasvusta antaa Pellervon taloustutkimus, joka ennakoi BKT:n kasvavan 0,6 prosenttia vuonna 2025. Korkeinta kasvulukua ennustaa Kuntarahoitus, jonka arvion mukaan talous kasvaisi 1,5 prosenttia. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten ja suomalaisten tutkimuslaitosten tuoreimmista talousennusteista. Linkki FA:n taulukoimiin tietoihin on jutun lopussa. Maaliskuussa talousennusteensa julkaisivat Danske Bank, Suomen Pankki, Kuntarahoitus, S-Pankki, Pellervon taloustutkimus ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla).

EU-kansalaisten säästöt töihin – komissio hakee kasvua edistämällä kansalaisten säästämistä ja sijoittamista27.3.2025 06:30:00 EET | Tiedote

Komissio tavoittelee EU:n kansalaisille lisää mahdollisuuksia osallistua pääomamarkkinoille ja parempia rahoitusvaihtoehtoja yrityksille. Suunnitelma liittyy komission säästö- ja investointiunioniksi nimettyyn kokonaisuuteen. Finanssiala ry pitää tavoitteita kannatettavina, mutta korostaa markkinalähtöisyyttä sääntelyn lisäämisen sijaan. FA pitää hyvänä komission aloitetta edistää kansallisia sijoitustilejä parhaita käytäntöjä jakamalla. FA kannattaa komission ajatusta vetää vähittäissijoittamista koskeva RIS-ehdotus pois, jos neuvotteluissa ei saavuteta sijoittamisen edistämisen tavoitteita.

Finanssiala on kehityksen kärjessä generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä työpaikoilla – parhaat käytännöt löytyvät yhdessä tekemällä26.3.2025 15:16:17 EET | Tiedote

Yli 60 prosenttia finanssialan työntekijöistä on sitä mieltä, että generatiivinen tekoäly vaikuttaa työhön erittäin paljon tai melko paljon. Tiedot selviävät Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimuksesta. 54 prosenttia rahoitusalaa ja 67 prosenttia vakuutusalaa edustavista vastaajista sanoo, että oma organisaatio seuraa aktiivisesti tekoälyn kehitystä ja hyödyntää sitä jonkin verran. Vertailulukuna käytettävän yksityisen sektorin työsuojelupaneelin vastaajilla vastaava luku oli vain 30 prosenttia. Vastaajien mukaan generatiivinen tekoäly parantaa lähivuosina erityisesti työn tuottavuutta, laatua ja toiminnan seurantaa. Vastaajat tunnistivat myös monia ongelmia erityisesti tekoälyn eettisissä kysymyksissä. Niiden ratkaisu vaatii monialaista yhteistyötä ja huolellista suunnittelua työpaikoilla. TTL:n kanssa yhteistyössä kyselyn toteuttivat Finanssiala ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Ylemmät toimihenkilöt YTN ry.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye