Kansalaisilla on tärkeä rooli suurpetojen seurannassa – ilmoita suurpetohavainto petoyhdyshenkilölle
Petoyhdyshenkilöiden varmentamat havainnot suurpedoista muodostavat kanta-arvioiden perustan. Ilmoittamalla havaintosi petoyhdyshenkilölle autat tarkentamaan kannanarviointia.
Petoyhdyshenkilöt ovat vapaaehtoisia, koulutettuja asiantuntijoita, jotka tarkastavat ja kirjaavat suurpetohavaintoja. Kansalaisten toivotaan ilmoittavan susi-, karhu-, ilves- ja ahmahavainnoista alueen petoyhdyshenkilöille.
Suurpetohavainto voi olla näköhavainto eläimestä tai havainto jäljistä, jätöksistä, haaskoista tai kynnenjäljistä. Ilmoita havaintosi yksityiskohdat ja tarkka sijainti paikalliselle petoyhdyshenkilölle heti tapahtuman jälkeen. Ilmoittamalla havaintosi tuet riistantutkimusta ja autat viranomaisia saamaan tarkemman käsityksen alueen suurpetotilanteesta.
- Uudenmaan riistakeskusalueella toimii 211 petoyhdyshenkilöä. Jos havaitset suurpedon tai sen jälkiä, löytyy läheltäsi suurella todennäköisyydellä myös petoyhdyshenkilö, jolle ilmoittaa havainnosta, kertoo riistasuunnittelija Laura Fontell-Seppelin Suomen riistakeskukselta.
Havaintotietoja käytetään moneen
Viranomaiset ja riistahallinto, kuten poliisi ja Suomen riistakeskus, käyttävät havaintoja päätöksenteon tukena. Lisäksi havaintoja hyödynnetään suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä, kuten petoaitojen ja muun suojausmateriaalin kohdentamisessa. Havaintotietoja voidaan käyttää myös arvioitaessa lasten koulukyytien tarpeellisuutta.
Havaintoja kirjataan vuosittain koko maassa kymmeniätuhansia, joten kyseessä on todella mittava vapaaehtoistyön voimannäyte.
- Uudenmaan riistakeskusalueella sekä susi- että ilveshavaintojen lukumäärä on noussut hieman viime vuodesta. Uudellamaalla tehdään vuosittain muutamia ahma- ja karhuhavaintoja. Uudenmaan suurpetohavainnoista suurin osa on yhä ilveshavaintoja, riistapäällikkö Visa Eronen Suomen riistakeskukselta sanoo.
Kaikki petoyhdyshenkilön tarkastamat suurpetohavainnot kirjataan Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään. Havainnosta kirjataan muun muassa eläinten laji ja lukumäärä, havaintoaika ja -paikka. Asutuksen läheisyydessä liikkuneista suurpedoista kirjataan lisäksi etäisyys lähimpään asuttuun rakennukseen.
Kaikki kirjatut havainnot löytyvät karkeistettuna luonnonvaratieto.luke.fi-karttapalvelussa.
Jos kohtaat suurpedon
Jos kohtaat suurpedon hoidetussa pihapiirissä tai laitumella, on syytä pyrkiä karkottamaan se kovaa ääntä pitämällä ja tekemällä eläimelle selväksi, että paikalla on ihminen. Tällainen kohtaaminen tulee ehdottomasti ilmoittaa petoyhdyshenkilölle. Jos suurpeto käyttäytyy uhkaavasti, lähestyy ihmisiä tai se ei pakene ihmisen havaittuaan, soita hätäkeskukseen.
Jos suurpeto aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa, tai ajat kolarin suurpedon kanssa, ota yhteyttä hätäkeskuksen (112) kautta poliisiin.
Löydät alueesi petoyhdyshenkilön yhteystiedot riista.fi -sivuilta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Visa EronenRiistapäällikkö, Uusimaa
Puh:029 431 2331visa.eronen@riista.fiLaura Fontell-SeppelinRiistasuunnittelija, Uusimaa
Puh:0294312332laura.fontell@riista.fiLinkit
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen riistakeskus – Uusimaa
Färre jaktlicenser för älg än i fjol till Nyland5.7.2023 12:00:00 EEST | Pressmeddelande
Inför den inkommande höstens jaktsäsong beviljades det färre jaktlicenser för älg än i fjol, men licensmängden för dovhjort och vitsvanshjort ökade en aning. Hjortdjursituationen varierar i de olika delarna av landskapet.
Uudellemaalle viime vuotta vähemmän hirven pyyntilupia5.7.2023 12:00:00 EEST | Tiedote
Uudellemaalle myönnettiin ensi syksyn metsästyskaudelle viime vuotta vähemmän hirven pyyntilupia, mutta kuusipeura- ja valkohäntäpeuralupien määrä kasvoi hieman. Hirvieläintilanne vaihtelee maakunnan eri osissa.
Mårdhundar fångas i Nyland i urban miljö – syftet att trygga fåglarnas häckning20.4.2023 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
I Nyland har man lyckats minska mårdhunds- och minkstammarna avsevärt på tio värdefulla fågelvatten och synliga resultat väntas under år 2023. I synnerhet i mars-april satsar man på fångsten av främmande rovdjur, vilket betyder nattliga skott, jakthundars skall samt åtel och fällor också i närheten av bebyggelse.
Supikoiria pyydetään Uudenmaan urbaanissa sykkeessä – tavoitteena turvata lintujen pesintää20.4.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Uudenmaan 10 arvokkaalla lintuvedellä on saatu supikoira- ja minkkikantoja selvästi laskemaan ja näkyviä tuloksia odotetaan vuoden 2023 aikana. Erityisesti maalis-huhtikuussa vieraspetopyyntiin panostetaan kaikkein voimakkaimmin, mikä tarkoittaa öisiä laukauksia, metsästyskoirien haukuntaa sekä haaskoja ja loukkuja myös asutusten lähellä.
Impediment blir våtmarker för sjöfåglar – nya objekt söks i södra Finland31.1.2023 09:00:00 EET | Pressmeddelande
I vår väntar 43 restaurerade våtmarker runtom i Finland på sjöfåglarna. I takt med att våtmarksprojektet SOTKA fortsätter utvidgas livsmiljöarbetet. Nu söks nya objekt för planering av restaurering.