Väitös: Pitkäikäisyyden yleistyminen vaatii terveydenhuollon uudistumista – sairastavuuden kasvu huomioitava suunnittelussa

Väitöstutkimuksen mukaan muistisairaus ja masennus ovat hyvin merkittäviä toimintakykyä heikentäviä sairauksia, ja pääasiallisia syitä myös pitkäaikaishoidon tarpeelle. Tampereella tehdyissä Tervaskannot 90+ kyselyissä lähes puolet yli 90-vuotiaista ilmoitti sairastavansa muistisairautta. Masentuneisuutta raportoi hieman alle viidennes. Vaikka muistisairautta sairastavien osuus väheni hieman, heidän määränsä kaksinkertaistui, koska yli 90-vuotiaiden määrä kasvoi voimakkaasti tutkimusajanjaksolla vuodesta 2001 vuoteen 2018. 

– Muistisairautta sairastavien hyvin vanhojen ihmisten toimintakyky tai kyky pärjätä itsenäisesti ei ole juurikaan parantunut tällä vuosituhannella, joten muistisairautta sairastavien määrän kasvu merkitsee hoivan tarpeen lisääntymistä, Pauliina Halonen sanoo.

Useimmilla yli 90-vuotiaista on vähintään kaksi pitkäaikaissairautta, eli he ovat monisairaita. Sairauksien määrä on lisäksi kasvanut. Ikä on tärkein riskitekijä lähes kaikille pitkäaikaissairauksille, jotka ovatkin yleistyneet Suomen kaltaisissa pitkäikäisissä yhteiskunnissa.

– Hyvän diagnostiikan ja hoidon ansiosta sairauksien kanssa eletään nykyisin aiempaa pidempään, mikä lisää pitkäaikaissairauksien kanssa elävien ihmisten määrää, sanoo Halonen.

Sairaudet voivat vaikuttaa suurestikin elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Vanheneminen itsessään heikentää toimintakykyä, ja sairauksien kasaantuminen voimistaa vaikutusta.

Monisairastavuus lisää palveluiden tarvetta

Sairauksista diabetes, verenpainetauti ja nivelrikko yleistyivät eniten tutkimusaikana. Masentuneisuutta raportoivien osuus väheni. Tutkimuksessa tarkasteltiin sairauksien esiintyvyyttä erikseen vastaajilla, joilla oli muistisairaus. Sairauksien määrä kasvoi myös tässä joukossa. Varsinkin masennus esiintyi usein yhdessä muistisairauden kanssa. Lisääntyvä monisairastavuus erityisesti muistisairailla luo uudenlaisia haasteita sairauksien hoidolle.

– Varsinkin sairaudet, jotka vaativat itsehoidolta paljon, kuten diabetes, aiheuttavat haasteita muistisairaille henkilöille itselleen sekä heistä huolehtiville, Halonen kuvailee.

Yleistyvä pitkäikäisyys lisää palveluiden tarvetta ja edellyttää uudenlaisia hoitokäytäntöjä. Vanhojen ihmisten määrä kasvaa vielä tulevaisuudessakin merkittävästi. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2040 noin 140 000 90 vuotta täyttänyttä henkilöä, kun vuonna 2021 heitä oli noin 58 000.

– Ikääntymiseen liittyvää sairausriskin suurenemista ei vielä käytännössä osata torjua. Yleistyvä monisairastavuus ja muistisairautta sairastavien määrän kasvu tulisi ottaa huomioon niin terveyden edistämisessä, hoitosuosituksissa, kuin terveys- ja sosiaalipalveluita suunniteltaessakin, Halonen sanoo.

Itse raportoitu tieto on luotettavaa hyvin vanhoilla

Tutkimuksen aineistona käytettiin Tervaskannot 90+ postikyselyä. Kyselyllä kerättyä sairastavuustietoa verrattiin kansallisiin terveysrekisteriaineistoihin. Vertailu osoitti, että yli 90-vuotiaat ihmiset kykenevät antamaan luotettavaa tietoa terveydentilastaan.

– Rekisteriaineistojen käyttö terveystutkimuksessa on yleistynyt. Suomessa on kattavat ja luotettavat terveysrekisterit, mutta kyselytutkimuksilla voidaan kerätä tutkijalähtöisesti sellaista tietoa, jota rekistereistä ei saa, Halonen toteaa.

Väitöstilaisuus perjantaina 26. tammikuuta

Terveystieteiden maisteri Pauliina Halosen gerontologian alaan kuuluva väitöskirja Chronic Diseases and Multimorbidity Among the Oldest Old tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 26.1.2024 kello 12 (Jarmo Visakorpi Sali, Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Eija Lönnroos, Itä-Suomen yliopisto. Kustoksena toimii professori Marja Jylhä, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto.