Rehn: Kuuden kohdan Ukraina-strategia Euroopalle
Ukrainan tilanne on vaikea. Ukraina ei ole nykyisin voimavaroin voittamassa sotaa tai saavuttamassa edellytyksiä oikeudenmukaiselle ja kestävälle rauhalle.
Lännessä, myös Suomessa, on ymmärrettävä, että olemme hyvin pitkäkestoisen kamppailun edessä. On rehellisesti kerrottava kansalaisille, että Ukrainan päättäväinen ja pitkäjänteinen tukeminen vaatii meiltä paljon. Eurooppa tarvitsee realistisen ja vankan Ukraina-strategian, joka samalla patoaa Venäjän uhkaa.
Venäjän kykyä koota voimiaan ajan myötä ja muodostaa pitkäkestoinen uhka Euroopan rauhalle ja turvallisuudelle ei kannata aliarvioida. Venäjä on siirtynyt sotatalouteen ja saa tukea Kiinalta, Pohjois-Korealta ja Iranilta. Suurillakaan miestappioilla ei näytä olevan vaikutusta Putinin haluun jatkaa sotimista. Venäjän johto tuntuu ajattelevan kuten Stalin sanoi: ”määrä on oma laadun lajinsa.”
Jos Ukraina kaatuisi, tilanne olisi kolkko kaikille etulinjan maille. Venäjän voimapolitiikka tuskin päättyisi aluevalloituksiin Ukrainan aroilla.
Siksi ehdotan kuuden kohdan Ukraina-strategiaa Euroopalle.
1. Varmistetaan pitkäjänteinen taloudellinen tuki Ukrainalle. Jos Unkari jatkaa EU-päätösten jarruttamista, B-suunnitelma voi olla käyttää Euroopan vakausmekanismia (EVM). EVM luotiin onnistuneesti eurokriisin taltuttamiseksi, ja sillä on 80 miljardia euroa sidottua pääomaa jo valmiina. Mekanismin sääntöjä voidaan muuttaa Ukrainan tukemiseksi, jos tahtoa on.
2. Otetaan käyttöön Venäjän jäädytetyt valuuttavarannot. Venäjän takavarikoidut 300 miljardin euron varat tukisivat Ukrainan puolustustaistelua ja jälleenrakennusta. Se olisi moraalisesti oikein, taloudellisesti merkittävää ja oikeudellisesti mahdollista. Kun talo palaa, palokunta on koottava nopeasti. Tässä asiassa ei kannata kuunnella välillä liiankin konservatiivisia keskuspankkiireita.
3. Nostetaan Euroopan asetuotantoa nopeaan tahtiin miljoonan tykistöammuksen lupauksen täyttämiseksi. Samalla on tuettava Ukrainan omaa asetuotantoa. Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamiseksi ja investointien lisäämiseksi tarvitaan myös uutta EU-lainsäädäntöä.
4. Eurooppalaisten Nato-maiden on nostettava puolustusmenonsa vähintään 2 prosenttiin BKT:sta, kuten liittokunta on yhdessä päättänyt. Yhdysvallat on oikeassa patistaessaan eurooppalaisia kantamaan suurempaa vastuuta Euroopan puolustuksesta. Siitä on kyse eurooppalaisessa Natossa.
5. Käynnistetään ohjelma Ukrainan EU-jäsenyyden valmistelemiseksi. Kun valmistauduimme EU:n historialliseen itälaajentumiseen 1997–2004, työtä organisoitiin Agenda 2000 -ohjelman alla. Se mahdollisti 12 uuden jäsenmaan vaativan sisäänajon sisämarkkinoille, budjettiin ja yhteiseen maatalous- ja aluepolitiikkaan. Se toimi. Ukraina tarvitsee oman Agenda 2030-ohjelman.
6. Ukraina tarvitsee takeet turvallisuudestaan osana rauhanneuvotteluja ja Nato- ja EU-polkuaan. Kaikki sodat päättyvät aikanaan rauhaan – tai ainakin aselepoon. Ukrainan koskemattomuuden takaaminen osana rauhanneuvotteluja on kriittinen ennakkoehto oikeudenmukaiselle ja kestävälle rauhalle.
Ukrainan sodassa on kyse Euroopan historiassa yhtä kriittisestä hetkestä kuin Berliinin muurin murtuminen vuonna 1989. Lännen on varauduttava tukemaan Ukrainaa niin pitkään kuin tarve on. Johtajien on sanottava ääneen, että tämä ei tapahdu ilman euroja, aseita ja päättäväistä työtä.
Oikeudenmukainen ja kestävä rauha Euroopassa on näiden ponnisteluiden arvoinen. Siinä on kyse meidän kaikkien turvallisuudestamme.
Olli Rehn
Kuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Olli Rehn 2024
Rehn: Ylipäällikkyys on presidentin tehtävä21.1.2024 11:30:41 EET | Tiedote
Tasavallan presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Tasavallan henkeen kuuluu, että asevoimien ylin johto on vaaleilla valitulla siviilillä, demokraattisesti valitulla valtiojohtajalla. Presidentin on oltava henkisesti valmis kantamaan tätä vastuuta myös kriisin oloissa. Ylipäällikkyys ei ole rauhanoloissakaan seremoniavirka. Presidentin linjattavaksi tuodaan puolustuksen keskeiset perusteet. Nato-jäsenyyden myötä pöydällä on Suomen rooli liittokunnan yhteisessä puolustuksessa. Siksi presidentillä on oltava näkemystä ja arvostelukykyä myös sotilaallisissa kysymyksissä. Tuoreen MTS-kyselyn mukaan suomalaiset ovat sisäistäneet hyvin Naton musketööripykälän eli 5. artiklan hengen, joka on ”yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta”. Yli 90 prosenttia vastaajista katsoo, että Suomen on oltava valmis puolustamaan toista Nato-maata. Etulinjan maana Suomen tärkein panos yhteiseen puolustukseen on puolustaa omaa aluettamme, kaikilla käytettävissä olevilla välineillä ja yhteistyössä liittolai
Olli Rehnin kampanja on 19.1. lähettänyt vaalirahoituksen ennakkoilmoituksen19.1.2024 13:09:01 EET | Tiedote
Ennakkoilmoitus perustuu tämänhetkiseen arvioon kampanjan kuluista ja ajantasaiseen arvioon tuloista. Kampanjan varojen keruu jatkuu nousujohteisena. Kampanjan koko on tässä vaiheessa noin 800 000 euroa. Rehnin kampanjaa on taloudellisesti tukenut yli tuhat suomalaista ja yli sata yritystä. Pienlahjoituksia on saatu reilusti yli tuhannelta henkilöltä yhteensä n. 115 000 euroa. Varainkeruutilaisuuksissa ympäri Suomen on koottu varoja noin 120 000 euroa. Yli 1500 euron lahjoituksia on saatu seitsemältä yksityishenkilöltä yhteensä 68 500 euroa ja kolmelta yritykseltä 18 350 euroa, kahdelta Keskustan piirijärjestöltä yhteensä 11 300 €, kahdelta säätiöltä yhteensä 17 950 € ja yhdeltä järjestöltä 2900 €. Yhteensä yli 1500 euron lahjoituksista on kertynyt 118 950 euroa. Varoja on kerätty myös myymällä mm. Olli Rehn 2024 -sukkia, Olli Rehn 2024 -lakritsia ja Olli Rehnin kirjaa yhteenlasketuilla myyntihinnoilla noin 80 000 eurolla. Kaiken kaikkiaan yksityishenkilöiltä on kerätty yhteensä 225 00
Rehn: Suomi tarvitsee uutta kolmikantaa, reilua sukupolvisopimusta18.1.2024 11:58:29 EET | Tiedote
Yhteiskunnallinen eheys on edellytys Suomen kaltaisen väkiluvultaan pienen maan menestykselle. Tätä eheyttä uhkaa vastakkainasettelun kärjistyminen, mistä tuorein esimerkki on hallituksen ja ay-liikkeen ajautuminen avoimeen konfliktiin. Yhteiskunnassamme on myös muita ristiriitoja, jotka voivat kärjistyessään vaarantaa kansallista eheyttä. Yksi mahdollinen kiista koskee sukupolvien välistä vastakkainasettelua. Nuoret vastaan vanhat on sinänsä yhtä vanha vastakkainasettelu kuin ihmiskunta on ollut olemassa. Vanhempi sukupolvi on kantanut aina huolta nuorison turmeltuneisuudesta. Vastaavasti nuoret näkevät vanhemmat toivottomina kalkkiksina. Tämän päivän Suomessa meillä on kuitenkin ainekset paljon vakavampaan keskusteluun väestön ikärakenteen kehityksen vuoksi. Suomi ikääntyy kovaa vauhtia samalla kun julkinen talous velkaantuu. Nuoret ovat oikeutetusti huolissaan siitä, jaksavatko he maksaa nykyisen sukupolven ottamat velat. Vastaavasti ikääntyvä väestö on huolissaan toimeentulosta ja
Suomen ydinasepolitiikkaa tehtävä vakaasti ja huolellisesti harkiten15.1.2024 15:19:02 EET | Tiedote
"Tuoreena Naton jäsenmaana Suomen kannattaa edetä ydinasepolitiikassa rauhallisesti ja huolellisen harkinnan pohjalta. Ydinasepelote on keskeinen osa Naton yhteistä puolustusta. Suomen on siksi syytä osallistua ydinaseiden suunnitteluryhmä NPG:n työskentelyyn ja harjoitustoimintaan. Ydinaseiden sijoittaminen Suomeen ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista Suomen tai liittokunnan kannalta. Tanska ja Norja eivät salli ydinaseita maaperällään rauhan aikana. Ruotsi on ilmoittanut aikovansa toimia samoin. Baltian maihin, etulinjaan, ydinaseita tuskin tuotaisiin. Samasta syystä ydinaseiden sijoittaminen Suomeen on epärealistista. Vaalitenteissä on kysytty, sallisivatko presidenttiehdokkaat ydinaseiden kuljetuksen Suomen kautta. Varauksetta kuljetukset salliville on esitettävä vastakysymys: mistä ja minne ydinaseita Suomen kautta kuljetettaisiin? Naton ydinasepelote nojaa Yhdysvaltojen strategisiin ydinaseisiin, joiden alustoina ovat pitkän matkan pommikoneet, sukellusveneet ja mannertenvälise
Olli Rehn: Pohjoisesta meriyhteydestä Suomen B-suunnitelma13.1.2024 07:24:41 EET | Tiedote
Presidenttiehdokas Olli Rehn esittää Suomen pohjoisen meriyhteyden vahvistamista. Käytännössä se edellyttää Pohjois-Suomen tie- ja rautatieyhteyksien vahvistamista Ruotsin ja Norjan kautta Norjan satamiin, sekä sopimusta Norjan kanssa satamien käytöstä poikkeustilanteissa. Punaisenmeren tilanne korostaa meriliikenteen haavoittuvuutta. - Suomen pitää varautua tilanteeseen, jossa meriliikenne Itämerellä häiriintyisi. Maayhteys Pohjois-Suomen kautta Norjan satamiin ja Atlantille voi olla Suomen B-suunnitelma, Rehn sanoo. Suomi on äärimmäisen riippuvainen toimivista merikuljetuksista, sillä viennistä ja tuonnista noin 90 prosenttia on merikuljetusten varassa. Itämeren meriliikenne on siten kriittinen Suomen huoltovarmuudelle. Nord Stream -kaasuputken räjäytykset muistuttavat, että myös Itämerellä voidaan nähdä vihamielisiä tekoja. Rehn korostaa, että meriliikenteen häiriöistä ajankohtainen esimerkki nähdään parhaillaan Suezin kanavalla. - Rahtilaivat karttavat nyt Punaistamerta huthikapina