Suomen ympäristökeskus selvitti suomalaisten yritysten ja kansalaisten asenteita kiertotaloutta kohtaan
Siirtymällä kiertotalouteen on monenlaisia vaikutuksia yritysten toimintaan ja ihmisten arkeen. Yritysten ja kansalaisten asenteita kiertotaloutta kohtaan sekä kiertotalouteen liittyviä toimia selvitettiin kahdella laajalla valtakunnallisella kyselytutkimuksella nyt ensimmäistä kertaa. Tänään julkistettujen kyselyjen tulokset osoittavat, että kiertotaloudesta on tullut suomalaisille tuttu termi. Käytännön tasolla kiertotalous näkyi sekä yrityksissä että ihmisten arjessa erityisesti jätteiden lajitteluna. Muista kiertotaloutta tukevista toimista vähiten tuttuja olivat jakamistalouden mahdollisuudet.
Yritysbarometrin tulokset kertovat, että yrityksissä on ymmärrystä kiertotaloudesta ja kiinnostusta kiertotalouden vahvistamiseen yrityksen toiminnassa. Vastaukset kertovat myös osaamisvajeesta: monet yritykset kaipasivat tietoa konkreettisista keinoista vahvistaa yrityksen kiertotalousliiketoimintaa.
Kansalaisbarometrista selviää, että monet kiertotalouden päämäärät kuten materiaalikierrätys ja tavaroiden käyttöiän pidentäminen koetaan tärkeäksi. Sen sijaan uudelleenkäyttö ja yhteiskäyttö ovat haastavampia. Monet haluavat hankkia käyttämänsä tuotteet käytetyn sijaan uutena ja omistaa itse käyttämänsä tavarat.
Kiertotalousbarometrit toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa. Jatkossa niiden avulla voidaan seurata kiertotalouden etenemistä.
Kiertotalous tuttu termi yrityksille, mutta konkreettiset toimenpiteet harvinaisempia
Kiertotaloudesta on tullut tuttu termi suomalaisten yritysten keskuudessa. Vuoden 2023 alussa toteutetun kyselytutkimuksen mukaan 91 % kyselyyn vastanneista yritysten edustajista kertoi kiertotalouden olevan heille vähintään jonkin verran tuttu termi. Vastaajien mukaan tuotteiden suunnittelu kiertotalouden periaatteiden mukaan, jätteiden lajittelu ja kierrätys sekä tuotteiden käyttöiän pidentäminen olivat kiertotalouden kannalta merkittävimpiä seikkoja. Vastaajista 67 % arvioi, että kiertotalous on erittäin tai melko merkittävää edustamansa yrityksen arvoille.
Kiertotalouteen liittyvät konkreettiset toimenpiteet yrityksissä ovat harvinaisempia. Yleisintä vastausten mukaan oli jätteiden ja sivuvirtojen määrän vähentäminen (47 % vastaajista) ja uusiutuvan energian käyttö tai energiankulutuksen vähentäminen (37 % vastaajista). Yhdyskuntajätteitä lajiteltiin kuitenkin 83 % vastaajien edustamista yrityksistä. Vain pienellä osalla yrityksistä (12 %) liikevaihdosta vähintään puolet perustuu kiertotalouteen. Kuitenkin suurin osa vastaajista aikoi lisätä kiertotalousliiketoiminnan osuutta yrityksensä liiketoiminnassa seuraavan viiden vuoden aikana: 29 % aikoi lisätä kiertotalousliiketoiminnan osuutta ja 35 % haluaisi lisätä, mutta ei vielä tiedä, miten se tapahtuisi.
”Yritysten edustajien vastauksissa näkyi se, että kiertotalous kiinnostaa ja on tullut tutuksi. Tärkeimmät kiertotaloustoimenpiteet eivät ole samanlaisia erityyppisissä ja eri toimialojen yrityksissä. Suurin osa yrityksistä oli kiinnostunut lisäämään kiertotalouteen kytkeytyvää liiketoimintaa, mutta lisää tietoa konkreettisista keinoista tarvitaan”, sanoo tutkija Tiina Karppinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Kiertotalous näkyy kansalaisten arjessa
Jätteiden lajittelu ja tavaroiden käyttöiän pidentäminen huoltamalla ja korjaamalla ovat kansalaisten suosituimmat kiertotaloustoimet. Barometrin vastaajista 97 % kertoi lajitelleensa suurimman osan jätteistään kierrätystä varten kuluneen vuoden aikana. 80 % oli suojannut tavaroita kululumiselta ja rikkoutumiselta ja omisti tavarahoivaan liittyviä työkaluja. Maksullisia huolto- ja korjauspalveluita oli sen sijaan käytetty harvemmin.
85 % vastaajista kertoi vähentäneensä uusien tavaroiden hankkimista ja 52 % vastaajista oli vähintään joskus viimeisen vuoden aikaan hankkinut käytettyjä tuotteita uusien sijaan. Toisaalta 43 % vastaajista kertoi mieluummin haluavansa ostaa tavarat mieluummin uutena. Myös tavaroiden yhteiskäyttö koettiin haastavana, vaikka 39 % vastaajista oli vähintään joskus lainannut tavaroita ystäviltä, tuttavilta tai sukulaisilta, 71 % kertoi haluavansa mieluiten itse omistaa käyttämänsä tavarat.
”Kyselyn tulokset kertovat, että monet kiertotalouden päämäärät kuten materiaalikierrätys ja tavaroiden käyttöiän pidentäminen herättävät kansalaisissa voimakasta vastakaikua. Kaikki kiertotaloustoimet eivät kuitenkaan ole ihmisten arjessa yhtä yleisiä. Erityisesti tavaroiden uudelleen- ja yhteiskäyttö koetaan haastavampana, ja näiden edistäminen vaatii myös ajattelutapojen sekä kulttuurista muutosta”, sanoo erikoistutkija Kati Pitkänen Suomen ympäristökeskuksesta.
Kiertotalousbarometreja tarvitaan kiertotalouden vaikutusten ja etenemisen seurannassa
Kiertotalouden barometrit toteutettiin kahtena laajana, kansallisena kyselytutkimuksena kevättalvella 2023. Tavoitteena oli laatia säännöllisesti toistettavat kyselyt, joilla voidaan seurata kiertotalouden edistymistä ja vaikutuksia sekä suomalaisten arjessa että yritysten toiminnassa. Yritysbarometri lähetettiin yhteensä 6 431 yritykselle, joista saatiin 511 vastausta. Kansalaisbarometri lähetettiin 5 000 satunnaisotannalla valitulle henkilölle ja kyselyyn saatiin 975 vastausta.
Kiertotalouden barometrit toteutettiin osana valtakunnallisen kiertotalouden strategisen ohjelman seurantaa Suomen ympäristökeskuksen vetämässä Circwaste – Kohti kiertotaloutta (EU LIFE IP) -hankkeessa yhteistyössä ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Sitran ja Tilastokeskuksen kanssa.
Lisätietoja
Yhteystiedot
- tutkija Tiina Karppinen, Jyväskylän toimipiste, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. +358 295 251 376 (yritysbarometri)
- erikoistutkija Kati Pitkänen, Joensuun toimipiste, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. +358 295 251 101 (kansalaisbarometri)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.
Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande
Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.
Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.
Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release
The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.
Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme