Maailman Biotalousfoorumin Jukka Kantola: Suomella metsäbiotalouden kehittämisessä suuret globaalit mahdollisuudet

Biotalouden kehitys on maailmanlaajuisesti edennyt uuteen vaiheeseen, sanoo World BioEconomy Forumin perustaja toimitusjohtaja Jukka Kantola. – Nyt perustetaan uusia biojalostamohankkeita ja yritykset hyödyntävät biomassaa innovatiivisilla sovelluksilla.

–Suomi on uusien tuotteiden kehitystyössä kärkipäässä maailmalla, mutta edellytykset on turvattava. Nyt on panostettava tuotteiden kaupallistamiseen ja niiden saamiseen markkinoille.

Suomi on Kantolan mukaan biotalousstrategioiden toteuttamisessa edelläkävijä. – Esimerkiksi puupohjaisen tekstiilien kehitystyössä ollaan Suomessa pidemmällä kuin muualla Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Myös ligniinin ja sen kehitystyöhön liittyvissä sovelluksissa kuten myös biopohjaisten akkumateriaalien tehtävässä kehittämisessä on suuri odotusarvo.

Biotalouden kumppanuuksia Yhdysvaltoihin

Laajan kokemuksen biotalouden kehitystyöstä omaava Kantola järjesti Washingtonissa tilaisuuden, jossa haettiin kansainvälisiä kumppanuuksia toimialalle. – Suomella ja monella osavaltiolla Yhdysvalloissa on paljon yhteistä rajapintaa biotalouden alalla ja kahdenkeskisiä aiesopimuksia usean osavaltion kanssa. 

–Esimerkiksi Mainen ja Michiganin osavaltioissa on suurta kiinnostusta metsäbiotalouden kuten puurakentamisen kehittämistä kohtaan. Vaikka peltoihin, meriin ja metsään perustuvien biomassojen käyttö on Yhdysvalloissa nyt jo 400 miljoonaa tonnia, siellä haetaan ratkaisuja, millä he voisivat hyödyntää vielä paremmin ja enenevässä määrin omia biomassojaan.

Yhteistyöllä voidaan laajentaa Kantolan mukaan markkinaa. – Esimerkiksi uusiin tuotteisiin liittyvää standardisointia voidaan koordinoida siten, että ne edistävät markkinoiden kehittymistä maailmanlaajuisesti.

Biotalouden tuotteet hillitsevät ilmastomuutosta

Perinteisessä biotalouden visiossa biologisista resursseista kehitetään erilaisia tuotteita ja hyödykkeitä. - Nyt on kasvussa biotekninen näkemys, joka korostaa biotekniikan hyödyntämistä erilaisten eliöiden, kuten bakteerien, hiivojen ja sienien avulla. Tämä kehitys on erityisen voimakasta Yhdysvalloissa. Bioekologinen visio on erityisesti EU:n regulaation keskiössä, keskittyen ekosysteemipalveluiden tuottamiseen esimerkiksi maankäytön optimointiin, metsien hiilen sidontaan ja biodiversiteetin vahvistamiseen, kuvailee Kantola.

Biotalouden ratkaisut palvelevat Kantolan mukaan myös ilmastomuutoksen hillintää ja vahvistaa biodiversiteettiä. – Ellei biotalouden koko potentiaalia hyödynnetä nykyistä vahvemmin kansallisissa ja EU:n politiikassa, sen mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä. Vaikka biotalouden mahdollisuudet tuottaa kestävän kehityksen tuotteita tunnetaan, ei varmisteta, että teollisuus kykenee ne kehittämään ja valmistamaan markkinoille.

–Esimerkiksi metsäbiomassan määrä Euroopassa on nyt 50 prosenttia suurempi kuin mitä vuonna 1990. Tämä tarjoaa työkaluja ilmastomuutoksen torjuntaan. Metsät ovat hiilinieluja, mutta sen lisäksi puusta tehdyt tuotteet korvaavat fossiilista alkuperää olevia tuotteita ja siten hillitsevät ilmastomuutosta.

EU:n tulee luoda toimivat hiilimarkkinat

Kantolan mukaan maailmassa keskitytään nyt regulatiivisiin ilmastomuutoksen hillintään tähtääviin toimiin ja niihin käytetään 900 miljardia euroa vuodessa. – Vastaavasti vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden arvo on 2 miljardia euroa, minkä kehittämisessä on potentiaalia myös biotalouden kannalta.

–Hiilimarkkinoilla voidaan ohjata maan ja metsän käyttöä siten, että ne säilyvät tulevaisuudessakin nieluina ja vaikuttaa siihen, minkä verran raaka-aineita voidaan käyttää fossiilisia korvaaviin tuotteisiin.

Hiilimarkkinoita voidaan kehittää myös bioperäisten tuotteiden suuntaan, jota Kantola esitti Egyptin ilmastokokouksessa.  -Tämä kasvattaisi biotuotteiden kysyntää ja niiden valmistusta poistamalla markkinoilta fossiilisia.

EU:n vahvistettava rooliaan biotalouden kehittämisessä

EU:n komission ongelma biotalouden toteuttamisessa on Kantolan mukaan siinä, että se hajautuu liian monen pääosaston toimivaltaan. – Kukaan ei ota siitä vastuuta, kun kukin osasto puuhastelee omalla sektorillaan. Yhdysvalloissa Valkoinen talo on ottanut biotalouden kehittämispolitiikan vastuulleen. Brasiliassa uusi presidentti otti virkaanastujaispuheessaan esiin biotalouden ja asetti hallitukseensa biotaloussihteerin.

–EU:n uuden komission tulisi ottaa biotalous osaksi teollisuuspolitiikkaa ja luoda edellytyksiä kehitystyölle ja ratkaisujen tuottamiselle. Tämä edellyttää selkeää vastuun ja resurssien antamista jollekin EU:n pääosastolle. Biotalouden aseman vahvistaminen EU:n politiikassa tulisi olla keskeinen Suomen hallituksen tavoite EU vaikuttamisessa.

Biotalouden kehittämisessä on nähtävä koko arvoketjun merkitys raaka-aineesta lopputuotteisiin.  – Vaikka meillä on meneillään metsäteollisuuden rakennemuutos, on muistettava, että vanhojakin tuotteita edelleen tarvitaan. On muistettava, että myös perinteiset tuotteet ovat biotuotteita ja perustuvat kestäviin ja uusiutuviin raaka-aineisiin.

–Suomen tulee omassa toiminnassaan varmistaa, että raaka-aineen saatavuus sen kestävällä käytöllä on jatkossakin turvattu. Me voimme viedä tieto- taitoa maailmalle kuten kävi esimerkiksi tasavallan presidentti Sauli Niinistön vierailun yhteydessä Yhdysvalloissa. Vaikka metsien harvennusta koskeva viesti meni julkisuuteen käännösvirheenä, siellä ryhdyttiin toden teolla harventamaan pusikoituvia metsiä ja kyettiin hillitsemään metsäpaloja, muistuttaa Kantola.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi