Etelä-Savon jäätilanne on kohentunut, mutta moottoriajoneuvoilla jäillä kulkemista harkitsevien kannattaa muistaa varovaisuus

Etelä-Savon ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus mittasivat jään paksuuksia kuudella järvellä Etelä-Savossa. Mittaukset tehtiin n. 100 metrin etäisyydellä rannasta. Jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelivat järven mukaan 27–35 cm välillä. Seuranta-asemilla jää oli 5–9 cm keskimääräistä paksumpaa.

Alueellisilla seuranta-asemilla jäänpäällinen lumikerros oli 9–10 cm paksu. Suojasään ja paikoittaisen vesisateen takia lumi oli märähköä kaikilla asemilla, mikä voimistaa kohvan muodostumista sään kylmetessä.

Jos seurantapisteen kohdalle on merkitty ”ei mittaustulosta”, jää on ollut liian heikkoa mittauksen turvalliseen suorittamiseen.

Jäänmittaustulokset 10.1.2024.

Ristiina Yövesi 32 cm. Teräsjäätä keskimäärin 16 cm, kohvajäätä keskimäärin 16 cm, lunta jään päällä 10 cm. Jään paksuuden poikkeama ajankohdan 2000-luvun keskiarvosta +8 cm.

Mäntyharju Korpijärvi 27 cm. Teräsjäätä keskimäärin 12 cm, kohvaa keskimäärin 15 cm. Lunta jään päällä 9 cm. Poikkeama ajankohdan 2000-luvun keskiarvosta +6,3 cm.

Mäntyharju Pyhävesi 29 cm. Teräsjäätä keskimäärin 13 cm, kohvaa 16 cm. Poikkeama ajankohdan 2000-luvun keskiarvosta +5 cm.

Pertunmaa Peruvesi 30 cm. Teräsjäätä 15 cm, kohvaa 15 cm. Lunta jään päällä 10 cm. Poikkeama ajankohdan 2000-luvun keskiarvosta +5,3 cm.

Oravi Haukivesi 35 cm. Poikkeama mittaushistorian keskiarvosta +9 cm.

Haukivuori Kyyvesi 32 cm. Teräsjäätä 11 cm, kohvaa 21 cm. Poikkeama mittaushistorian keskiarvosta 0 cm.

Kierroksen paksuin jää (35 cm) havaittiin Oravissa. Ohuin jää (27 cm) havaittiin Korpijärvellä.

Mittaukset tehdään valtakunnallisilla jäähavaintopaikoilla 10 päivän välein ja alueellisilla havaintopaikoilla kuun 10. ja 20. päivä. Seuraava mittauspäivä on valtakunnallisilla havaintopaikoilla 20.1.2024. Alueellisilla havaintopaikoilla seuraava mittauskierros on 22.1.2024.

Tämänhetkisen 10 vuorokauden sääennusteen mukaan lämpötilat vaihtelevat Etelä-Savossa -6 ja -21 asteen välillä ja lunta saattaa tulla parisen kymmentä senttiä. Tällä kierroksella havaittu kosteahko lumikerros jäätyy pakkasten kiristyessä kohvaksi. Satava uusi lumi voi olosuhteista riippuen muodostaa jään päälle eristävän kerroksen hidastamaan jään paksunemista.

Joulu-tammikuun vaihteen pakkaset paksunsivat Etelä-Savon jääpeitteen 5–8 cm keskimääräistä paremmaksi, tosin alueellisten asemien havaintojen perusteella vähintään 2/3 edellisen jääkierroksen jälkeen muodostuneesta jäästä on kohvaa. Korpijärven jääasemalla kohvan osuus muodostuneesta uudesta jäästä oli yli 90 %.

Tällä jääkierroksella Yöveden ja Peruveden pisteellä havaittiin teräsjäätä vähintään 15 cm, mikä on turvaraja moottorikelkalle. Muilla asemilla teräsjään osuus oli alle 15 cm. Havaitut teräsjään paksuudet ylittivät melkein kaikilla pisteillä viisi senttiä, mikä on turvaraja yhdelle jalankulkijalle. Oravista ei ollut tietoa teräsjään osuudesta. Etelä-Savon järvien havaittujen jäänpaksuuksien perusteella teräsjään osuus jään kokonaispaksuudesta vaihtelee nyt 30–50 % välillä.

Etelä-Savon jäätilanne on kohentunut mutta moottoriajoneuvoilla jäillä kulkemista harkitsevien kannattaa muistaa varovaisuus, koska järvien välillä ja sisällä voi olla merkittäviä eroja jään kantavuudessa.

Ilmoitetut jäänpaksuudet eivät milloinkaan kerro kyseisen järven koko jäätilannetta, vaan pelkästään yhden tutkimuskohteen tuloksen. Mittauspaikat ovat korkeintaan 100 metrin etäisyydellä rannasta, eivätkä näin ollen kuvaa selkävesien jäätilannetta. Mittauspaikat eivät myöskään sijaitse virtapaikoissa.

Vain teräsjää kantaa tarpeeksi

Jään kantokyky on aina arvioitava teräsjään mukaan. Yksin kulkevan ihmisen alla on oltava vähintään viisi senttimetriä teräsjäätä. Moottorikelkalla ajettaessa teräsjäätä on oltava koko ajoreitin pituudella vähintään 15 senttimetriä. Vasta noin 20 senttimetriä paksu teräsjää kantaa henkilöauton. Teräsjää on kirkas, läpikuultava ja tasainen. Vaalea ja huokoinen lumisohjosta muodostunut jää on kohvajäätä, jonka kantavuus on enintään puolet teräsjään kantavuudesta.

Oikeat varusteet mukaan jäälle

Jäällä liikuttaessa on pidettävä mukana jäänaskaleita, joiden avulla voi vetää itsensä takaisin jäälle. Hyvä apuväline on myös tukeva keppi, jolla voi kokeilla jään laatua sekä auttaa hädän tullen itseään ja toisia. Heittoliinan voi tarvittaessa nopeasti heittää auttajalle tai autettavalle. Kelluntapuvut ja -takit sekä pelastusliivit suojaavat viimalta ja helpottavat onnettomuuden sattuessa pelastautumista. Jäällä liikuttaessa kannattaa aina pitää mukana myös pilliä, koska sen ääni kuuluu huutoa kauemmaksi.