Rahapelien maksuliikenne-estot eivät toimi – pankkien ja viranomaisten resurssit tulisi suunnata hyödyllisempään toimintaan

Rahapeliliikenteen maksuliikenne-estot ovat olleet nyt vuoden voimassa. Poliisihallituksen ylläpitämällä maksujen estolistalla oli vuoden 2023 alussa kaksi rahapeliyhtiötä. Toukokuusta lähtien listalla ei ole ollut yhtäkään kiellettyä toimijaa. Myöskään pankit eivät ole saaneet koko vuonna ainuttakaan estolistan yhtiöille osoitettua ja siten estettävää maksutoimeksiantoa.

”On selvää, että maksuliikenne-estot eivät toimi. Vuoden aikana ei saatu estettyä yhtään rahapelimaksua, vaikka sisäministeriön selvityksen mukaan lähes puolet digipelaamisesta suuntautuu kiellettyyn pelaamiseen”, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Inkeri Tolvanen.

Arpajaislaki uudistui vuoden 2023 alussa. Siinä rahapelihaittoja yritetään hillitä muun muassa maksuliikenne-estoilla, joilla rajoitetaan pelaamista ulkomaisilla rahapelisivustoilla. Finanssiala ry arvioi jo lain valmisteluvaiheessa, että estoilla ei ole vaikutusta rahapelaamiseen. Samoilla linjoilla olivat muun muassa talous- ja perustuslakivaliokunnat, valtiovarainministeriö, keskusrikospoliisi sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Pankit voivat estää ainoastaan estolistoilla oleville yrityksille välitettäviä maksuja. Vuosi 2023 näytti, että Poliisihallituksen on vaikea saada kiellettyä rahapelitoimintaa harjoittavia toimijoita estolistalle. Toimijoita on vaikea tunnistaa. Niillä voi olla useita eri nimiä ja ne voivat käyttää välikätenä muita ulkomaisia yrityksiä. Pelaajan on lisäksi helppo kiertää mahdollisia estoja esimerkiksi avaamalla tili ulkomaiseen nettipankkiin tai hyödyntämällä mobiililompakoita.

Rahapelijärjestelmä on uudistumassa, kun lisenssimalli otetaan käyttöön viimeistään vuoden 2026 alussa. Finanssiala ry ehdottaa, että samassa yhteydessä maksuliikenne-estoista luovutaan ja resurssit suunnataan hyödyllisemmin. Tämän puolesta puhuvat myös ulkomaiset esimerkit.

”Suomeenkin kaavaillun lisenssimallin käyttöönotto nosti laillisen digipelaamisen osuuden Ruotsissa 50 prosentista ja Tanskassa 40 prosentista 90:een. Hollannissa kasvu oli vielä merkittävämpää: ennen lisenssijärjestelmää laillisen pelaamisen osuus oli 14 prosenttia. Nyt luku on kasvanut 80 prosenttiin. Tanskassa ja Hollannissa ei ole käytössä maksuliikenne-estoja.”

Viranomaisten resurssit tulisi suunnata maksuliikenne-estojen sijaan rahapelihaittoja aidosti hillitseviin toimenpiteisiin.