Väitös: Astma on yleinen sairaus maastohiihtäjillä, ja se lisääntyy harjoittelun myötä
Maastohiihtäjät altistuvat harjoituksissa ja kilpailuissa kylmälle ja kuivalle ilmalle, mikä saattaa olla lisääntyneen astman ja hengitysoireiden taustalla. Lääketieteen lisensiaatti Rikhard Mäki-Heikkilä tutki astman yleisyyttä ja siihen liittyviä tekijöitä suomalaisilla kilpahiihtäjillä. Hän havaitsi, että astmaa on erityisesti menestyneimmillä urheilijoilla.
Aikaisempien tutkimusten perusteella astma näyttää olevan yleistä hiihtäjillä, mutta tarkempaa tutkimusta astman alkamisiän ja astman ilmenemistyypin mukaan ei ole tehty. Mediassa urheilijoiden astmasta ja erityisesti astmalääkkeiden käytöstä on kirjoitettu paljon.
– Astma on ilmenemistyypiltään hyvin monimuotoinen sairaus. Suurimmalla osalla urheilijoista astma on lievä, ja he kykenevät urheilemaan miltei oireettomana täysipainoisesti. Osalla vaikea astma voi kuitenkin haitata uraa. Suuri osa lasten ja nuorten aikuisten astmasta liittyy hengitystieallergiaan ja ilmenisi ehkä ilman urheiluakin, mutta osa astmasta syntyy muilla mekanismeilla, Rikhard Mäki-Heikkilä sanoo.
Mäki-Heikkilän väitöstutkimuksen tavoitteena oli vertailla eroja astman esiintyvyydessä, astmalääkkeiden käytössä, astman alkamisiässä ja hengitysoireiden määrässä suomalaisilla kilpahiihtäjillä verrattuna muihin samanikäisiin verrokkeihin.
Tutkimukseen kutsuttiin 1282 hiihtäjää ja 1754 samanikäistä ja samalla seudulla asuvaa verrokkia. Yhteensä 351 hiihtäjää ja 338 verrokkia vastasi kyselytutkimukseen vuosina 2019 ja 2020.
Maastohiihtäjistä astma todettiin 25,9 prosentilla ja verrokeista 9,2 prosentilla. Maastohiihtäjillä astmaa oli siis noin 2,5 kertaa enemmän. Kun hiihtäjät jaettiin kilpailumenestyksen mukaan neljään ryhmään, parhaiten menestyneessä neljänneksessä astmaa oli eniten, 56,1 %. Tämän perusteella astmadiagnoosi ei näyttäisi estävän menestystä ladulla. Astmalääkkeiden käyttö oli asianmukaista, ja harva hiihtäjä käytti astmalääkkeitä ilman astmadiagnoosia.
Astman alkamisiässä oli myös eroja. Verrokeilla astma alkoi lisääntyä tasaisesti syntymästä lähtien. Hiihtäjillä puolestaan astman alkamisikä painottui varhaisnuoruuteen muutama vuosi hiihtoharjoittelun alkamisen jälkeen, ja 12 ikävuodesta alkaen astman esiintyvyys lähti selvään nousuun. Myös astmatyypissä oli eroa. Hiihtäjillä astma liittyi harvemmin allergiaan toisin kuin muilla samanikäisillä.
– Kun hiihtäjät alkavat harjoitella ja kilpailla tavoitteellisemmin, myös astman yleisyys kasvaa samaan aikaan. On vielä epäselvää, mitkä tekijät tarkalleen johtavat astman alkamiseen hiihtäjillä. Kylmä ja kuiva ilma rasittavat hengitysteitä, mutta toisaalta on vanhempia urheilijoita, joilla ei vuosienkaan jälkeen ole minkäänlaisia oireita tai ongelmia, Mäki-Heikkilä huomauttaa.
Rikhard Mäki-Heikkilä valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 2022 ja työskentelee tällä hetkellä keuhkosairauksiin erikoistuvana lääkärinä Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä.
Lääketieteen lisensiaatti Rikhard Mäki-Heikkilän keuhkosairauksien alaan kuuluva väitöskirja Asthma and Respiratory Symptoms in Finnish Competitive Cross-Country Skiers tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 16.2.2024 kello 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F115 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii kunniaprofessori James Hull (Institute of Sport, Exercise and Health, Lontoo). Kustoksena toimii professori Lauri Lehtimäki Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Rikhard Mäki-Heikkilä
rikhard.maki-heikkila@tuni.fi
0415036074
Kuvat
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Vaikea sydäninfarkti lisää myöhemmän äkillisen sydänpysähdyksen riskiä20.11.2024 08:40:00 EET | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Markus Hautamäen väitöstutkimus osoitti yhteyden aiemman sydäninfarktin vaikeusasteen ja myöhemmän äkillisen sydänpysähdyksen välillä. Sydäninfarktin vakavuutta voidaan arvioida suhteellisen helposti GRACE-pisteytyksen avulla. Tutkimuksen perusteella GRACE-pisteytyksen ennustearvoa sydäninfarktin yhteydessä voisi olla mahdollista parantaa.
Laaja yhteistyöhanke kehittää muistisairaiden ihmisten hoitoa ja kohtaamista hoivakodeissa18.11.2024 10:57:47 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan muistiyhdistyksen yhteistyöhanke lähtee tukemaan muistisairaiden ihmisten hyvää hoitoa ja kohtaamista.
Väitös: Digiyhteiskunnassa tarvitaan lisää tietoisuutta datapohjaisista alustoista, jotka hyödyntävät algoritmeja18.11.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Akateemisissa ja julkisissa keskusteluissa varoitellaan sosiaalisen median ja hakukoneiden näkymättömistä prosesseista, jotka ovat riski demokratialle ja ihmisoikeuksille. Guna Spuravan väitöskirja peräänkuuluttaa parempaa tietoisuutta siitä, miten datapohjaiset, algoritmien ohjaamat alustat toimivat ja kuinka ne vaikuttavat arkeemme.
Väitös: Kulttuurin arvoa perustellaan sen kyvyllä ratkaista yhteiskunnallisia kriisejä18.11.2024 09:25:50 EET | Tiedote
Taloudesta on tullut merkittävä kulttuurin arvon mittari, johon vetoavat niin poliittiset päättäjät kuin kulttuuri- ja taidealojen toimijat. Taloudellisten vaikutusten lisäksi kulttuurilta ja taiteelta odotetaan ratkaisuja kulloisiinkin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja kriiseihin. Näillä odotuksilla voi olla vaikutuksena siihen, minkälainen kulttuuri nähdään yhteiskunnassa arvokkaaksi. Yhteiskuntatieteiden maisteri Kaisa Murtoniemi tutki väitöskirjassaan 2010-luvulla Suomessa käytyjä kulttuuria koskevia keskusteluja tarkastellakseen kulttuurin arvoa niin sanotussa kilpailukyky-yhteiskunnassa.
Väitös: Kirjallisuuden näkymättömät sankarit nostavat esiin suomentajien ammatillisen toimijuuden ja alan haasteet11.11.2024 09:34:49 EET | Tiedote
FM Anu Heinon väitöstutkimus antaa äänen suomalaisille kirjallisuuden suomentajille ja tuo esiin tämän kulttuurisesti merkittävän, mutta usein melko näkymättömäksi jäävän ammattiryhmän työn ja roolin suomalaisessa kirjallisuuskentässä. Tutkimus keskittyy suomentajien omiin kertomuksiin. Sen keskeinen tavoite on korostaa suomentajien työn merkitystä ja vahvistaa heidän toimijuuttaan omalla alallaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme